Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni?

Vastauksena tähän vanhaan kiinalaiseen arvoitukseen on esitetty, että kyllä ääni kuuluu, mutta se saa merkityksensä vasta, kun joku kuulee sen.

Toisin kuin puu, sote- ja maakuntauudistus ei kaadu vaan nousee pystyyn. Ja toisin kuin kiinalaisessa arvoituksessa, siitä ei ole epäselvyyttä, etteikö uudistuksesta kuuluisi ääntä. Siitä kuuluu itseasiassa paljon ääntä. Valinnanvapaus välkkyy lehtien sivuilla harva se päivä, uudistuksen kotisivut päivittyvät kiivaalla tahdilla, hashtagilla #maakuntauudistus Twiitataan yli 50 kertaa vuorokaudessa.

Kysymys kuuluu: saavatko uudistuksen aikaansaamat äänet merkityksen tavallisen kansalaisen mielessä?

Tätä voisi kutsua ei kiinalaiseksi vaan kainuulaiseksi arvoitukseksi, jota ratkomaan on luotu Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen viestintäryhmä.

 

Viestintäryhmä koostuu Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajasta, Kainuun soten, liiton, pelastuslaitoksen sekä ELY-keskuksen edustajista, Etelä-Suomen AVI:n edustajasta sekä Kainuun hallintokokeilun muutosviestinnässä mukana olleista kokemusasiantuntijoista. Ajoittain mukana ovat myös kuntien edustajat.

Viestintäryhmä ei ehkä ole niin näkyvä kuin uudistusta valmistelevat ohjausryhmä, valmisteluryhmä sekä työryhmät. Viestintäryhmän tehtävä on kuitenkin varmistaa, että edellä mainittujen synnyttämät lukuisat paperit, muistiot ja raportit tavoittavat tavallisen kainuulaisen. Työn alla on muun muassa palautteen perusteella ideoitu maakuntauudistus-kaenuu-maakuntauudistus-sanakirja.

Emmehän halua, että järjestämisvastuut, sote-keskukset ja kasvupalvelut jäävät kaatuviksi puiksi, joita kukaan ei kuule tai ainakaan noteeraa.

Meidän tehtävämme on siis puhua sote- ja maakuntauudistuksesta selkokaenuuksi, niillä sanoilla, jotka merkitsevät jotakin juuri Sinulle. Sinun tehtäväsi puolestaan on tulla mukaan puunkaatohommiin; avaa korvasi ja kuule kaikki se ääni mikä uudistuksesta kuuluu!

@kainuunliitto
@kainuunsote
@kainuunely
www.facebook.com/kainuunsotejamaakuntauudistus
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/141/
www.kainuunliitto.fi/alueuudistus

 


Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntijana ja on jäsen Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen viestintäryhmässä.

Patojen turvallisuudesta

Mitä on patoturvallisuus ja miten Suomessa varmistutaan patojen turvallisuudesta? Tässä tekstissä pohditaan muun muassa näitä asioita patoturvallisuusviranomaisen toiminnan näkökulmasta.

Patoturvallisuuden viranomaistehtävät on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen. Tiimimme koostuu yhdeksästä henkilöstä, jotka istuvat kolmella eri paikkakunnalla: Kajaani, Rovaniemi ja Hämeenlinna. Valvomme yhdessä patoturvallisuutta niin vesistö- kuin jätepadoillakin koko Suomessa. Työmme tarkoituksena on ehkäistä onnettomuustilanteiden muodostumista padoilla.

Työkalujamme ovat muun muassa patoturvallisuuslaki, asetus patoturvallisuudesta, patoturvallisuusopas ja patoturvallisuuden tietojärjestelmä.

Laki ja asetus sisältävät säännöksiä padon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, onnettomuustilanteisiin varautumisesta sekä patoturvallisuuden valvonnasta. Patoturvallisuusopas avaa lain ja asetuksen säännöksiä ja antaa esimerkkejä tarvittavien tietojen (asiakirjojen) kuvaamiseen. Patoturvallisuuden tietojärjestelmä pitää sisällään kaikkien luokiteltujen patojen tiedot ja asiakirjat sähköisessä muodossa. Viranomaisten lisäksi padon omistajat pääsevät katsomaan omien patojensa tietoja patoturvallisuuden tietojärjestelmästä. Patoturvallisuuden tietojärjestelmän avulla patojen tärkeät asiakirjat ovat käytettävissä helposti viranomaisilla ja padon omistajalla myös erityistilanteissa.

imatrankosken-voimalaitospato2
Imatrankosken voimalaitospato

Suomessa luokiteltuja patoja on noin 440 kpl. Näistä jätepatoja on noin 120 kpl, ja loput ovat vesistöpatoja ja tulvapenkereitä.

Padot luokitellaan kolmeen luokkaan (1, 2 ja 3-luokka) niistä johtuvan vahingonvaaran mukaisesti. 1.luokan padosta voi onnettomuustilanteessa aiheutua vaaraa ihmishengelle ja terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle ja omaisuudelle. 3.luokan padoista voi onnettomuustilanteessa aiheutua vain vähäistä vaaraa.

Padon omistaja on velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen.

Luokiteltuja patoja tarkkaillaan niille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Säännöllinen tarkkailu on tärkein tekijä patoturvallisuuden varmistamiseksi. Tarkkailuohjelman yhtenä osana on määräaikasitarkastus, joka padon omistajan tulee järjestää luokitellulla padolla vähintään viiden vuoden välien. Määräaikaistarkastukset suoritetaan sulan vuoden aikaan ja tarkastukseen osallistuvat padon omistajan ja omistajaa edustavan patoturvallisuusasiantuntijan lisäksi patoturvallisuusviranomainen, pelastusviranomainen sekä jätepadoilla ympäristönsuojelulainvalvoja ja vesistöpadoilla tarpeen mukaan vesilainvalvoja.

Tarkastus koostuu patoturvallisuuskansion asiakirjojen läpikäymisestä, tietojärjestelmän ajantasaisuuden tarkastuksesta, tarkkailutulosten arvioinnista ja maastotarkastuksesta.  Määräaikaistarkastuksella on tarkoitus varmistua siitä, että pato täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset.

patoesimerkki
Mustionkosken voimalaitospato

1.luokan, onnettomuustilanteessa suurinta vaaraa aiheuttaville, padoille omistaja on velvollinen tekemään vahingonvaaraselvityksen sekä turvallisuussuunnitelman, joiden avulla arvioidaan onnettomuustilanteessa aiheutuvia riskejä ja vahinkokohteita sekä suunnitellaan toimintaa onnettomuustilanteiden varalle. 1. ja 2.luokan padoilla on lisäksi oltava toimivat turvajärjestelyt, joita ovat esimerkiksi varoituskyltit, puomit, portit, aidat ja hälytysäänimerkit.

Onnettomuustilanteisiin varaudutaan myös järjestämällä 1.luokan padoilla pato-onnettomuusharjoituksia. Toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan kuvitellun häiriötilanteen avulla yhteistyössä pelastusviranomaisen, padon omistajan ja muiden viranomaisten kesken.

Esimerkki padon turvajärjestelyihin kuuluvasta varoituskyltistä
Esimerkki padon turvajärjestelyihin kuuluvasta varoituskyltistä

Patoturvallisuusterveisin,

millatorkkel
Milla Torkkel
Vesitalousasiantuntija
Kainuun ELY-keskus

Mitä on eläinvalvonta? Osa 2 – miksi ja miten valvotaan?

Vassukka

Aiemmassa Mitä on eläinvalvonta? -kirjoituksessa tarkastelimme erilaisia Pohjois-Suomessa maksettavia nautatukia. Tässä kirjoituksessa menemme itse asiaan, eläinvalvontaan!

Tukien maksuun läheisesti kuuluu yhtenä osa-alueena myös valvonta. Eläintukien valvonnalla halutaan varmistaa, että tuenhakijat saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisin ja tasapuolisin perustein koko maassa.

Eläinvalvontojen suorittamisesta Suomessa vastaavat ELY-keskukset, joiden valvontoja ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto eli Mavi.

Eläinvalvonnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että rekisteritietojen perusteella maksettavat eläintuet menevät oikeasti elossa ja olemassa oleville naudoille, joiden kasvatuksessa noudatetaan nautojen merkinnästä ja rekisteröinnistä annettuja säädöksiä.

Kansallinen lainsäädäntö edellyttää, että kaikki Suomessa olevat naudat on merkitty korvamerkeillä ja rekisteröity nautarekisteriin. Tätä säädöstä on noudatettava kaikkien, vaikka ei maataloustukia hakisikaan.

aberdeenanguksia

Itse valvontaprosessi etenee niin, että ELY-keskuksen valvoja ilmoittaa tilalle, että sen eläintukihakemus on joutunut valvontalistalle. Sovimme yhdessä sopivan ajankohdan valvontakäynnin suorittamiselle. Valvonta on aloitettava 48 tunnin sisällä ilmoittamisesta.

Tilakäynnillä käydään tuenhakijan eläinrekisteritiedot läpi ja tunnistetaan naudat korvamerkeistä. Näin varmistetaan nautarekisteritietojen oikeellisuus ja tuenmaksun hyväksyttävät perusteet. Lisäksi käynnillä katsotaan tuenhakijan eläinten osto- ja myyntikuitteja, joista tarkastellaan nautarekisteritietojen oikeellisuutta takautuvasti.

Eläinten hyvinvointikorvauksen eli EHK:n valvonnassa tarkastetaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös tilan valitsemien eläinten hyvinvointitoimenpiteiden noudattaminen. Tyypillinen rikkomus EHK valvonnassa liittyy useinmiten eläinten kuivittamisen niukkuuteen tai tilan tarpeen riittämättömyyteen.

Eläinten hyvinvointikorvausta voidaan maksaa, kun eläimillä on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue. Kuvassa perusrikkomus, joita valvontakäynneillä tulee vastaan.
Kuvassa tyypillinen eläinten hyvinvointikorvauksen laiminlyönti: eläimiltä puuttuu kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu makuualue.

Toisinaan valvonnassa tulee eteen tapauksia, joissa tilalta ei löydy eläimiä, jotka ovat rekisteritietojen perusteella tilalla ja kerryttävät tilalle maksettavaa tukea. Teurastamolle menneistä eläimistä tulee teurastamolta ilmoitus nautarekisteriin, että eläin on kuollut. Sen sijaan tilalla kuolleista eläimistä ei tule tietoa nautarekisteriin, jos tuenhakija ei sitä itse ilmoita. Tällaisia tapauksia tulee valvonnassa esille lähes vuosittain − tilalle maksetaan nautarekisterin tietojen perusteella eläintukia, vaikka eläimet ovat jo syystä tai toisesta kuolleet ja ilmoitus nautarekisteriin on unohtunut.

Käytännön valvontakäynnit Kainuussa tekee Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksikön henkilökunta. Valvontakäyntejä pyritään tekemään tasaisesti ympäri vuoden, mutta käytännössä keskikesällä ja sydäntalvella on hieman hiljaisempaa aikaa. Aktiivisin eläintukien valvontasesonki on keväällä ja syksyllä.

Eläintukien valvontatehtävissä asiakkaiden palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, ja valtaosalla tuenhakijoista tukiehtojen noudattaminen on kunnossa. Useimpien asiakkaiden luona on käyty jo monta kertaa, joten asiat ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin valvojatkin.

Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.
Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.

markus-kvist
Jutun kirjoittaja ja kuvittaja Markus Kvist työskentelee tukiasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.