Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Jatkuva kehittäminen on yrityksen elinehto

Yritysten liiketoimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti muutoksia. Maailmanlaajuinen koronakriisi on vienyt yrityksiltä ison osan tai lähes koko liikevaihdon ja tilanne on saattanut aika ajoin tuntua musertavalta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että yritykset eivät vaikeassakaan tilanteessa ole jääneet paikoilleen.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin myöntämien koronatukien avulla moni yritys on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja uudistamaan palveluitaan kriisinjälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tosiasia on, että yritys, joka on kriisin aikana ottanut oman liiketoimintansa luupin alle, analysoinut sitä kriittisesti, kehittänyt sitä ja kenties luonut entisen rinnalle uutta liiketoimintaa, on kriisin jälkeen entistä vahvempi. Toivottavaa on, että koronakriisin alulle panema kehittämisen kipinä saadaan jatkumaan myös kriisin jälkeen.

Yritysasiantuntijat neuvomassa asiakkaita tapahtumassa. Taustalla eri organisaatioiden roll-upeja.
Yritysten kehittämispalvelut ovat räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille.

Yrityksen kehittämisen tulisikin olla jatkuva prosessi. On ymmärrettävää, että kun yrityksen arki rullaa sujuvasti ja kassaan kilahtaa säännöllisesti rahaa, liiketoiminnan kehittäminen ei välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Maailma kuitenkin menee koko ajan eteenpäin, globaalit markkinat lisäävät kilpailua ja jos kehittymistä ja kehittämistä ei tapahdu, yritys huomaakin pian jäävänsä muista jälkeen. 

Usein yrityksen kehittämisestä puhuttaessa puhutaan kasvusta ja liiketoimintojen laajentamisesta, mutta kehittyminen ei missään nimessä tarkoita välttämättä kasvua. Yritys voi kehittyä usealla tapaa. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esim. yrityksen toiminnan tehostamiseen tai uusiin toimintatapoihin arjessa, tuottavuuden parantamiseen tai henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Kaikkeen ei kannata tarttua samanaikaisesti, vaan tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja palastella kehittäminen osiin. Ja eritoten tärkeää olisi löytää juuri se omalle yritykselle paras tapa kehittyä, sillä jokaisessa yrityksessä varmasti löytyy uudistamista.  

Lue viisi vinkkiämme yrityksen kehittämiseen:

  1. Tee kehittämisestä jatkuvaa! Yrityksen menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Tee suunnitelmia ja kokeile uusia toimintatapoja. Jalkauta hyvät käytännöt. Arvioi omaa tekemistä kriittisesti ja muista pitää myös työntekijöidesi osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla! 
  1. Ota kehittämiseen mukaan työntekijät ja asiakkaat! Kuuntele asiakaspalautteen lisäksi myös työntekijöittesi kehittämisideoita. Omasta henkilöstöstä saattaa löytyä paljon enemmän osaamista kuin ehkä arvaisikaan. Kehittämistyöhön mukaan ottaminen on myös hyvä tapa sitouttaa henkilöstö yritykseen!  
  1. Seuraa mitä ympärillä tapahtuu! Yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja vauhdilla. Seuraa muutoksia ja sopeudu niihin. Muista, että mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna!  
  1. Hallitse riskit! Ilman riskinottoa ei yritystoiminnassa pärjää, mutta tärkeintä onkin varautua riskeihin ja pitää ne hallinnassa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun yritys esimerkiksi tavoittelee kasvua. 
  1. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa! Omaan tekemiseensä sokeutuu ja kehittäminen voi jäädä arjen kiireiden alle. Ota rinnalle ulkopuolinen sparraaja, joka voi laittaa kehittämisprosessin käyntiin ja tukea sitä. Vaikka varsinainen asiantuntemus onkin yrityksessä, ulkopuolinen näkemys ei ole ikinä pahaksi. Tässä esimerkiksi ELYn Yritysten kehittämispalvelut ovat oiva apu.   

Nainen ja mies seisovat puoliksi sivuittain, selät hieman vastakkain ja hymyilevät kohti kameraa.

Kirjoittajat Mari Möttönen, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja Pasi Loukasmäki, yksikön päällikkö. Molemmat työskentelevät Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

#KehitäYritystäKainuussa

Karolineburgin kartanon historia jatkuu seuraavallekin vuosisadalle

Suomen pohjoisin kartano, Kartanohotelli Karolineburg, on toiminut persoonallisena majoitus-, juhla- ja kokouskohteena aivan Kajaanin keskustan kupeessa 30 vuotta. Suojellun kartanon ja sen pihapiirissä olevien rakennusten historia ulottuu kuitenkin jo vuoteen 1836.

Tuomarikunnan tuomari Fredrik Calamnius rakennutti kartanon Joutava-nimisen torpan tilalle, silloin yli tuhannen hehtaarin kokoiselle maa-alueelle. Sen jälkeen kartanon omistus on vaihtunut aina aatelisherroista sahayhtiön kautta nykyiselle omistajalleen, perheomisteiselle Karolineburg Oy:lle vuonna 1987. Kartano sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden vieressä, 500 metrin päässä kaupungin keskustasta, mutta silti hyvin rauhallisella omalla laajalla aidatulla pihamaallaan. 

Ilmakuva Karolineburgin pihamaasta ja rakennuksista. Kuvasta näkee kartanon läheisen sijainnin Kajaanin keskustan liepeillä.
Karolineburg sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden läheisyydessä, lähellä kaupungin keskustaa.

Vuodesta 1992 alkaen Karolineburgissa toimi useita eri yrittäjiä vuokralaisena kunnes vuonna 2012 kartanon liiketoiminta siirrettiin takaisin Karolineburg Oy:lle. Karolineburgin nykyisen toimitusjohtajan Hilla-Rina Palokarin vanhemmat, Vesa ja Raili Palokari, ovat hotelli- ja ravintola-alalla pitkän linjan yrittäjiä ja aikoinaan he olivat tekemässä päätöksen Karolineburgin hankinnasta ja sen saneerauksesta hotellikäyttöön. Hilla-Rinan palo yrittäjyyteen ja hotellialalle syttyi jo pienestä pitäen vanhempien mukana perheyrityksen hotelleissa kulkiessa.

– Karolineburgin toiminnassa olen ollut itsekin mukana vuodesta 2012 lähtien. Ensin kesätyöläisenä, josta heräsi kipinä kartanon potentiaaliin ja sen kehittämismahdollisuuksiin, Hilla-Rina kertoo.

Palokari suoritti välillä korkeakouluopiskelut loppuun yliopistossa Lyonissa Ranskassa. Vuonna 2017 hän aloitti Karolineburg Oy:n toimitusjohtajana. Inarinsaamelainen Hilla-Rina asuu nykyisin Rovaniemellä.

Koronarahoitus turvaa toiminnan jatkoa

Kartano on vaatinut vuosien varrella paljon kunnostus- ja imagotyötä. Karolineburg liki 200-vuoden iässään on suojeltu kohde ja rakennusten, vanhan pihapiirin sekä puutarhan ylläpito vaativat huomattavasti pääomaa. Kartanon toimintaa alettiin aktiivisesti kehittämään kun liiketoiminta siirtyi takaisin Karolineburg Oy:lle kahdeksan vuotta sitten. Kehitystyön tuloksena kysyntä ja liikevaihto alkoivat tasaisesti kasvamaan.

Karolineburgin pihapiirissä sijaitsee päärakennus sekä kolme rakennusta kullakin sivulla. Pihan keskellä on istutuksia ja lipputanko.
Suomen pohjoisin kartano, Karolineburg, on idyllinen kohde rakennuksineen ja puutarhoineen.

Maailmanlaajuinen COVID-19 kriisi laittoi hetkessä vaakalaudalle vuosien kehitystyön majoitusten ja tilaisuuksien varaustilanteen romahtaessa alas maaliskuussa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta yritys on kuitenkin onnistunut hoitamaan laskunsa maksujärjestelyjen kautta. Myös Karolineburgin sisaryhtiö, Oy Rova-Rest Ab, on pystynyt tukemaan kartanon toimintaa.

– Onneksemme meille myönnettiin ELY-keskuksen koronarahoitusta, jotta kehitystyömme ei tarvitse täysin keskeytyä, Hilla-Rina iloitsee.

– Tulemme hyödyntämään myönnetyn rahoituksen pääasiassa paikallisten asiantuntijapalveluiden käyttämiseen. Asiantuntija-apua tarvitsemme muun muassa pitkäjänteisen strategian, markkinointisuunnitelman, palvelumuotoilun ja mahdollisesti sisustussuunnittelun tekemiseen.

Yrityksen suunnitelmissa on myös täydentää juhlapalveluja. Osa rahoituksesta on tarkoitus hyödyntää suunnittelutyöhön, jossa yksi piharakennuksista muutetaan tanssiladoksi. Tämä tuo oivallisen lisän kesäjuhliin suuren ranskalaisen kartanopuutarhan lisäksi.

– Tuotteemme on jo nyt sen verran ainutlaatuinen, että keskitymme sen parantelemiseen ja viimeistelyyn, jotta vieraamme voisivat nauttia jatkossa entistä enemmän miljööstämme. Tämän hankkeen ulkopuolella olemme myös suunnittelemassa siirtymistä täysin uuteen sähköiseen varausjärjestelmään, ja sen myötä uskomme saavamme omat ja yhteistyökumppanimme tuotteet paremmin tarjolle, Hilla-Rina jatkaa.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Koronatilanteesta huolimatta näyttää kuitenkin, että Karolineburg tekee huhtikuussa päättyvällä tilikaudella ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen. Kasvua on tapahtunut joka vuosi vuodesta 2012 alkaen yrittäjien sekä työntekijöiden kovan panoksen tuloksena, unohtamatta asiakkaita.

Hilla-Rina on luottavainen tulevaisuuteen ja näkee jotain hyvääkin vallitsevasta koronakriisistä huolimatta.

– Uskon, että kuluttajat Suomessa ja maailmalla ovat entistäkin tietoisempia tukemaan pieniä yrityksiä suosimalla heidän palveluitaan. Todennäköisesti kotimaan matkailu tulee saamaan uutta kasvua tämän kriisin seurauksena. Myös kansainvälinen matkailu lähtee pikkuhiljaa elpymään ja uskon matkailun naapurimaista myös lisääntyvän.  

– Kajaani ja Kainuu tulevat olemaan jo lanseeratun uuden hyvän brändityön myötä entistä houkuttelevampia matkailukohteita. Tärkeintä nyt on ottaa huomioon kriisin myötä muuttunut ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja kehittää palveluita vastaamaan näitä vaatimuksia. Me tuotamme ja kehitämme palveluitamme meidän nykyisille ja tuleville asiakkaillemme, Hilla-Rina jatkaa.

Inarinsaamelainen Hilla-Rina luotsaa Karolineburgia luottavaisin mielin eteenpäin.
Hilla-Rina Palokari on seurannut vanhempien jalanjäljissä hotellialalle jo pienestä pitäen.

Karolineburgin tulevien vuosien tavoitteena on selkeyttää strategiaansa ja asiakkaille suunnattuja palveluja, jotta ne ovat helposti ostettavissa ja tilattavissa. Lisäksi yritys haluaa tuoda entistä enemmän esille sitä, että kartano on myös yritysasiakkaille mainio majoitus-, juhla- ja kokouskohde. Tärkeänä tehtävänä on myös Suomen pohjoisimman kartanon tunnettuuden kasvattaminen laajemminkin.

Hilla-Rina kokee olevansa onnekas, että heille myönnettiin rahoitusta, jotta kehitystoimet eivät suojellulla Kartanolla seisahdu.

– Jos rahoitusta ei olisi saatu, tulevaisuuden näkymät olisivat huomattavasti epävarmemmat ja epäselvät. Nyt voimme asiantuntijoiden tuella luoda koronan jälkeisen ajan visiota ja toimenpiteitä. Nämä mahdollistavat ja motivoivat pitämään kehitystyön käynnissä myös vaikeina aikoina, Hilla-Rina pohtii.

– Jos olosuhteet sen vain sallivat, kohta 200-vuotiaan Karolineburgin Kartanon historia voi jatkua vielä seuraavallekin vuosisadalle! 


Kartanohotelli Karolineburg on saanut ELY-keskuksen koronarahoitusta keväällä 2020. Yrityksen saama avustus on myönnetty kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tarkoitus on parantaa yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.