Vieraslajien torjuntaan saa rahoitusta

Komealupiini, jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, espanjansiruetana, minkki ja koirasudet puhuttavat kansalaisia. Vieraslajien torjuntaan on kuitenkin saatavilla avustusta. Syksyllä auennut avustushaku koskee EU:n ja kansallisen haitallisten vieraslajien luetteloiden lajeja. Haitallisten lajien listalla on kolmisenkymmentä lajia, vaikka Suomen vieraslajiluettelossa on 157 lajia. Haku on auki vielä 30.11.2020 asti.

Haitallisista vieraskasvilajeista osaa ei voida kokonaan hävittää. Näiden kasvien osalta keskitytään esiintymiin, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä kuten myös virkistysalueilla tai alueilla, joissa ihmisiä liikkuu paljon.

Minkin torjuntatoimia tehdään alueilla, joissa ne tuhoavat kalakantoja tai vesilintujen pesintää. Koirasusissa on ongelmana suden osuuden todentaminen. Koiran ja suden risteymän selvittämiseen on kuitenkin tulossa apua ns. genomiprosentin määrittelyllä, jolla nähdään suden osuus yksilöissä.

Espanjasiruetana on ruskea. Kuvassa etana on vihreän lehden päällä.
Espanjansiruetana on monen kotipuutarhan ja viljelyksen riesa. Laji on levinnyt jo Pohjois-Suomeen asti.

Espanjansiruetana on levinnyt maahamme 1994 alkaen ja nyt esiintymiä tunnetaan noin 300 – pohjoisimpana sitä on tavattu Rovaniemellä. Laji lisääntyy nopeasti, koska se on kaksineuvoinen ja molemmat paritelleet yksilöt voivat munia 20-30 munaa ja useasti kesässä. Tehokkain torjunta-aika on keväällä, jolloin kerätyt sukukypsät yksilöt poistavat koko kesän jälkeläiset kerralla. Torjuntatoimina espanjansiruetanat kerätään ja upotetaan kiehuvaan veteen. Kuolleet etanat haudataan maahan, etteivät lajitoverit voi käyttää niitä ravinnokseen.

Jättiputkia voidaan torjua ns. näivettämällä, eli niittämällä useana vuonna peräkkäin ennen niiden kukinnan jälkeistä siementämisvaihetta. Kasvijätteet on hyvä polttaa tai kompostoida tiiviisti niin, etteivät siemenet pääse itämään. Jättiputken hävittämisessä tulee muistaa varovaisuus ja hyvä suojautuminen. Putki erittää furanokumariinia, joka auringonvalon kanssa reagoidessaan voi aiheuttaa iholle syvälle ulottuvia ja kivuliaita syöpymiä.

Jättiputken suuret, vihreät lehdet kuvattu altapäin kohti taivasta.
Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi, rehevillä kasvupaikoilla usean metrin korkuisiksi.

Teiden varsilla näyttävästi kukkivat ja helposti leviävä komealupiini ja kurtturuusu valtaavat tilaa ja köyhdyttävät alkuperäistä luonnonkasvillisuutta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan komealupiinin kukkien sisältämä lupaniini näyttää myös alentavan kimalaisten lisääntymistä. Tässäkin on yksi syy torjua, tätä joidenkin mielestä kaunista kukkaa. Komealupiinia ja kurtturuusuja on paljon teiden varsilla ja Väylävirasto/Destia on ison urakan edessä, kun yrittää torjua näitä lajeja. Kasvien torjunnassa ajoitus on tärkeää – kasvit pitäisi ennättää niittää ennen niiden siementämisvaihetta.

Komealupiinin violetti kukinto.
Alunperin koristekasviksi puutarhoihin ja mökeille istutettu komealupiini leviää helposti ja se on päässyt karkaamaan tienvarsille, rantatörmille, kedoille ja jopa metsiin.

Laki vieraslajeista velvoittaa maanomistajaa

Vieraslajilaki on yksiselitteinen siinä, että maanomistaja on vastuussa omalla maallaan esiintyvien haitallisten vieraslajien torjunnasta. Toisen maalta ei saa mennä tuhoamaan haitallistakaan vieraslajia ilman maanomistajan lupaa. Laissa on kuitenkin huomioitu myös kohtuullisuus: esimerkiksi ikäihmisten kohdalla voidaan arvioida, onko kunnallisilla toimijoilla mahdollisuutta osallistua vieraslajien torjuntatoimiin.

Kuntasektorilla kunnilla on velvollisuus torjua haitallisia vieraslajeja omistamillaan mailla. Kuntien tulee edistää alueillaan luonnon- ja maisemansuojelua – tähän velvoittaa luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulakia tulkitessa, haitallisissa vieraslajeissa on kyse luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa uhkaavasta tekijästä. Tästä johtuen, vieraslajeja tulisi torjua koko kunnan alueella.

Jättipalsamin vaaleanpunertava kukinto vihreiden, suippomaisten lehtien ympäröimänä.
Jättipalsami on levinnyt ihmisen avustuksella eri puolille maata Perä-Pohjolaa myöten. Samalla se vie elintilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta.

Avustusta vieraslajien torjuntaan haettavissa

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Avustushaku vieraslajien saamiseksi kuriin on avautunut tänä syksynä. Tavoitteena on vahvistaa kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjunnassa ja edistää toimenpiteitä, joilla hävitetään lajien esiintymiä ja estetään niiden leviämistä. Avustusta voidaan myöntää sekä varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan.

Harkinnanvaraisessa avustushaussa on jaossa lähes 0,5 miljoonaa euroa koko Suomen alueelle. Hakijoita voivat olla kunnat, yhdistykset sekä yksityiset ja julkiset yhteisöt. Haun ulkopuolelle on rajattu yksityiset henkilöt tai yritykset. Haussa painotetaan alueellisesti mahdollisimman kattavia hankkeita, joissa on useita toimijoita.

Haku on käynnissä vielä 30.11.2020 asti. Hakemukset toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja päätökset tehdään Kainuussa paikallisten ELY-keskusten puolloilla.

Maa- ja metsätalousministeriö on satsannut vieraslajien torjuntaan tänä vuonna perustaen yhden valtakunnallisen vieraslajikoordinaattorin viran ELY-keskuksille. Virkaan valittiin Reima Leinonen keväällä 2020 ja tehtävää hoidetaan Kainuun ELY-keskuksesta käsin.

Vieraslajikoordinaattorin tehtäviin kuuluu muun muassa käytänteiden yhtenäistäminen vieraslajien torjunnassa. Vieraslajitorjunnassa yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Leinosen mottona onkin, että ”Yhdessä me teemme sen”.


Reima Leinonen metsässä ja nojaa puun kylkeen.

Kirjoittaja, Reima Leinonen, toimii valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina ja tehtävää hoidetaan Kainuun ELY-keskuksessa.

Ampiaiskesästä työvoiman hakuun: Kainuussa oli ja on töitä tarjolla! – Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2018, osa 2

Kesä oli helteisen lämmin. Aurinkoa ja hellepäiviä riitti jokaiselle ja kesän kääntyessä loppua kohti ampiaisten parveilusta riitti puheenaihetta.

Elokuu

Ampiaisaiheeseen tartuttiin myös Kaikuja Kainuusta -blogissa. Ympäristöasiantuntija, hyönteistutkija, Reima Leinonen kertoi vlogissa Ampiaisia kahvipöydässä – mitä tehdä? miksi niitä on niin paljon liikkeellä. Lisäksi Reima kertoi muutaman vinkin siihen, miten ampiaiset saa pois häiritsemästä grillailuja tai kesän puistojuhlia.

Itävallassa järjestettiin heinäkuussa kansainvälisen suurpatojärjestön tilaisuus, ICOLDin 86. vuosikokous sekä 26 kongressi. Vesitalousasiantuntija Eija Isomäki kirjoitti blogissa tapahtumasta Better dams for better world

 

Maakuntauudistus minuutissa -sarja jatkui yksikön päällikkö Sari Myllyojan vlogilla Kaivosten valvonta tulevassa LUOVA-virastossa – onko sitä?

Elokuun lopussa yritysasiantuntija Eija Tabell-Jokelainen avasi yritysrahoituksen sisältöä ja painopisteitä sekä viime vuosina rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia Kainuussa blogikirjoituksessaan Tunnista yrityksesi kehittämistarpeet ja hae kumppanit kasvusi tueksi!

Renforsin Ranta

 

Syyskuu

Vesitaloussuunnittelija Teea Niskanen kirjoitti paikkatiedosta – mitä se on, ja mihin sitä voi käyttää? Vanhojen paperikarttojen hävitessä kartta on tullut älypuhelimeen ja tietokoneelle. Nämä digitaaliset kartat ja karttapalvelut sisältävät paikkatietoa.

ELY-keskus hyväksyi Kainuuseen rahoitusta touko−elokuussa 4,9 miljoonaa euroa. Viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti kuinka kajaanilainen teknologiayritys matkaa kohti kansainvälisiä markkinoita: ”Moni hanke jäisi toteuttamatta ilman yritystukia”

 

Maakuntauudistus minuutissa -vlogisarjassa yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki kertoi miten maakunta auttaa kainuulaisia yrityksiä kasvuun. Sen sijaan että palvelut lakkaisivat, muutoksessa on mahdollisuus rakentaa entistä paremmat palvelut yrityksille.

Lokakuu

Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin yhteistyöprojekti toi kiinalaisia vieraita Suomeen. Vierailusta kirjoitti Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki.

 

Ympäristöasiantuntija Mari Helin esitteli videolla Sotkamon Pöllyvaaran pohjavesitutkimuksia

Suunnittelija Atte Laitinen kirjoitti kuinka rekrykoulutus auttoi Sartorius Biohit Liquid Handling Oy:tä uusien työntekijöiden löytämisessä

Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola jatkoi vlogisarjaa Maakuntauudistus minuutissa Kainuun positiivisesta rakennemuutoksesta: korkean työttömyyden maakunnassa oli auki ennätysmäärä työpaikkoja.

Marraskuu

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella tuettuna saatiin marraskuun ensimmäisestä blogista: 10+1 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta

 

Kyllä vaaroja kauniita Kainuussa on, mutta Naapurinvaara on kaunein!  kirjoitti suunnittelija Sari Leinonen (Luonto- ja kulttuuripalvelu Angervo). Josko kesän taas koettaessa leikataan Suomen viidennen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen punaista nauhaa Naapurinvaaralla?

Naapurinvaara.

Joulukuu

TE-toimiston palvelujohtaja Kirsi Hämäläisen vlogi sopivan työvoiman saatavuudesta Maakuntauudistus minuutissa -sarjassa toi esille rekrytointihaasteet Kainuussa.

Patoturvallisuudesta kirjoittivat Mikko Sulkakoski ja Milla Torkell Hydrologinen turvallisuus vesistöpadoilla -blogissa

Vuoden lopuksi halusimme vielä herätellä ihmisiä ja muuttaa käsityksiä. Teimme videosarjan puhdistuspalvelualalta sillä Kainuussa on töitä!

Seuraavassa blogissa Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen pohtii miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin. Tervetuloa seuraamme myös tänä vuonna!

Tervetuloa seuraamaan Kainuun ELY-keskuksen blogia!

Kainuun ELY-keskuksen blogi on aloittanut julkaisutoimintansa 1. joulukuuta 2016. Ensimmäisen videoblogin puhujana toimi Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen.

Blogissa julkaistaan uutta sisältöä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Perinteisten blogikirjoitusten rinnalla nähdään muun muassa videoita, kuvia ja päivityksiä sosiaalisesta mediasta, Kainuun ELY-keskuksen Twitter ja Instagram -tileiltä. Blogissa julkaistaan Kainuun ympäristöä ja elinkeinoa koskevia ajankohtaisia kirjoituksia uusista näkökulmista.

Blogin kirjoittajat ovat pääsääntöisesti Kainuun ELY-keskuksen omia asiantuntijoita. Blogin tarkoitus on tehostaa asiantuntijaviestintää ja avata valtion virkamiehen monipuolista työnkuvaa virallisten päätösten ja tiedotteiden takaa, virkamieskieltä uhmaten.

Kaikuja Kainuusta –blogi löytyy osoitteesta https://kainuunely.wordpress.com/

Uuden julkaisun tilaaminen omaan sähköpostiin tapahtuu blogin alavasemmalta löytyvästä palkista ”Seuraa Kaikuja Kainuusta”.