Toimiva vesihuolto edellytys asumiselle haja-asutusalueella

Kainuun haja-asutusalueella on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena maaseudulla tehtävä etätyö on lisääntynyt.

Toimivan vesihuollon merkitys on maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä. Hyvin järjestetty vesihuolto vilkastuttaa haja-asutusalueille tapahtuvaa muuttoa vahvistaen maaseudulla toimivien yritysten sekä palvelujen olemassaoloa. Nopearytminen nykyihminen ei kuitenkaan ehdi tai halua kantaa vettä ämpärimenetelmällä sisään ja taas ulos. Vapaa-ajan asuntoja varustetaan omakotitalotyyppisesti, mikä luo haasteita vesihuollon toteutukselle ja toimivuudelle varsinkin siellä missä keskitetyt vesihuoltoverkostot puuttuvat.

Vesihuollossa edelleen puutteita

Julkisuudessa on käsitelty runsaasti haja-asutusalueen jätevesiasioita jätevesiasetuksen voimaantulon seurauksena. Tärkeää olisi kuitenkin myös huomioida talous- ja juomaveden merkitys. Vesihuolto nykyaikaisessa taloudessa on kokonaisuus, jossa käytännössä kaikki kaivosta otettu talousvesi muuttuu käytön myötä jätevedeksi. Uudisrakentamisessa tai vaikkapa vanhojen jätevesijärjestelmien toteutuksessa tulisi ensisijaisesti huomioida vesikaivon paikka suhteessa rakennuksiin ja piha-alueeseen.

Haja-asutuksen vesihuollossa keskitettyjen verkostojen ulkopuolella on heikkouksia varsinkin yksittäisissä järjestelmissä koko Suomen alueella. Kaivoissa on teknisiä puutteita, mikä näkyy käyttöveden laatuongelmina. Yleisimpiä puutteita käyttövedessä ovat veden laatuongelmat, kuten korkea rauta- ja mangaanipitoisuus, alhainen pH tai huono hygieeninen laatu. Ajoittaiset runsaat sateet aiheuttavat kaivoihin pintavesivaluntoja.  Huonot kansirakenteet tai muut tekniset puutteet kaivoissa voivat johtaa terveyshaittoihin, joita aiheuttaa bakteerit, virukset, loiseliöt ja muut pieneliöt. Näistä voi aiheutua esimerkiksi vatsasairauksia.

Havumetsän laidalla on maakaivos, jonka päällä on käsitoiminen pumppu.


Kansipumpulla varustettu kaivo mahdollistaa veden oton myös sähköttömissä talouksissa. (Valokuva Timo Piirainen)

Kuivuudesta voi aiheutua myös haittaa, vähäsateisina aikoina betonirengaskaivoja kuivuu varsinkin maaston lakialueilla vaarojen ja mäkien yläosissa.

Puutteellisesti rakennetuista kiinteistökohtaisista järjestelmistä ympäristöön pääsevä jätevesi sisältää useita aineita, joista voi aiheutua vesistöjen rehevöitymistä, haittaa pohjavesille sekä ihmisen terveydelle. Jätevesiasetuksen edellyttämien toimenpiteiden myötä tilanne on tältä osin korjaantunut viimeisten vuosien aikana huomattavasti, varsinkin uusien kiinteistöjen osalta.

Kaivonrakennustyömaa, jossa on maan sisällä kaivonrengas ja putki sekä työkaluja.
Kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä on uudistettu viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa runsaasti. (Valokuva Timo Piirainen)

Neuvontaa myös vesihuoltoon

Yksittäisen kiinteistön vesihuollon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vaatii osaamista. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta, mutta kuntien ja valtion asiantuntijoilla on ollut oma kehittävä roolinsa tällä osa-alueella. Aiemmin esimerkiksi Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri, myöhemmin Kainuun ympäristökeskus kunnosti hanketoiminnalla runsaasti haja-asutusalueen kaivoja. Saman tyyppistä kunnostustoimintaa oli myös mm. Savossa.

Kuntasektorilla terveystarkastajien neuvova rooli on ollut vesiongelmien ratkaisemisessa merkittävä. Kuhmon kaupunki on ollut edistyksellinen myöntämällä harvaan asutun alueen talouksille kiinteistökohtaisiin vesihuoltohankkeisiin avustuksia.  

Jätevesien käsittelyn osalta on puolestaan erilaisilla maaseudun kiinteistöille suuntautuvilla neuvontahankkeilla kehitetty jäteveden käsittelyä. Hankkeissa on ollut käytännön toimijoina mm. yrityksiä ja yhdistyksiä, rahoitusta toimintaan on ohjautunut mm. ELY-keskusten kautta.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ollut ja on tärkeä toimija myös haja-alueen vesihuollon kehittämisessä. SYKE on mm. koordinoinut nyt jo toimintansa lopettanutta kaivoverkostoa, jossa on ollut asiantuntijajäseniä valtiolta, kunnista ja yrityksistä. Aktiivisen toimintansa aikana kaivoverkosto tiedotti verkkosivuilla ajankohtaisista kaivo – ja vesiasioista ja osittain ryhmän tuotoksena työstettiin mm. kaivoveden analyysitulkki, kaivoesitteitä, tyyppikuvien päivityksiä jne. Tämän tyyppiselle toiminnalle on tarvetta jatkossakin.

Ympäristöhallinnon sivustoilta löytyy runsaasti vesitietoutta. Asukkailla ei välttämättä ole mahdollisuutta tai kykyä soveltaa tietoja ongelmien ilmaantuessa käytännön korjaustoiminnan tasolle. Usein syynä ongelmiin on myös riittämättömät taloudelliset resurssit. Varattomuus saattaa olla myös esteenä kiinteistön vesihuoltoverkostoon liittymiselle, vaikka liittymiselle olisi mahdollisuus tai vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella jopa velvollisuus.

Näkemykseni on, että maaseudun asukkailta puuttuu tässä asiassa kehittämisen osalta myös edunvalvonta. Hajallaan sijaitsevien kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä järjestäydy vaikkapa kunnan suuntaan vaatimaan kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi yhteisen vesiverkoston rakentamiseksi, vaikka siihen olisi perusteita.

Vesineuvontaa on tehty runsaasti ja sitä tulee edelleen jatkaa. ELY-keskuksilla on tulevaisuudessakin kansalaisilta tulleiden kyselyjen perusteella neuvontaan ja vesihuollon edistämiseen tarvetta.

Tärkeää vesihuoltoalalla on myös tekijöiden koulutus sekä osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Vesihuoltoalalla tarvitaan teoreettisen tiedon lisäksi runsaasti taitoja, joita saadaan vain käytännön oppimisen kautta. Opetushenkilöstön riittävä pätevöittäminen varsinkin haja-asutusalueen vesihuollon osalta on haasteellista. Omakohtaiset kokemukseni vesihuoltoalalta työssä oppimisesta ovat myönteisiä. Sain 1990-luvulla arvokasta käytännön oppia ja hyvät lähtötiedot alalle työkavereilta Kainuun vesi – ja ympäristöpiirissä mm. pohjavesitutkimuksista, kaivojen kunnostuksista, vesinäytteiden otosta ja tulkinnasta jne. Osaaminen ja kokemusperäisen ammatillisen tiedon siirtäminen esimerkiksi vanhemmalta tai kokeneemmalta tekijältä nuoremmalle korostuu myös esimerkiksi käytännön kaivinkonetyössä silloin kun rakennetaan talousvesikaivoja, jätevesijärjestelmiä tai vesi- ja viemäriverkostoja.

Kaivo, jonka betonirenkaiden väliin on kasvanut kasvien juuria. Kaivossa on uppopumppu.
Aikoinaan lähdealueelle rakennettua kaivoa kunnostetaan. Puun juuristoa on kasvanut haitallisesti rengasväleihin.
(Valokuva Timo Piirainen)

Haja-asutusalueella toimii runsaasti vesiosuuskuntia ja muutaman talouden vesiyhtymiä. Pienimmillä laitoksilla ja vesiosuuskunnilla on huonot lähtökohdat laadukkaiden vesihuoltopalvelujen tuottamiseksi. Niiden asiakas- ja talouspohja voi olla vähäinen ja osaamisessa on usein puutteita. 

Ratkaisuja kaivataan

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Vuoden 2022 loppuun saakka jatkuva hanke tuo yhteen alan toimijat eri hallinnonaloilta ja eri päätöksenteon tasoilta.

Lausunnossaan kansallisesta vesihuoltouudistuksesta Kainuun ELY-keskus esitti, että vesihuoltouudistuksen yhteydessä tulisi etsiä ratkaisuja ja menetelmiä laitosten ja vesiosuuskuntien yhdistämiseen. Neuvonta ja taloudellinen tuki yhdistymisille sekä myös lainsäädännön muutokset voisivat olla mukana keinovalikoimassa. Valtion tukirahoitusta ja avustuksia tulisi jatkossakin ohjata vesihuollon kehittämiseen kuten yhdysverkostojen toteutukseen esim. taajamien lievealuilla, pohjavesitutkimuksiin, vedenottamoiden rakentamiseen jne. ELY-keskukset olisivat em. rahoituksen koordinoijina perinteisesti tarkoituksenmukaisia toimijoita. Projektityyppisellä hankerahoituksella on myös mahdollista etsiä ja kehittää vesihuollon toimialalle kierrätykseen liittyen uusia toimivia ratkaisuja.

Yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon kehittämiseen kuten neuvontaan, koulutukseen, tekniikkaan jne. tarvitaan jatkossakin toimenpiteitä mm. erilaisten hankkeiden kautta.


Kirjoittaja Timo Piirainen työskentelee vesitalousasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Linkki ympäristöhallinnon tietopakettiin kaivoista

Työvoiman kysyntä ennätyksellisen vilkasta – mistä tekijät?

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

TE-palveluihin ilmoitetut uudet työpaikat Kainuussa tammikuusta 2006 toukokuuhun 2021. Käyrä nousee voimakkaasti vuoden 2020 syksystä ollen toukokuussa 2021 korkeimmillaan 1325.




Kuva 1. TE-palveluihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat Kainuussa, tammikuu 2006 – toukokuu 2021

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Valokuva, jossa on painemittari ja putkia tehtaassa.
Kainuun työmarkkinoilla on töitä monen alan osaajille.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Valokuva silmälasipäisestä miehestä kauluspaita päällä.

Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa työvoima-asiantuntijana.

Luomu sopii suuhun

Näin etätyöaikakautena tulee luomuiltua kotona. Teen töitä siis luomusti ilman meikkiä ja tukka sekaisin. Julkkiksilla ja muilla ulkonäkönsä avulla leipänsä tienaavilla taas Luomu -etuliitteen saamiseksi riittää se, ettei kehossa ole täyteaineita. 

Netin keskustelupalstoilta olen lukenut äideistä, jotka ovat tulleet raskaaksi luomusti, kun taas toiset ovat joutuneet turvautumaan lääketieteeseen. Reilu vuosi sitten eräs kätilö esitteli minulle KAKS:n uutta luomusynnytyssalia, jossa oli mahdollisuus mitä erilaisimpiin luomukivunlievitysmenetelmiin. 

Luomu -sana on päätynyt meidän jokapäiväiseen arkikieleemme. Siitä on muotoutunut synonyymi luonnolliselle. Ja kyllä, luomu sanana sopii suuhun ja taipuu paljon paremmin käytettäväksi verbinä, adjektiivinä ja substantiivin etuliitteenä kuin luonnollinen tai luonnollisesti. 

Riistasta ja poroistakin saatetaan puhua luomuna, koska nehän ne vasta luonnollisesti elääkin. Kuitenkaan niiden lihaa ei voi markkinoida luomuna, koska vapaana elävät eläimet tai niiden liha ei ole tuotettua eikä luomuvalvottua. 

Naudat ovat aitauksessa ja heijastintakkiin pukeutunut nainen rapsuttaa niitä aidan takaa.
Katie Halonen Ketolan luomutilalla Sotkamossa kevättalvella 2021.

Virallisesti luomu on siis ruoantuotannon sertifikaatti, mikä on lyhennys luonnonmukaisesti tuotetusta. Tuottajat ja elintarviketuotannon toimijat hakeutuvat maksulliseen valvontajärjestelmään ja sitoutuvat noudattamaan tarkoin saneltuja luomutuotannon ehtoja. Tuottamaan mahdollisimman puhtaasti, luonnonvaroja säästellen sekä antamaan tuotantoeläimille mahdollisimman vapaan ja lajityypillisen elämän. Jatkojalostajat sitoutuvat käyttämään näin tuotettuja raaka-aineita.  

Näytettyään jokavuotisessa tarkastuksessa toiminnan täyttävän luomutuotannon ehdot, näillä tuottajilla ja toimijoilla on oikeus myydä ja markkinoida rehujaan, siemeniään, eläimiään ja elintarvikkeitaan luomuna. 

Luomusadosta valtaosa rehuksi

Meillä Kainuussa tuotetaan luomuviljoja ja jonkin verran myös juureksia ja -marjoja ”suoraan pellosta pöytään”, mutta suurin osa näillä leveysasteilla tuotetusta luomusadosta kulkee rehuna eläinten ruokintapöydän kautta. Lyhyt kasvukausi ja laidunnukseen paremmin sopivat peltoalat tekevät syystäkin Kainuusta nurmivaltaisen alueen. Sellainen peltomaa on järkevämpää käyttää eläinten ruokintaan, jolloin rehu päätyykin lihana meidän kuluttajien ruokapöytään. Luomurehu muuttuu Kainuussa eniten naudanlihaksi, mutta mm. myös luomulampaanlihaksi tai luomumaidoksi. 

Peltopinta-alasta Kainuussa luomupeltoja on kolmanneksi eniten koko Suomessa. Siitä alasta maukasta luomurehua päätyy myös tavanomaisessa tuotannossa olevien eläinten laidunnukseen ja ruokintapöydille. 

Luomu on niin eläinten kuin ihmistenkin huulilla. Yritetään käyttäytyä luomusti kaupan hyllyillä ja valitaan aina kotimaista! 


Kirjoittaja Katie Halonen on Kainuun ELY-keskuksen luomuasiantuntija, joka vastaa Kainuun alueella luonnonmukaisen alkutuotannon tarkastuksista.