Kainuulaisista marjoista proteiinipatukaksi – PureProtein Finland

Alkutalvesta 2019 perustettu PureProtein Finland Oy valmistaa marjajalosteita, joiden pääosassa ovat kainuulaiset marjat. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille lisäaineettomilla ja vegaanisilla tuotteillaan. Kajaanilainen terveystuoteyritys käynnistyi kokeiluhankkeesta saaduin tuloksin. Jatkohankkeella kehitetään tuotantoprosessia ja tähdätään kansainvälisille markkinoille.

Aiemmin toiminimellä toiminut oululaislähtöinen Maija Autio haki rahoitusta kokeiluhankkeelle. Sen turvin oli mahdollista tehdä markkinatutkimusta kahdelle erimakuiselle proteiinipatukalle.

Hankkeen puitteissa toteutetut maistatukset ja tuotetestaukset saivat hyvää palautetta. Myös markkinatutkimus näytti vihreää valoa.

Keväällä 2019 PureProtein Finlandille myönnettiin perustamistuki, jolla käsin valmistettavien patukoiden tuotantoprosessia on ryhdytty kehittämään. Tukihakemuksen tekemiseen Maija sai apua ProAgrialta. – He varmistivat, että kaikki tulee hakemukseen oikein.

Omasta tarpeesta tuotteeksi

Idea patukoille syntyi jo vuonna 2013, kun Autio oli kouluttautumassa toiseen ammattiinsa, Personal Traineriksi. – Koulutuksen aikana mietin, että eikö ole olemassa proteiinipatukkaa, joka olisi lisäaineeton ja sopisi omiin makutottumuksiini paremmin.

Pitkään kehittynyt ajatus lisäravinnepatukoista muuttui todeksi vasta pari vuotta sitten, kun nuorelle valmentajalle avautui siihen sopiva tilaisuus.

– Alun perin kehitin tuotteen omaan käyttööni. Nyt on ollut mukava huomata, että samanlaisia ajatuksia on myös muilla. Lisäravinnemarkkinoilla on kiinnostusta aidon makuisille tuotteille.

Metsät täynnä superfoodia

Brändi ja tuotteen idea on Aution mukaan otettu vastaan hyvin. – Kävin Saksassa Grüne Woche -messuilla ja siellä näille tuotteille olisi tilausta. Luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus ovat tuotteeni vahvuuksia, ja ne kiinnostavat ihmisiä.

Aution mukaan vegaaniset tuotteet ovat miljardibisnes Keski-Euroopassa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vähemmän vegaaniudella on merkitystä.

– Euroopan mittakaavassa luonnolliset tuotteet saavat kuitenkin enemmän huomiota kuluttajien keskuudessa, Autio tietää. – Ihmiset haluavat ostaa aitoja makuja. Heitä kiinnostaa tietää mitä tuote sisältää ja he lukevat pakkausselosteen. Se vaikuttaa ostopäätökseen.

PureProtein patukoiden kehittäjä Maija Autio pitelee proteiinipatukoita kädessään.
Idea PureProtein -tuotteisiin syntyi Maija Aution omista tarpeista löytää lisäaineettomia ja luonnollisen makuisia proteiinipatukoita.

PureProtein -patukat on tehty vain kuudesta raaka-aineesta, joista yksi on kainuulainen marja.
– Jos joskus tulevaisuudessa tuotantoni täytyisi siirtää ulkomaille, kainuulainen marja pysyy silti yhtenä raaka-aineista. Täällä metsät ovat täynnä terveellistä ja puhdasta marjaa, joka on parasta mahdollista superfoodia. Mielestäni meidän pitäisi opetella hyödyntämään luonnon antimia enemmän.

Haasteena tuotteen kehittämisessä on Aution mukaan ollut sen säilyvyys.
– Kun raaka-aineita ei kuumenneta, niin valmiin tuotteen säilyvyystestit ovat aikaa vieviä, kertoo Autio.

Yrityksen perustamisen jälkeen markkinoille on tullut jonkin verran muitakin tuotteita joissa lisäaineita on vähemmän, joten kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on selvästi nousussa. Ennen kansainvälisille markkinoille pyrkimistä Autio aikoo keskittyä kotimaan valloitukseen.

PureProtein -patukoilla onkin kasvava jälleenmyyjien verkosto ympäri Suomea. – Tuotantoa täytyy kehittää automaattisemmaksi ja brändiä viilata vielä hieman.

Lähitulevaisuudessa työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista. Kansanvälistymistä tavoitteleva Autio on myös harkinnut yhtiökumppania tai sijoittajaa.
– Jos haluaa saada tuotteilleen jalansijaa ulkomailla, siihen ei julkinen raha riitä. Joutuu hakemaan sijoitukset muualta.

Lisätietoja yrityksestä: PureProtein Finland Oy


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin?

Lyhyesti sitä voisi kuvata sanoin: näkymät ovat Kainuun kannalta positiiviset, mutta maailmalta kantautuu myös huolestuttavia signaaleja.

Kainuussa on elinkeinoelämässä hyvä vire

Kainuussa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Valmistuneiden tilastojen valossa tiedämme jo, että Kainuun maakunnan 2018 alkuvuoden toimialojen suhdanteet olivat erittäin positiiviset ja henkilöstömäärä kasvoi kaikilla merkittävillä toimialoilla. Hyvä vire näyttää jatkuneen läpi koko vuoden 2018.  Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien arvo on yli 2,4 miljardia euroa. Suuria investointeja on jo toteutunutkin tai toteutumassa. Keskussairaalainvestointi valmistuu tämän vuoden lopussa, konesali-investoinneista on saatu jatkuvasti hyviä uutisia, pelialalla on tapahtunut kasvua, Škoda Transtech Oy:n tilauskanta on vahvistunut, Terrafame Oy:n laajentuminen etenee, Sotkamo Silver Oy:n toiminta on käynnistymässä, KaiCell Fibers Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupa ja toiminnanaloittamislupa on vireillä ja matkailuun satsataan. Maatalouden perustuotanto kärsii Kainuussakin kannattavuuden heikentymisestä. Hallitus on päättänyt joukosta toimenpiteitä, joilla paitsi pyritään kohentamaan kannattavuutta, myös sisältää luonnonhaittakorvauksia. Mm. valtiontakauspaketti maatilojen maksuvalmiuden parantamiseksi on tulossa käyttöön. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuussa suhdannenäkymien arvioidaan parantuvan vuoden 2019 aikana vaikkakin suhdanteita kuvaava luku jäi koko maata heikommaksi ja odotukset ovat hieman heikentyneet edellisestä kyselystä.

ELY-keskuksen näkökulmasta on huolestuttavaa, että huolimatta elinkeinoelämän positiivisesta vireestä, alueella käytettävissä olevaa yritysrahoitusta ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaviin hankkeisiin kohdennettavan rahoitusta on ollut käytettävissä enemmän kuin siihen on kysyntää. Yksi syy tähän on kireät vakuusvaatimukset, jotka estävät joissakin tapauksissa yrityksiä saamasta hankkeisiin tarvittavaa kokonaisrahoitusta kuntoon.

Kainuussa on töitä tarjolla

Työllisyyskehityksen näkymät vuodelle 2019 ovat Kainuussa myönteiset. Investointipäätöksiä on toteutumassa ja Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien myötä lisätyövoiman tarve on yli 4000 henkilöä. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuun alueella tämän vuoden työllisyyden kasvun odotukset ovat koko maata suurempia, mutta kasvun odotukset ovat hieman heikommat kuin edellisessä barometrissä.  Kainuun väestö on vähentynyt ja väestöennusteen mukaan sen arvioidaan vähenevän edelleen. Kainuussa asuu maan keskiarvoa huomattavasti enemmän ikääntyneitä, joten väestöllinen huoltosuhde on Kainuussa maan keskiarvoa korkeampi.

Työvoiman kysynnän kasvaessa valitettavasti rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, eli työnantajat eivät aina löydä tarvitsemaansa osaamista. Tämä on teema, joka nousee vuonna 2019 Kainuussa sekä ELY-keskuksen toiminnassa yhdeksi keskeiseksi taklattavaksi asiaksi. Siihen pureudutaan mm. alueella yhteistyössä toteutettavan kasvupalvelupilotti KOPAKKA-hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palveluja ja tuetaan haasteellisessa työllistymistilanteessa olevien työllistymistä.

Kainuu ja Kainuun ELY-keskus muiden toimijoiden ohella ovat mukana valtioneuvoston tukemalla ja kaksi vuotta kestävällä siltahankkeella, mikä suunnitelma valmistuu tammikuussa 2019. Siltasopimuksessa haetaan keinoja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen alueen kehityksen kannalta kriittisillä toimialoilla. Sopimukseen kirjatut toimenpiteet toteutetaan valtion ja Kainuun välisenä yhteistyönä.

Ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämpään rooliin

Ilmaston lämpenemiseen liittyvä keskustelu huipentui lokakuussa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisemaan raporttiin. Raportin mukaan ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Nykyisellä vauhdilla lämpötila nousu saavuttaisi rajana pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi riskejä sekä ihmiselle että luonnolle. Kehityksen torjuminen edellyttää nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialaloilla.

Alkaneena vuonna ELY-keskuksessa huomio kiinnitetään korostetusti vesistöihin. Oulujoen vesistöalueella on vuosikymmenien aikana laadittu useita laajoja selvityksiä sekä toteutettu toimenpideohjelmia. Tämä työ saa jatkoa Oulujoen vesistövision laadinnan myötä. Lisäksi käynnistyvä valtakunnallinen vesiensuojelun tehostamisohjelma tuo uusia resursseja huonossa tilassa olevien vesistöjen tilan parantamiseen.

Lopuksi kirsikkana kakussa – maakuntauudistus

Mitä maakuntauudistuksessa tapahtuu? Sen lopullista muotoa saamme jännittää vielä tämän kevään ajan. Kainuussa uudistusta on valmisteltu samassa tahdissa muun valtakunnan kanssa. Kun lopulliset päätökset saadaan, starttaa valmistautumisen loppukiri, mikä tarkoittaa valmistelun laajenemista. Tämä merkitsee myös Kainuun ELY-keskuksen lisäsatsausta valmisteluun, mikä toki haastaa meitä, sillä samaan aikaan haluamme tietenkin varmistaa myös nykyisen palvelun laadukkaan toteuttamisen.

Seuraa Kainuun ELY-keskusta Twitterissä, Instagramissa ja blogeissa. Pääset niin kurkistamaan tekemäämme työhön ja kuulet tuoreeltaan meneillään olevista hankkeista, tapahtumista ja toimenpiteistä.

Kirjoittaja Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen.

Kainuussa on hyvät puitteet elämiselle ja yrittämiselle – Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2018, osa 1

Menneen vuoden aikana olette päässeet seuraamaan Kaikuja Kainuusta -blogista Kainuun ELY-keskuksen arkea. Palataan vielä hetkeksi muistelemaan mennyttä vuotta.

Tammikuu

Uuden vuoden blogikirjoitukset käynnisti viestintäasiantuntijamme Ilona Mäki-Maukola kirjoittamalla Elinvoimaa kiertoryhmistä -yritysryhmähankkeesta. Vuoden mittaisessa hankkeessa on kehitetty matkailuyritysten välistä yhteistyötä ja luotu toimivia kiertomatkapaketteja. Kainuun ELY-keskus myönsi Kainuun Etu Oy:n hallinnoimalle Elinvoimaa kiertoryhmistä -hankkeelle Euroopan maaseuturahaston tukea.

Tammikuun lopussa yksikön päällikkö Kari Pehkonen kirjoitti Kohti kainutlaatuisuutta -blogissaan tulevaisuuden näkymistä.

Kuva: Reima Leinonen.

Helmikuu

Verkostoituminen on a ja o asiantuntijatyössä kertoivat Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeen projektipäällikkö Anja Pääkkönen ja suunnittelija Merja Pyykkönen blogissaan.

Loppukuusta viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti Maahanmuuttajan urapolusta, kuinka ammatillisella koulutuksella voi päästä kiinni työelämään.

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Maaliskuu

Kevätauringon paistaessa mukavasti hangille KAIELYn maaseutupalvelut -yksikön johtava asiantuntija Paavo Kemppainen muistutti siitä, että kotipuutarhurinkin kannattaa ostaa vain tarkastettua kylvösiementä peltoonsa.

EU kasvipassi

Blogisarjan Maahanmuuttajan urapolku toisessa osassa kurkistettiin kone- ja metallialan opiskelijoiden arkeen. ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti, kertoivat viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola ja maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs.

Huhtikuu

Yksi pääsiäisen munajahdin munista oli eksynyt Team Finlad -esitteen viereen. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Aiheesta kuinka Team Finland on apuna kansainvälistymisen polulla kirjoitti Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Mari Maier (nyk. Möttönen).

Huhtikuussa blogiin haastateltiin vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoskea helmi-maaliskuun aikana järjestetystä tulva- ja pato-onnettomuusharjoituksesta, KIEHIMÄ18:sta.
Helmikuinen plussakeli yhdistettynä voimakkaisiin vesisateisiin – tulva- ja pato-onnettomuusharjoituksessa varauduttiin pahimpaan.

Jätevesiviikko järjestettiin 16.-22.4.2018. Kainuun jätevesi -hankkeen jätevesineuvoja Janne Toivonen kertoo videolla miksi jätevesijärjestelmän kunnostaminen on tärkeää, keitä kunnostaminen koskee sekä milloin se on tehtävä. Puutteelliset jätevesijärjestelmät kuntoon!

Juttusarja Maakuntauudistus minuutissa käynnistyi johtava asiantuntija Outi Pitkäsen vlogilla Asiakasraadeilla potkua palveluiden kehittämiseen.

Loppukuusta viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti blogissa kuinka Mikan tie omalle alalle aukesi palkkatuen avulla.

Mika Heinonen
Mika Heinonen kokee palkkatuen vauhdittaneen työllistymistään.

Toukokuu

Kevään korvalla viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kokosi jutun rantarakentamisesta alueidenkäyttöasiantuntija Sirpa Lyytisen avustuksella.

Yritysrahoitusta saatavilla! Yritysneuvoja Matti Haverinen etsi vlogissa kasvu- ja uudistumishaluisia yrityksiä #Mattisoittaa.

Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä. Maatilojen neuvontajärjestelmästä kirjoitti yritysasiantuntija Eeva Heikkinen.

Kuva: maaseutuverkosto

Viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti YES Kainuu -hankkeesta, joka tuo yrittäjyyskasvatuksen jokaisen kainuulaisen oppilaan saataville.

Kesäkuu

Juttusarja Maakuntauudistus minuutissa jatkui TE-toimiston palvelujohtaja Kati Kemppaisen vlogilla Verkkopalvelut – uhka vai mahdollisuus?

Kainuun TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluiden asiantuntija Elisa Kemppainen kirjoitti blogiin starttirahasta ja sen merkityksestä yrittäjyyden alkutaipaleella.

Starttirahalla on ollut iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella.
Starttirahalla on ollut iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella.

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkoi. Ympäristönsuojeluviranomaisena Kainuun ELY-keskus valvoo hopeakaivoksen toimintaa sekä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamista. Aiheesta kirjoitti ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto.

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rankentaminen alkoi.
Kuva: Joni Kivipelto.

Riittilän tila -videolla yritysasiantuntija Eeva Heikkinen haastattelee Riittilän maatilan yrittäjäpariskuntaa ja Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi -jutussa on lisätietoa mm. maatalouden investointituesta.

Juhannuksen jälkeen blogi jäi kesätauolle, loppuvuoden bloggaukset seuraavassa kirjoituksessa.