Uusi ilmastolaki astuu voimaan tänään. Mikä muuttuu?
Suomen ensimmäinen ilmastolaki valmistui vuonna 2015 ja oli ensimmäinen kansallinen säädös, jossa määriteltiin yleisesti Suomen ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivoja ja säädettiin ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä. Viimeiset seitsemän vuotta laki on ohjannut valtion ja sen viranomaisten työtä, mutta ilmastotyö on edennyt hurjaa vauhtia: laki on nyt päivitetty tähän päivään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta toteutuu vuoteen 2035 mennessä. Tämän saavuttamiseksi tavoitteita on kiristetty, suunnittelujärjestelmää päivitetty ja seurantaa kehitetty. Uudet päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90–95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästöjen tasoon.
Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmällä tarkoitetaan valtakunnallisia, sektorikohtaisia suunnitelmia, joiden avulla ohjataan sektoreiden toimintaa. Suunnitelmissa siis määritellään toimia, joilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja joiden avulla ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Uudessa ilmastolaissa suunnitelmia on neljä: keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)
Uutena tulokkaana lakiin on lisätty maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli tutummin MISU, joka laaditaan vuoden 2022 aikana. Maankäyttösektorilla viitataan maatalousmaahan, metsätalouteen sekä muuhun maankäyttöön. MISU kattaa siis maatalousmaahan, metsätalouteen sekä muuhun maankäyttöön liittyvien päästöjen, kuten maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin, maankäytön muutoksiin ja ilmastokosteikkoihin kohdentuvat, toimenpiteet. Se määrittää keinot, joihin panostamalla vähennetään maankäyttösektorin ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja. Lisäksi ilmastosuunnitelmaan kirjataan toteuttamissuunnitelma sekä toimenpiteiden ja niiden vaikutusten seurantasuunnitelma.
Kainuun kaltaisella alueella maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tulee ohjaamaan alueellista kehitystä uudella tavalla ja tuo väistämättä myös uusia tavoitteita ja toimenpiteitä ilmastotyöhön. Tiedämme Kainuun liiton päästötaselaskelmien pohjalta, että Kainuun merkittävimmät päästöt ja nielut sijoittuvat juuri maankäyttösektorille: päästöjä aiheutuu turvemaista ja metsät toimivat nieluina. Tiedämme myös, että nielujen vuotuinen vaihtelu voi olla suurta etenkin juuri hakkuiden määrästä riippuen. Hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden parantamisen tavoittelemisen kannalta on tärkeää, että aluetasolla löydetään parhaat ratkaisut pitää yllä ja kasvattaa jo olemassa olevia metsien hiilivarastoja sekä -nieluja sekä vähentää maankäytön päästöjä.
Maankäyttösektori (LULUCF) puhuttaa myös Euroopan unionin ilmastopaketissa Fit for 55. Tällä viikolla EU:n ympäristöneuvosto käsittelee ehdotusta LULUCF-asetuksen muuttamisesta ja pyrkii sopimaan myös asetusehdotuksesta liittyen metsäkatoon. Kun seuraa uutisia LULUCF-asetuksista ja -tavoitteista, on hyvä tiedostaa, että Suomen ilmastolain maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja EU:n Fit For 55 -paketin LULUCF-asetusehdotukset eivät ole sama asia. Suomen eduskunta on hyväksynyt ilmastolain ja sen tavoitteet, ja EU-tasolla käytävässä keskustelussa keskustellaan EU:n ilmastolainsäädäntöehdotuksista.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Laki koskee viranomaisia ja velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri sektorien ilmastopolitiikan suunnitelmat ajantasaisiksi. Ilmastolain suunnittelujärjestelmän suunnitelmia valmistellaankin parhaillaan.
Lisäksi ilmastolakia tullaan täydentämään syksyllä 2022, ja täydennysehdotukset ovat lausuntokierroksella elokuun 3. päivään asti. Täydennyksessä säädettäisiin ilmastolain koskevan myös kuntia: kunta velvoitettaisiin laatimaan oma ilmastosuunnitelma, joka kunnan tulisi hyväksyttää valtuustolla sekä päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Kuntakohtaiseen suunnitelmaan tulisi asettaa päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään kunnan alueella ja jonka myötä ilmastotoimien toteutumista myös seurattaisiin. Suunnitelma olisi mahdollista laatia myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
Odotettavissa siis on, että ilmastolaki laajenee koskemaan kuntia, mikä olisi merkittävä työkalu kuntien ilmastotyön systemaattiseen edistämiseen. Kainuussa yhdelläkään kunnalla ei ole vielä erillistä ilmastosuunnitelmaa, joskin muutamissa kunnissa kuntastrategiaan on nostettu muun muassa kestävä kehitys ja resurssiviisaus.
Ympäristöministeriö: Ilmastolain uudistus.
Kainuun liitto: Kasvihuonekaasutase.

Kirjoittaja Jenni Väisänen toimii ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.