Älykkäillä ratkaisuilla tukea naisyrittäjyyteen

Monet naisyrittäjät kaipaavat laajempia verkostoja ja enemmän tukea pohtiessaan yritysideaansa ja liiketoiminnan aloittamista. Miehiseksikin koettuun yrittäjämaailmaan ei ole aina helppo sujahtaa mukaan, joten ympärillä olevan yhteisön kannustuksella on suuri merkitys yrittäjäksi ryhtyessä.

Tämän päivän työelämässä on käytössä monenlaista teknologiaa ja älykkäitä ratkaisuja. Ohjelmistoihin ja analytiikkaan liittyvä terminologia voi kuulostaa hankalammalta kuin se käytännössä onkaan. Tätä kynnystä Kajaanin ammattikorkeakoulu haluaa madaltaa Koodeja naisyrittäjyyteen -hankkeella. Hankkeen aikana opetellaan hyödyntämään uusia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä oman osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä tehostamaan yrityksen toimintaa.

– Hankkeen valmennukset ovat tilaisuuksia, joissa tutustutaan uusiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin. Käytännössä se voi tarkoittaa verkossa ja somessa (sosiaalisessa mediassa) hyödynnettävää web-analytiikkaa, jolla voi seurata markkinoinnin tehoa ja asiakkaiden tavoittamista omien tuotteiden ja palvelujen äärelle, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Takanen KAMKista.

Käytännön oppien lisäksi naisyrittäjille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ylimaakunnallisesti muiden yrittäjien kanssa. Samalla hankkeessa tutustutaan teknologia-alaan laajemminkin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on useita kansainvälisesti kasvavia ja menestyviä ICT-alan yrityksiä, joille kaivataan osaajia. Sukupuolesta riippumatta. Digitalisaation ja teknologian yleistyessä, teknisten laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyteen ja käyttäjäystävällisyyteen on tärkeää saada erilaisia näkökulmia.

Naisia ryhmissä kahvitauolla keskustelemassa keskenään.
Naisyrittäjät kokevat verkostojen ja vertaistuen merkityksen erityisen tärkeäksi yrittäjinä toimiessaan tai suunnitellessaan liiketoiminnan aloittamista. Kuva: Pixabay.

Koodeja naisyrittäjyyteen -hanke on aloittanut vuoden alusta ja markkinointi hankkeen kohderyhmälle on käynnistymässä. Hankkeeseen tavoitellaan yrittäjänaisia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, jotka haluavat kehittää omaa yritystoimintaansa, tarvitsevat uusia palveluja tai kaipaavat uudenlaista näkökulmaa omaan liiketoimintaan. Hankkeesta on hyötyä myös niille, joiden liiketoiminta ei riitä toimeentuloon ja on tarve löytää uusia ratkaisuja. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun asti.

Osallistumisen esteenä ei ainakaan tässä vaiheessa ole pitkät välimatkat. Koronatilanteen muuttaessa alkuperäisiä suunnitelmia, ryhmä aloittaa kokoontumiset etänä verkkoyhteyksien kautta. Tilanteen taas salliessa, ohjelmaan kuuluvia verkostotapahtumia ja yhteisiä tapaamisia järjestetään myös livenä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Koodeja naisyrittäjyyteen – Älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen naisyrittäjyyden tukemisessa -hanke on saanut ELY-keskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea 99 377 euroa. Rahoituksen myöntämisessä on huomioitu ESR:n kriteeristöjä, joiden erityistavoitteena on lieventää sukupuolten välisiä osaamis- ja työllistymiseroja (mm. yrittäjyydessä). Hankkeen ohjelma tukee naisten johtajuus- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamista.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus 3/2020 (sttinfo.fi)

Lisätietoja hankkeesta: Kajaanin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Johanna Takanen, puh. 044 7101 127, johanna.takanen(at)kamk.fi


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Ampiaiskesästä työvoiman hakuun: Kainuussa oli ja on töitä tarjolla! – Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2018, osa 2

Kesä oli helteisen lämmin. Aurinkoa ja hellepäiviä riitti jokaiselle ja kesän kääntyessä loppua kohti ampiaisten parveilusta riitti puheenaihetta.

Elokuu

Ampiaisaiheeseen tartuttiin myös Kaikuja Kainuusta -blogissa. Ympäristöasiantuntija, hyönteistutkija, Reima Leinonen kertoi vlogissa Ampiaisia kahvipöydässä – mitä tehdä? miksi niitä on niin paljon liikkeellä. Lisäksi Reima kertoi muutaman vinkin siihen, miten ampiaiset saa pois häiritsemästä grillailuja tai kesän puistojuhlia.

Itävallassa järjestettiin heinäkuussa kansainvälisen suurpatojärjestön tilaisuus, ICOLDin 86. vuosikokous sekä 26 kongressi. Vesitalousasiantuntija Eija Isomäki kirjoitti blogissa tapahtumasta Better dams for better world

 

Maakuntauudistus minuutissa -sarja jatkui yksikön päällikkö Sari Myllyojan vlogilla Kaivosten valvonta tulevassa LUOVA-virastossa – onko sitä?

Elokuun lopussa yritysasiantuntija Eija Tabell-Jokelainen avasi yritysrahoituksen sisältöä ja painopisteitä sekä viime vuosina rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia Kainuussa blogikirjoituksessaan Tunnista yrityksesi kehittämistarpeet ja hae kumppanit kasvusi tueksi!

Renforsin Ranta

 

Syyskuu

Vesitaloussuunnittelija Teea Niskanen kirjoitti paikkatiedosta – mitä se on, ja mihin sitä voi käyttää? Vanhojen paperikarttojen hävitessä kartta on tullut älypuhelimeen ja tietokoneelle. Nämä digitaaliset kartat ja karttapalvelut sisältävät paikkatietoa.

ELY-keskus hyväksyi Kainuuseen rahoitusta touko−elokuussa 4,9 miljoonaa euroa. Viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti kuinka kajaanilainen teknologiayritys matkaa kohti kansainvälisiä markkinoita: ”Moni hanke jäisi toteuttamatta ilman yritystukia”

 

Maakuntauudistus minuutissa -vlogisarjassa yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki kertoi miten maakunta auttaa kainuulaisia yrityksiä kasvuun. Sen sijaan että palvelut lakkaisivat, muutoksessa on mahdollisuus rakentaa entistä paremmat palvelut yrityksille.

Lokakuu

Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin yhteistyöprojekti toi kiinalaisia vieraita Suomeen. Vierailusta kirjoitti Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki.

 

Ympäristöasiantuntija Mari Helin esitteli videolla Sotkamon Pöllyvaaran pohjavesitutkimuksia

Suunnittelija Atte Laitinen kirjoitti kuinka rekrykoulutus auttoi Sartorius Biohit Liquid Handling Oy:tä uusien työntekijöiden löytämisessä

Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola jatkoi vlogisarjaa Maakuntauudistus minuutissa Kainuun positiivisesta rakennemuutoksesta: korkean työttömyyden maakunnassa oli auki ennätysmäärä työpaikkoja.

Marraskuu

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella tuettuna saatiin marraskuun ensimmäisestä blogista: 10+1 usein kysyttyä kysymystä ja vastausta

 

Kyllä vaaroja kauniita Kainuussa on, mutta Naapurinvaara on kaunein!  kirjoitti suunnittelija Sari Leinonen (Luonto- ja kulttuuripalvelu Angervo). Josko kesän taas koettaessa leikataan Suomen viidennen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen punaista nauhaa Naapurinvaaralla?

Naapurinvaara.

Joulukuu

TE-toimiston palvelujohtaja Kirsi Hämäläisen vlogi sopivan työvoiman saatavuudesta Maakuntauudistus minuutissa -sarjassa toi esille rekrytointihaasteet Kainuussa.

Patoturvallisuudesta kirjoittivat Mikko Sulkakoski ja Milla Torkell Hydrologinen turvallisuus vesistöpadoilla -blogissa

Vuoden lopuksi halusimme vielä herätellä ihmisiä ja muuttaa käsityksiä. Teimme videosarjan puhdistuspalvelualalta sillä Kainuussa on töitä!

Seuraavassa blogissa Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen pohtii miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin. Tervetuloa seuraamme myös tänä vuonna!