Kesä pohjavesien parissa

Pääsin tänä kesänä kurkistamaan pintaa syvemmälle, kun aloitin Kainuun ELY-keskuksella harjoittelijana pohjavesien suojelussa. Perustietoja pohjavesistä minulla oli opintojen kautta jo etukäteen, mutta pääsin nyt syventämään tietämystäni aiheesta monestakin näkökulmasta. Pohjavesien suojelu tulee huomioida kaikessa ihmistoiminnassa, joten siihen liittyvästä osaamisesta on jokaiselle ympäristöalalla työskentelevälle paljon etua. Suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien tila hyvänä, ja sen avulla varmistetaan puhtaan talousveden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Maisemakuva metsäaukealta. Kuvassa lehti- ja havupuita.
Maastokäynneillä Kainuun luonto tuli tutuksi.

Tutustuin harjoittelun aluksi pohjavesitietojärjestelmään Povetiin, joka on osa ympäristötietojärjestelmä Herttaa. Povetista löytyy tietoja esimerkiksi pohjavesialueiden sijainnista, luokituksesta ja hydrogeologiasta. Tehtäväni oli päivittää Povetiin eri asiakirjoista löytyviä tietoja, jotta ne ovat siellä helposti saatavissa ja luettavissa. Muutaman viikon pohjavesialueiden karttoja katseltuani olin jo melko hyvin perillä paitsi Kainuun maantieteestä, myös maakunnan pohjavesivaroista. Erilaiset pohjavesiselvitykset ja pohjavesialueiden hydrogeologia tulivat ainakin paperilla hyvin tutuiksi.

Päätehtävänäni toteutin pohjavesien suojeluun liittyvän selvityksen, jonka yhteydessä pääsin tutustumaan myös kunnan ympäristönsuojeluun sekä suunnittelemaan ja tekemään tarkastuksia yhdessä kunnan viranomaisen kanssa. Lopuksi koostin selvityksen tulokset raportiksi. Raportin kirjoittamiseen kuului paljon myös taustatyötä, karttojen laatimista sekä pohjavesien suojeluun liittyvään lainsäädäntöön tutustumista. Eräs keskeisimmistä pohjaveden suojeluun liittyvistä lakipykälistä on ympäristönsuojelulain 17 §, jossa kielletään pohjaveden pilaaminen. Lainsäädännön tulkinta ei ollut aina helppoa, mutta juuri sen osalta koen oppineeni harjoittelun ansiosta paljon. Oli hienoa, että sain harjoittelijana ottaa vastuuta työstäni, mutta apua sain aina kun sille oli tarvetta. Selvitystyön tekeminen oli mielenkiintoinen haaste, josta sain paljon eväitä myös tuleviin työtehtäviin. 

Kuvassa pohjavesikaivo, josta on otettu kansi pois.
Kurkistus pohjavesikaivoon.

Pohjavesialueet tulivat harjoittelun aikana tutuiksi myös käytännössä. Pääsin harjoittelijana mukaan esimerkiksi maa-aineksenottopaikoille, kaivokselle ja selvittämään kotitalouden kaivoveden pilaantumista. Nämä vierailut laajensivat käsitystäni ELY-keskuksen ympäristöviranomaisten työkentästä ja sen monipuolisuudesta. 

Rantatörmällä kukkivaa kanervaa. Taustalla järvimaisema.

ELY-keskuksen viranomaiset ovat todella alansa käytännön ja teorian asiantuntijoita, joilta opin paljon sekä pohjavesistä että myös asian vierestä. Kainuun ELY-keskuksella oli mukava ilmapiiri, hienot uudet työtilat ja mahtavia työkavereita. Harjoittelua ennen olin vieraillut Kainuussa lähinnä matkailun kannalta, mutta vapaa-aikakin kului mukavasti, sillä marjasoita ja -metsiä ei ollut Kainuun korvessa vaikea löytää. Vielä olisin pidempäänkin Kajaanissa viihtynyt, mutta seuraavat työtehtävät kutsuvat jo takaisin Ouluun.

Kirjoittaja Saara Luukkonen oli harjoittelijana Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella Kainuun ELY-keskuksessa kesällä 2019.

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin?

Lyhyesti sitä voisi kuvata sanoin: näkymät ovat Kainuun kannalta positiiviset, mutta maailmalta kantautuu myös huolestuttavia signaaleja.

Kainuussa on elinkeinoelämässä hyvä vire

Kainuussa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Valmistuneiden tilastojen valossa tiedämme jo, että Kainuun maakunnan 2018 alkuvuoden toimialojen suhdanteet olivat erittäin positiiviset ja henkilöstömäärä kasvoi kaikilla merkittävillä toimialoilla. Hyvä vire näyttää jatkuneen läpi koko vuoden 2018.  Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien arvo on yli 2,4 miljardia euroa. Suuria investointeja on jo toteutunutkin tai toteutumassa. Keskussairaalainvestointi valmistuu tämän vuoden lopussa, konesali-investoinneista on saatu jatkuvasti hyviä uutisia, pelialalla on tapahtunut kasvua, Škoda Transtech Oy:n tilauskanta on vahvistunut, Terrafame Oy:n laajentuminen etenee, Sotkamo Silver Oy:n toiminta on käynnistymässä, KaiCell Fibers Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupa ja toiminnanaloittamislupa on vireillä ja matkailuun satsataan. Maatalouden perustuotanto kärsii Kainuussakin kannattavuuden heikentymisestä. Hallitus on päättänyt joukosta toimenpiteitä, joilla paitsi pyritään kohentamaan kannattavuutta, myös sisältää luonnonhaittakorvauksia. Mm. valtiontakauspaketti maatilojen maksuvalmiuden parantamiseksi on tulossa käyttöön. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuussa suhdannenäkymien arvioidaan parantuvan vuoden 2019 aikana vaikkakin suhdanteita kuvaava luku jäi koko maata heikommaksi ja odotukset ovat hieman heikentyneet edellisestä kyselystä.

ELY-keskuksen näkökulmasta on huolestuttavaa, että huolimatta elinkeinoelämän positiivisesta vireestä, alueella käytettävissä olevaa yritysrahoitusta ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaviin hankkeisiin kohdennettavan rahoitusta on ollut käytettävissä enemmän kuin siihen on kysyntää. Yksi syy tähän on kireät vakuusvaatimukset, jotka estävät joissakin tapauksissa yrityksiä saamasta hankkeisiin tarvittavaa kokonaisrahoitusta kuntoon.

Kainuussa on töitä tarjolla

Työllisyyskehityksen näkymät vuodelle 2019 ovat Kainuussa myönteiset. Investointipäätöksiä on toteutumassa ja Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien myötä lisätyövoiman tarve on yli 4000 henkilöä. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuun alueella tämän vuoden työllisyyden kasvun odotukset ovat koko maata suurempia, mutta kasvun odotukset ovat hieman heikommat kuin edellisessä barometrissä.  Kainuun väestö on vähentynyt ja väestöennusteen mukaan sen arvioidaan vähenevän edelleen. Kainuussa asuu maan keskiarvoa huomattavasti enemmän ikääntyneitä, joten väestöllinen huoltosuhde on Kainuussa maan keskiarvoa korkeampi.

Työvoiman kysynnän kasvaessa valitettavasti rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, eli työnantajat eivät aina löydä tarvitsemaansa osaamista. Tämä on teema, joka nousee vuonna 2019 Kainuussa sekä ELY-keskuksen toiminnassa yhdeksi keskeiseksi taklattavaksi asiaksi. Siihen pureudutaan mm. alueella yhteistyössä toteutettavan kasvupalvelupilotti KOPAKKA-hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palveluja ja tuetaan haasteellisessa työllistymistilanteessa olevien työllistymistä.

Kainuu ja Kainuun ELY-keskus muiden toimijoiden ohella ovat mukana valtioneuvoston tukemalla ja kaksi vuotta kestävällä siltahankkeella, mikä suunnitelma valmistuu tammikuussa 2019. Siltasopimuksessa haetaan keinoja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen alueen kehityksen kannalta kriittisillä toimialoilla. Sopimukseen kirjatut toimenpiteet toteutetaan valtion ja Kainuun välisenä yhteistyönä.

Ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämpään rooliin

Ilmaston lämpenemiseen liittyvä keskustelu huipentui lokakuussa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisemaan raporttiin. Raportin mukaan ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Nykyisellä vauhdilla lämpötila nousu saavuttaisi rajana pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi riskejä sekä ihmiselle että luonnolle. Kehityksen torjuminen edellyttää nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialaloilla.

Alkaneena vuonna ELY-keskuksessa huomio kiinnitetään korostetusti vesistöihin. Oulujoen vesistöalueella on vuosikymmenien aikana laadittu useita laajoja selvityksiä sekä toteutettu toimenpideohjelmia. Tämä työ saa jatkoa Oulujoen vesistövision laadinnan myötä. Lisäksi käynnistyvä valtakunnallinen vesiensuojelun tehostamisohjelma tuo uusia resursseja huonossa tilassa olevien vesistöjen tilan parantamiseen.

Lopuksi kirsikkana kakussa – maakuntauudistus

Mitä maakuntauudistuksessa tapahtuu? Sen lopullista muotoa saamme jännittää vielä tämän kevään ajan. Kainuussa uudistusta on valmisteltu samassa tahdissa muun valtakunnan kanssa. Kun lopulliset päätökset saadaan, starttaa valmistautumisen loppukiri, mikä tarkoittaa valmistelun laajenemista. Tämä merkitsee myös Kainuun ELY-keskuksen lisäsatsausta valmisteluun, mikä toki haastaa meitä, sillä samaan aikaan haluamme tietenkin varmistaa myös nykyisen palvelun laadukkaan toteuttamisen.

Seuraa Kainuun ELY-keskusta Twitterissä, Instagramissa ja blogeissa. Pääset niin kurkistamaan tekemäämme työhön ja kuulet tuoreeltaan meneillään olevista hankkeista, tapahtumista ja toimenpiteistä.

Kirjoittaja Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen.