Karolineburgin kartanon historia jatkuu seuraavallekin vuosisadalle

Suomen pohjoisin kartano, Kartanohotelli Karolineburg, on toiminut persoonallisena majoitus-, juhla- ja kokouskohteena aivan Kajaanin keskustan kupeessa 30 vuotta. Suojellun kartanon ja sen pihapiirissä olevien rakennusten historia ulottuu kuitenkin jo vuoteen 1836.

Tuomarikunnan tuomari Fredrik Calamnius rakennutti kartanon Joutava-nimisen torpan tilalle, silloin yli tuhannen hehtaarin kokoiselle maa-alueelle. Sen jälkeen kartanon omistus on vaihtunut aina aatelisherroista sahayhtiön kautta nykyiselle omistajalleen, perheomisteiselle Karolineburg Oy:lle vuonna 1987. Kartano sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden vieressä, 500 metrin päässä kaupungin keskustasta, mutta silti hyvin rauhallisella omalla laajalla aidatulla pihamaallaan. 

Ilmakuva Karolineburgin pihamaasta ja rakennuksista. Kuvasta näkee kartanon läheisen sijainnin Kajaanin keskustan liepeillä.
Karolineburg sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden läheisyydessä, lähellä kaupungin keskustaa.

Vuodesta 1992 alkaen Karolineburgissa toimi useita eri yrittäjiä vuokralaisena kunnes vuonna 2012 kartanon liiketoiminta siirrettiin takaisin Karolineburg Oy:lle. Karolineburgin nykyisen toimitusjohtajan Hilla-Rina Palokarin vanhemmat, Vesa ja Raili Palokari, ovat hotelli- ja ravintola-alalla pitkän linjan yrittäjiä ja aikoinaan he olivat tekemässä päätöksen Karolineburgin hankinnasta ja sen saneerauksesta hotellikäyttöön. Hilla-Rinan palo yrittäjyyteen ja hotellialalle syttyi jo pienestä pitäen vanhempien mukana perheyrityksen hotelleissa kulkiessa.

– Karolineburgin toiminnassa olen ollut itsekin mukana vuodesta 2012 lähtien. Ensin kesätyöläisenä, josta heräsi kipinä kartanon potentiaaliin ja sen kehittämismahdollisuuksiin, Hilla-Rina kertoo.

Palokari suoritti välillä korkeakouluopiskelut loppuun yliopistossa Lyonissa Ranskassa. Vuonna 2017 hän aloitti Karolineburg Oy:n toimitusjohtajana. Inarinsaamelainen Hilla-Rina asuu nykyisin Rovaniemellä.

Koronarahoitus turvaa toiminnan jatkoa

Kartano on vaatinut vuosien varrella paljon kunnostus- ja imagotyötä. Karolineburg liki 200-vuoden iässään on suojeltu kohde ja rakennusten, vanhan pihapiirin sekä puutarhan ylläpito vaativat huomattavasti pääomaa. Kartanon toimintaa alettiin aktiivisesti kehittämään kun liiketoiminta siirtyi takaisin Karolineburg Oy:lle kahdeksan vuotta sitten. Kehitystyön tuloksena kysyntä ja liikevaihto alkoivat tasaisesti kasvamaan.

Karolineburgin pihapiirissä sijaitsee päärakennus sekä kolme rakennusta kullakin sivulla. Pihan keskellä on istutuksia ja lipputanko.
Suomen pohjoisin kartano, Karolineburg, on idyllinen kohde rakennuksineen ja puutarhoineen.

Maailmanlaajuinen COVID-19 kriisi laittoi hetkessä vaakalaudalle vuosien kehitystyön majoitusten ja tilaisuuksien varaustilanteen romahtaessa alas maaliskuussa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta yritys on kuitenkin onnistunut hoitamaan laskunsa maksujärjestelyjen kautta. Myös Karolineburgin sisaryhtiö, Oy Rova-Rest Ab, on pystynyt tukemaan kartanon toimintaa.

– Onneksemme meille myönnettiin ELY-keskuksen koronarahoitusta, jotta kehitystyömme ei tarvitse täysin keskeytyä, Hilla-Rina iloitsee.

– Tulemme hyödyntämään myönnetyn rahoituksen pääasiassa paikallisten asiantuntijapalveluiden käyttämiseen. Asiantuntija-apua tarvitsemme muun muassa pitkäjänteisen strategian, markkinointisuunnitelman, palvelumuotoilun ja mahdollisesti sisustussuunnittelun tekemiseen.

Yrityksen suunnitelmissa on myös täydentää juhlapalveluja. Osa rahoituksesta on tarkoitus hyödyntää suunnittelutyöhön, jossa yksi piharakennuksista muutetaan tanssiladoksi. Tämä tuo oivallisen lisän kesäjuhliin suuren ranskalaisen kartanopuutarhan lisäksi.

– Tuotteemme on jo nyt sen verran ainutlaatuinen, että keskitymme sen parantelemiseen ja viimeistelyyn, jotta vieraamme voisivat nauttia jatkossa entistä enemmän miljööstämme. Tämän hankkeen ulkopuolella olemme myös suunnittelemassa siirtymistä täysin uuteen sähköiseen varausjärjestelmään, ja sen myötä uskomme saavamme omat ja yhteistyökumppanimme tuotteet paremmin tarjolle, Hilla-Rina jatkaa.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Koronatilanteesta huolimatta näyttää kuitenkin, että Karolineburg tekee huhtikuussa päättyvällä tilikaudella ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen. Kasvua on tapahtunut joka vuosi vuodesta 2012 alkaen yrittäjien sekä työntekijöiden kovan panoksen tuloksena, unohtamatta asiakkaita.

Hilla-Rina on luottavainen tulevaisuuteen ja näkee jotain hyvääkin vallitsevasta koronakriisistä huolimatta.

– Uskon, että kuluttajat Suomessa ja maailmalla ovat entistäkin tietoisempia tukemaan pieniä yrityksiä suosimalla heidän palveluitaan. Todennäköisesti kotimaan matkailu tulee saamaan uutta kasvua tämän kriisin seurauksena. Myös kansainvälinen matkailu lähtee pikkuhiljaa elpymään ja uskon matkailun naapurimaista myös lisääntyvän.  

– Kajaani ja Kainuu tulevat olemaan jo lanseeratun uuden hyvän brändityön myötä entistä houkuttelevampia matkailukohteita. Tärkeintä nyt on ottaa huomioon kriisin myötä muuttunut ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja kehittää palveluita vastaamaan näitä vaatimuksia. Me tuotamme ja kehitämme palveluitamme meidän nykyisille ja tuleville asiakkaillemme, Hilla-Rina jatkaa.

Inarinsaamelainen Hilla-Rina luotsaa Karolineburgia luottavaisin mielin eteenpäin.
Hilla-Rina Palokari on seurannut vanhempien jalanjäljissä hotellialalle jo pienestä pitäen.

Karolineburgin tulevien vuosien tavoitteena on selkeyttää strategiaansa ja asiakkaille suunnattuja palveluja, jotta ne ovat helposti ostettavissa ja tilattavissa. Lisäksi yritys haluaa tuoda entistä enemmän esille sitä, että kartano on myös yritysasiakkaille mainio majoitus-, juhla- ja kokouskohde. Tärkeänä tehtävänä on myös Suomen pohjoisimman kartanon tunnettuuden kasvattaminen laajemminkin.

Hilla-Rina kokee olevansa onnekas, että heille myönnettiin rahoitusta, jotta kehitystoimet eivät suojellulla Kartanolla seisahdu.

– Jos rahoitusta ei olisi saatu, tulevaisuuden näkymät olisivat huomattavasti epävarmemmat ja epäselvät. Nyt voimme asiantuntijoiden tuella luoda koronan jälkeisen ajan visiota ja toimenpiteitä. Nämä mahdollistavat ja motivoivat pitämään kehitystyön käynnissä myös vaikeina aikoina, Hilla-Rina pohtii.

– Jos olosuhteet sen vain sallivat, kohta 200-vuotiaan Karolineburgin Kartanon historia voi jatkua vielä seuraavallekin vuosisadalle! 


Kartanohotelli Karolineburg on saanut ELY-keskuksen koronarahoitusta keväällä 2020. Yrityksen saama avustus on myönnetty kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tarkoitus on parantaa yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.

ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.

Kainuulaisista marjoista proteiinipatukaksi – PureProtein Finland

Alkutalvesta 2019 perustettu PureProtein Finland Oy valmistaa marjajalosteita, joiden pääosassa ovat kainuulaiset marjat. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille lisäaineettomilla ja vegaanisilla tuotteillaan. Kajaanilainen terveystuoteyritys käynnistyi kokeiluhankkeesta saaduin tuloksin. Jatkohankkeella kehitetään tuotantoprosessia ja tähdätään kansainvälisille markkinoille.

Aiemmin toiminimellä toiminut oululaislähtöinen Maija Autio haki rahoitusta kokeiluhankkeelle. Sen turvin oli mahdollista tehdä markkinatutkimusta kahdelle erimakuiselle proteiinipatukalle.

Hankkeen puitteissa toteutetut maistatukset ja tuotetestaukset saivat hyvää palautetta. Myös markkinatutkimus näytti vihreää valoa.

Keväällä 2019 PureProtein Finlandille myönnettiin perustamistuki, jolla käsin valmistettavien patukoiden tuotantoprosessia on ryhdytty kehittämään. Tukihakemuksen tekemiseen Maija sai apua ProAgrialta. – He varmistivat, että kaikki tulee hakemukseen oikein.

Omasta tarpeesta tuotteeksi

Idea patukoille syntyi jo vuonna 2013, kun Autio oli kouluttautumassa toiseen ammattiinsa, Personal Traineriksi. – Koulutuksen aikana mietin, että eikö ole olemassa proteiinipatukkaa, joka olisi lisäaineeton ja sopisi omiin makutottumuksiini paremmin.

Pitkään kehittynyt ajatus lisäravinnepatukoista muuttui todeksi vasta pari vuotta sitten, kun nuorelle valmentajalle avautui siihen sopiva tilaisuus.

– Alun perin kehitin tuotteen omaan käyttööni. Nyt on ollut mukava huomata, että samanlaisia ajatuksia on myös muilla. Lisäravinnemarkkinoilla on kiinnostusta aidon makuisille tuotteille.

Metsät täynnä superfoodia

Brändi ja tuotteen idea on Aution mukaan otettu vastaan hyvin. – Kävin Saksassa Grüne Woche -messuilla ja siellä näille tuotteille olisi tilausta. Luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus ovat tuotteeni vahvuuksia, ja ne kiinnostavat ihmisiä.

Aution mukaan vegaaniset tuotteet ovat miljardibisnes Keski-Euroopassa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vähemmän vegaaniudella on merkitystä.

– Euroopan mittakaavassa luonnolliset tuotteet saavat kuitenkin enemmän huomiota kuluttajien keskuudessa, Autio tietää. – Ihmiset haluavat ostaa aitoja makuja. Heitä kiinnostaa tietää mitä tuote sisältää ja he lukevat pakkausselosteen. Se vaikuttaa ostopäätökseen.

PureProtein patukoiden kehittäjä Maija Autio pitelee proteiinipatukoita kädessään.
Idea PureProtein -tuotteisiin syntyi Maija Aution omista tarpeista löytää lisäaineettomia ja luonnollisen makuisia proteiinipatukoita.

PureProtein -patukat on tehty vain kuudesta raaka-aineesta, joista yksi on kainuulainen marja.
– Jos joskus tulevaisuudessa tuotantoni täytyisi siirtää ulkomaille, kainuulainen marja pysyy silti yhtenä raaka-aineista. Täällä metsät ovat täynnä terveellistä ja puhdasta marjaa, joka on parasta mahdollista superfoodia. Mielestäni meidän pitäisi opetella hyödyntämään luonnon antimia enemmän.

Haasteena tuotteen kehittämisessä on Aution mukaan ollut sen säilyvyys.
– Kun raaka-aineita ei kuumenneta, niin valmiin tuotteen säilyvyystestit ovat aikaa vieviä, kertoo Autio.

Yrityksen perustamisen jälkeen markkinoille on tullut jonkin verran muitakin tuotteita joissa lisäaineita on vähemmän, joten kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on selvästi nousussa. Ennen kansainvälisille markkinoille pyrkimistä Autio aikoo keskittyä kotimaan valloitukseen.

PureProtein -patukoilla onkin kasvava jälleenmyyjien verkosto ympäri Suomea. – Tuotantoa täytyy kehittää automaattisemmaksi ja brändiä viilata vielä hieman.

Lähitulevaisuudessa työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista. Kansanvälistymistä tavoitteleva Autio on myös harkinnut yhtiökumppania tai sijoittajaa.
– Jos haluaa saada tuotteilleen jalansijaa ulkomailla, siihen ei julkinen raha riitä. Joutuu hakemaan sijoitukset muualta.

Lisätietoja yrityksestä: PureProtein Finland Oy


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää