Kainuulainen hiilikädenjälki

Ilmastotyössä keskitytään moneen asiaan. Oikeastaan hurjan moneen asiaan. On päästöjen hillintää, sopeutumista ja tiedon kehittämistä erilaisin ratkaisuin. Ratkaisuja, jotka syntyvät monilla eri aloilla. Ilmastotyö, tieto ja ymmärrys onkin jokaisella alalla äärettömän tärkeää. Sielläkin, missä sen arvoa on ulkopuolisen silmin vaikeaa tunnistaa.

Hiilikädenjälki on yksi ilmastotyön näkökulmista, joka ei ole vielä niin tunnettu, mutta on yksi merkittävä ilmastotyön tarjoamista mahdollisuuksista. Sitra määrittää hiilikädenjäljen konseptina, joka kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä (päästövähennyspotentiaalia) sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään.

Kaikki tahot, kuten yksilö, yritys, kunta sekä valtio, voivat kehittää toimintaansa ja samalla parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti esille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Hiilikädenjäljessä on kyse myönteisistä ilmastovaikutuksista, jotka eivät syntyisi ilman hanketta, tuotetta tai toimijaa.

Millainen on kainuulainen hiilikädenjälki?

Kainuulaisesta hiilikädenjäljestä tulee ensimmäisenä mieleen Otanmäessä sijaitseva Škoda Transtech, joka kehittää ratkaisuja kestävään joukkoliikenteeseen. Hyvillä raitiovaunuratkaisuilla voidaan ehkäistä yksityisliikenteen päästöjen syntymistä.

Toisena esimerkkinä tulee mieleen Terraframe ja akkukemikaalitehdas. Terrafame tarjoaa sähköautojen hankintaketjuun vastuullisesti louhittuja ja jalostettuja akkumineraaleja. Terrafamella yhtiönä on maailman nikkelintuottajista pienin hiilijalanjälki ja yhtiön tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjälki on yli 60 prosenttia pienempi kuin nikkelisulfaatin valmistuksessa keskimäärin.

Kolmantena voisi esitellä kuntatoimijoista Suomussalmen. Suomussalmi on pystynyt laskemaan päästöjään vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan 58 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Päästöt asukasta kohden ovat 4,9 tonnia, kun Suomessa keskimäärin sama luku on 6,4 tonnia. Suomussalmen kunta on tehnyt oikeita ratkaisuja mahdollistaakseen kuntalaisilleen ilmastoystävällistä asumista harvaanasutulla maaseudulla.

Tampereen keskusta kesällä, jossa kuva liikennöivästä raitiovaunusta edestä päin.
Tampereen Ratikka liikennöi Kainuussa valmistetuilla raitiovaunuilla. Kestävän liikkumisen ratkaisuilla voidaan vähentää yksityisliikenteen päästöjä. Kuva: Visit Tampere, Laura Vanzo.

Kuinka suuri on Kainuun, yksittäisen yrityksen tai kunnan hiilikädenjälki?

Hiilikädenjäljen laskennallisen vastauksen antaminen on vielä hankalaa. Laskenta perustuu pitkälti oletuksiin ja keskiarvoihin ja on riippuvainen laskettavasta kohteesta. Laskennassa huomioidaan myös sitä, kuinka paljon tuote tulee korvaamaan muita päästöjä tuottavia ratkaisuja. Tietyissä tapauksissa kyse on ennustamisesta. VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT (LUT-yliopisto) ovat kehittäneet laskentaopasta yksittäisille tuotteille. Meneillään on myös muita hankkeita ja selvityksiä hiilikädenjälkeen liittyen.

Vaikka hiilikädenjäljen laskenta voi olla haastavaa, on tärkeä ymmärtää, että vähähiilinen ilmastotyö nähdään maailmalla mahdollisuuksina ja ratkaisuina. Kaikki, jotka haluavat pienentää omaa tai tuotteensa hiilijalanjälkeä, haluavat ostaa raaka-aineita ja tuotteita sekä tehdä yhteistyötä niiden yritysten ja toimijoiden kanssa, jotka omaavat suuren hiilikädenjäljen. Kun keskitytään hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi myös positiivisen hiilikädenjäljen kasvattamiseen, on sillä merkittävä vaikutus yritysten toimintaan ja alueellisiin kehitysmahdollisuuksiin.

Mitäpä jos kainuulaisessa vihreässä siirtymässä edistettäisiin kainuulaisen hiilikädenjäljen kasvattamista?

Tutustu linkkeihin – lisätietoa hiilikädenjäljestä:


Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Ilmasto on kaikkien työtä

Ilmasto on strateginen läpileikkaava teema. Turhauttaako koko asian maininta? Ymmärrän.  

On kuitenkin vaikeaa ja jopa täysin mahdotonta listata kattavasti niitä konkreettisia tekoja, joilla ilmastotoimia viedään eteenpäin, koska nehän nyt vaan ovat osa kaikkea.  

Juuri valmistuneessa valtakunnallisessa ELY-keskusten ilmastotiekartassakin todetaan, että konkreettisia toimia on yli 200, ja jopa 80 prosenttia Suomen päästökokonaisuudesta kulkee ELY-keskusten kautta. 

Ja ei – se ei tarkoita sitä, että ELY hoitaa homman kotiin yksin, joten jatka vain lukemista. 

Kaksi polkupyöräilijää ajaa maalaismaisemassa kesällä.
Liikkuuko kumipyöräsi fossiilisella polttoaineella vai lihasvoimalla?

Ilmastotyön vaikuttavuuden mittarit

Ilmastotyön konkreettisin mittari on ilmakehän hiilidioksidipäästötOngelmana vain on, että päästömittari ei konkretisoidu meidän ihmisten mieliin kovinkaan hyvin.  

Jotta me voisimme sisäistää ilmastotoimien laajuus, meidän täytyisi arvioida ilmastotoimien taloudelliset, työllisyys-, osaamis- ja hyvinvointivaikutukset. Nähdä ilmastotoimet osana alueellista kehittämistä.  

Mutta jotta homma konkretisoituisi entisestään jokaiselle, tämä sama vaikuttavuuksien arvio tulisi tehdä myös toisin päin. Mitkä ovat juuri tämän maaseutukehittämispäätöksen ilmastovaikutukset muiden vaikutusten lisäksi?  

Hiilineutraalius yhtenä painopisteenä

Työtämme Kainuun ELY-keskuksessa ohjaa valtakunnallinen AVI-ELY strategia, jossa painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen, elinvoiman lisääminen ja hiilineutraaliuden tavoittelu. Olisiko hurjaa väittää, että tulevaisuudessa hiilineutraalius olisi hyvinvointiyhteyskunnan edellytys, jossa mittareina olisivat hyvinvointi ja elinvoima?  

Minä näen, että se on mahdollista. 

Mutta se vaati vielä jumppaa. 

Aurinkokennoja tuotantorakennuksen katolla.
Tukeeko rahoituspäätös ilmastotavoitteiden saavuttamista?

Ensin tulisi miettiä, kuinka pääsemme hiilineutraaleiksi. Vähähiilinen liikkuminen ja liikenteen päästöjen väheneminen olisi yksi hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden mittareista. Päästöjen ja neitseellisten luonnonvarojen määrien korrelointi talouden lukuihin kuvaisi ilmastoystävällisen elinvoiman lisääntymistä.  

Kuka puhuu?

Näiden ajatusten takana olen minä, Jenni, Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija. Minun työnkuvani pyörii näiden ”kaikkien” eli ilmastotoimien ympärillä. Tehtävänäni on muun muassa ilmastostrategian, Hiilineutraali Suomi 2035, toimeenpano ja edistäminen täällä Kainuun kamaralla.  

Yksin tätä työtä ei tehdä, vaikka 80 prosenttia päästökokonaisuudesta lipuukin ELY-keskusten läpi. Työtä tehdään yhteistyössä, tukemalla ja auttamalla kainuulaisia asiantuntijoita heidän työssään.  

Minä heittelen ideoita, kerron mitä missäkin tapahtuu ilmastotoimien saralla, hoksauttelen, kuuntelen ja opiskelen asiantuntijoiden näkemyksiä ilmastotyöstä. Ilmasto- ja ympäristövastuullinen Kainuu rakentuu samalla tavoin kuin hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu eli yhteisten näkemysten ja kokemusten jakamisen kautta.

Ollaan kuulolla! 

Nainen on sininen ulkoilutakki päällään punaisessa riippumatossa. Alla näkyy vihreää kasvullisuutta.

Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa 

Kesä ilmastotyön parissa

Ilmastomuutos, ilmaston lämpeneminen, globaali ilmastokriisi. Nämä sanat ovat tulleet viime vuosina merkittäväksi osaksi yhteistä tietoisuuttamme. Törmäämme ilmastonmuutokseen jopa päivittäin. Se näkyy uutisissa, hallitusohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa. Joillekin tämä informaatiotulva saattaa aiheuttaa ahdistusta maailman tilasta ja joitakin asian saama huomio voi taas ärsyttää.

Ilmastonmuutos on kuitenkin tullut jäädäkseen ja meidän täytyy reagoida tähän tosiasiaan. Vain tekojen kautta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin, varmistaaksemme laadukkaan elämän jälkipolvillemme. Näitä tekoja voidaan kutsua ilmastotyöksi ja tätä työtä viedään eteenpäin myös Kainuun ELY-keskuksessa.

Mitä kaikkea ilmastotyö voi siis tarkoittaa ELY-keskuksen kaltaisessa organisaatiossa? Lyhyt vastaus: hyvin monenlaista! Kainuun ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa järjestettiin tänä kesänä ilmastokysely ja pohjaankin seuraavat ehdotukset kyselystä esiin nousseisiin ideoihin. Vaikka ideat koskivat kyseisten virastojen työtä, voi niitä soveltaa myös muissa työyhteisöissä.

Sininen taivas, aurinko paistaa, kevyttä harsomaista pilvenhaituvaa.
Ilmastonmuutosta voi hillitä tekojen kautta.

Aloitetaan ilmastotyö!

Ensimmäiseksi on hyvä varmistaa, että kaikki työyhteisön jäsenet ovat samalla sivulla työn merkityksen suhteen sekä kiinnostuneita käärimään hihat ja toimimaan. Yhteistä tunnetta ilmastotyön tärkeydestä ja yhteisiä päätöksiä konkreettisista toimista voidaan luoda esimerkiksi tiedon jakamisen, yhdessä työstämisen sekä avoimen keskustelun avaamisen kautta. Keskustelujen tulee sallia myös asian kriittinen tarkastelu, jotta toimintaan sitouttaminen ei jäisi pinnalliselle tasolle, eikä patoumia pääsisi syntymään.

Kainuun ELY-keskuksella yhteistä ilmastotietoisuutta on herätelty tänä kesänä ilmastowebinaarin sekä -työpajojen kautta, joissa jaettiin ilmastotietoa sekä keskusteltiin siitä, miten ELY-tehtävät ja ilmastonmuutos kohtaavat.

Keskustelun jälkeen voidaan siirtyä toimintaan. Muun muassa työtapoja voidaan tarkastella ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Ovatko esimerkiksi kaikki työmatkat oikeasti tarpeellisia? Voisiko lähellä järjestettäviin kokouksiin huristella työpaikan virkapyörällä? Voitaisiinko työntekijöille antaa enemmän vapautta päättää omasta työskentelypaikastaan, jos se on työtehtävien kannalta mahdollista?

Entäpä hankinnat: tarvitsemmeko oikeasti kaiken mihin olemme tottuneet? Voisimmeko tarjota kokouspöydissä sesongissa olevaa lähiruokaa? Miten toimistomme sähkö tuotetaan ja voisiko sisälämpötiloja laskea, jos villasukat tulisivat osaksi työvaatetusta?

Mahdollisuudet vaikuttaa työtapoihin eroavat alasta riippuen ja oikeiden kysymysten löytämiseksi on olennaista tunnistaa mistä muutosvoimaa löytyisi juuri meidän organisaation kohdalla.

Piirroskuvassa kaksi ihmistä pitelee maapalloa.
Kainuun ELY-keskuksessa järjestettiin työpajoja, joissa ilmastotietoisuutta tarkasteltiin mm. oman toiminnan ja tehtävien kautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaamme

ELY-keskusten työ on laaja-alaista, kuten nimestäkin jo huomaa. Teemme työtä moninaisten sidosryhmien kanssa ja talostamme löytyy usean alan asiantuntijoita. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt toimintaympäristöömme: koulutustarpeet muuttuvat, yritykset tekevät uusia vähähiilisiä investointeja, maataloudessa ilmastonäkökohtia pohditaan yhä enemmän, muuttuvat sääolot vaikuttavat asiakkaidemme varautumistarpeisiin ja ympäristön hyvinvointi on uhattuna.

Kun ilmastonmuutos otetaan huomioon yhtenä ELY-työtä ohjaavana tekijänä, on sillä siis laaja-alainen vaikutus. Voimme ELY-keskuksella antaa neuvoja ilmastokestävistä vaihtoehdoista, tukea ja ohjata asiakkaitamme heidän ilmastotyössään sekä toimia omassa työssämme niin, että minimoimme ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. On myös tärkeää, että osallistumme muiden tahojen vetämään ilmastotyöhön niin maakunnissa kuin valtakunnan tasolla. Kainuussa onkin tällä hetkellä meneillään kiinnostavia ilmastohankkeita, joiden ohjaukseen ELY-keskus osallistuu.

Havumetsää, utuinen sää.
Ilmastotyön merkitys kasvaa entisestään.

Jokaisella organisaatiolla on omat erityisosaamisensa. Kun oman tekemisen tavoitteiden ilmastonäkökohdat otetaan huomioon, on siitä hyötyä niin organisaatiolle itselleen kuin myös ilmastolle. Ilmastotyöhön osallistumisesta on pikkuhiljaa tulossa normi ja tätä kautta myös imagoasia. Meidän on parempi pyrkiä kohti aallonharjaa, koska sieltä tulevaisuuden näkymät ovat selkeimmät.

Millaista ilmastotyötä ELY-keskukseltamme voidaan tulevaisuudessa odottaa? Sen pitäisi selvitä aivan lähitulevaisuudessa: uusi ilmastoasiantuntija on saapumassa taloon minä hetkenä hyvänsä. Pysykäähän siis kuulolla! Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että myös sinä voit toimia ilmastotyön edelläkävijänä omassa työyhteisössäsi, tai vaikkapa oman perheesi keskuudessa. Ota asia puheeksi, luokaa tilaa yhteiselle ideoimiselle ja kokeilkaa, tehkää sekä oppikaa yhdessä. Ilmastonmuutos on meidän kaikkien yhteinen asia ja vain yhdessä saamme aikaan oikeudenmukaisen ja vaikuttavan muutoksen!

Kuka olen?

Olen Nenna Ahonen ja olen työskennellyt tämän kesän Kainuun ELY-keskuksella ilmastotyön harjoittelijana. Kesäni on koostunut erityisesti kolmesta projektista: sisäisen ilmastokyselyn valmistelusta ja sen tuloksien raportoimisesta, ilmastowebinaarin järjestämisestä sekä ilmastotyöpajojen pitämisestä. Työ on ollut palkitsevaa, vaikka aherrus onkin tapahtunut oman ei-niin-ergonomisen keittiönpöydän ääressä. Kainuuseenkaan en ole päässyt tutustumaan: kyseinen keittiönpöytä kun sijaitsee Jyväskylässä.


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja, Nenna Ahonen, oli harjoittelijana Ympäristövastuu-yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa. Hän opiskelee Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.