Älykkäillä ratkaisuilla tukea naisyrittäjyyteen

Monet naisyrittäjät kaipaavat laajempia verkostoja ja enemmän tukea pohtiessaan yritysideaansa ja liiketoiminnan aloittamista. Miehiseksikin koettuun yrittäjämaailmaan ei ole aina helppo sujahtaa mukaan, joten ympärillä olevan yhteisön kannustuksella on suuri merkitys yrittäjäksi ryhtyessä.

Tämän päivän työelämässä on käytössä monenlaista teknologiaa ja älykkäitä ratkaisuja. Ohjelmistoihin ja analytiikkaan liittyvä terminologia voi kuulostaa hankalammalta kuin se käytännössä onkaan. Tätä kynnystä Kajaanin ammattikorkeakoulu haluaa madaltaa Koodeja naisyrittäjyyteen -hankkeella. Hankkeen aikana opetellaan hyödyntämään uusia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä oman osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä tehostamaan yrityksen toimintaa.

– Hankkeen valmennukset ovat tilaisuuksia, joissa tutustutaan uusiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin. Käytännössä se voi tarkoittaa verkossa ja somessa (sosiaalisessa mediassa) hyödynnettävää web-analytiikkaa, jolla voi seurata markkinoinnin tehoa ja asiakkaiden tavoittamista omien tuotteiden ja palvelujen äärelle, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Takanen KAMKista.

Käytännön oppien lisäksi naisyrittäjille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ylimaakunnallisesti muiden yrittäjien kanssa. Samalla hankkeessa tutustutaan teknologia-alaan laajemminkin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on useita kansainvälisesti kasvavia ja menestyviä ICT-alan yrityksiä, joille kaivataan osaajia. Sukupuolesta riippumatta. Digitalisaation ja teknologian yleistyessä, teknisten laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyteen ja käyttäjäystävällisyyteen on tärkeää saada erilaisia näkökulmia.

Naisia ryhmissä kahvitauolla keskustelemassa keskenään.
Naisyrittäjät kokevat verkostojen ja vertaistuen merkityksen erityisen tärkeäksi yrittäjinä toimiessaan tai suunnitellessaan liiketoiminnan aloittamista. Kuva: Pixabay.

Koodeja naisyrittäjyyteen -hanke on aloittanut vuoden alusta ja markkinointi hankkeen kohderyhmälle on käynnistymässä. Hankkeeseen tavoitellaan yrittäjänaisia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, jotka haluavat kehittää omaa yritystoimintaansa, tarvitsevat uusia palveluja tai kaipaavat uudenlaista näkökulmaa omaan liiketoimintaan. Hankkeesta on hyötyä myös niille, joiden liiketoiminta ei riitä toimeentuloon ja on tarve löytää uusia ratkaisuja. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun asti.

Osallistumisen esteenä ei ainakaan tässä vaiheessa ole pitkät välimatkat. Koronatilanteen muuttaessa alkuperäisiä suunnitelmia, ryhmä aloittaa kokoontumiset etänä verkkoyhteyksien kautta. Tilanteen taas salliessa, ohjelmaan kuuluvia verkostotapahtumia ja yhteisiä tapaamisia järjestetään myös livenä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Koodeja naisyrittäjyyteen – Älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen naisyrittäjyyden tukemisessa -hanke on saanut ELY-keskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea 99 377 euroa. Rahoituksen myöntämisessä on huomioitu ESR:n kriteeristöjä, joiden erityistavoitteena on lieventää sukupuolten välisiä osaamis- ja työllistymiseroja (mm. yrittäjyydessä). Hankkeen ohjelma tukee naisten johtajuus- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamista.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus 3/2020 (sttinfo.fi)

Lisätietoja hankkeesta: Kajaanin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Johanna Takanen, puh. 044 7101 127, johanna.takanen(at)kamk.fi


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Elektronisen urheilun suosio kasvaa – eSports Center -hanke vastaa valmennustarpeeseen

Kajaanin ammattikorkeakoulun eSports Center -hanke kehittää e-urheilijoiden valmennusta sekä järjestää peliturnauksia ja -valmennusleirejä. Videolla kesäkuiselle leirille osallistuneet e-urheilijat Jaakko Mäkipelto ja Samuel Glacet kertovat kokemuksiaan leiristä ja e-urheiluvalmennuksen merkityksestä.

ELY-keskus on hyväksynyt eSports Center -hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanketukea 225 008 euroa. Hanke kestää 1.5.2017−30.4.2019.

Lue lisää eSports Center -hankkeesta Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsauksesta II/2017.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus I/2017

 

Rakennerahastojen menestystarinat – Kuhmon puuteollisuus

1

Taustaa

Kuhmo on vajaan 9 000 asukkaan kaupunki Kainuussa. Puutuoteteollisuudella on kaupungissa pitkät perinteet. Paikallisen elinkeinoelämän veturina on toiminut vuonna 1955 perustettu sahayritys Kuhmo Oy, joka työllistää nykyisin 150 henkeä. Sahan ympärille on muodostunut yritysverkosto, joka jatkojalostaa sahatavaraa erilaisiksi puuteollisuuden tuotteiksi (sahatavara, CLT-levyt, hirsitalot, höylätavara, puiset elementit, ikkunat, puurakentamisen suunnittelupalvelut, katokset ja huvimajat, massiivipuurunkoiset tila- ja tasoelementit).

Kuhmon kaupunki on panostanut puualan kehittämiseen perustamalla vuonna 2006 puurakentamisen asiantuntijaorganisaatio Woodpoliksen, jonka päätehtävänä on tarjota yrityksille tuotekehitys- ja koulutuspalveluja.

3

Rakennerahastot mukana kehittämisessä

Puutuoteteollisuuden kehittäminen on ollut koko Kainuussa strateginen painopiste pitkään. Toimiala on ollut vahvasti esillä Kainuun maakuntaohjelmissa ja sen kehittämisessä on hyödynnetty myös rakennerahasto-ohjelmien varoja.

Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta on myönnetty Woodpolis-kokonaisuuden kehittämiseen yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Näissä hankkeissa on kehitetty monipuolisesti puurakentamisen konsepteja, esimerkiksi uusia komponentteja, energiatehokasta korjausrakentamista ja nollaenergiarakentamisen ratkaisuja.

4

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta puolestaan on myönnetty alueen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin päättyneen ja kuluvan ohjelmakauden aikana yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahaston kautta on alueella panostettu erityisesti toimijoiden osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020  Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa hanketukea on myönnetty kehittämiskokonaisuuteen yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

2

Kymmenen vuoden aikana alue on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittäväksi osaamiskeskittymäksi. Myös työllisyysvaikutuksia voidaan pitää erittäin merkittävinä, kun huomioidaan alueen työttömyysaste ja -rakenne.

Rakennerahastoilla on ollut erittäin merkittävä rooli kehittämisessä ja erilaisia tukivälineitä on hyödynnetty onnistuneesti. Kehittämistyö jatkuu alueella edelleen ja EU-osarahoitteisia hankkeita on myös parhaillaan käynnissä.

(Kuvissa esitetyt yrityshankkeiden vaikuttavuusluvut perustuvat helmikuun 2017 tilanteeseen.)

Rakennerahastot lyhyesti:

  • Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainoitetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia.
  • Alue- ja rakennepolitiikka perustuu EU:n rahastoista myönnettävään tukeen, johon liitetään aina myös kansallista rahoitusta.
  • ELY-keskus on merkittävä EU-rahoituksen myöntäjä ja alueen kehittäjä.
  • Kainuun ELY-keskuksen alueella toteutetaan Manner-Suomen yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa, joka käsittää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet.

Kirjoittajat

 

Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.

 

 

bty

 

Verna Mustonen työskentelee rahoitusasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.