Miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin?

Lyhyesti sitä voisi kuvata sanoin: näkymät ovat Kainuun kannalta positiiviset, mutta maailmalta kantautuu myös huolestuttavia signaaleja.

Kainuussa on elinkeinoelämässä hyvä vire

Kainuussa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Valmistuneiden tilastojen valossa tiedämme jo, että Kainuun maakunnan 2018 alkuvuoden toimialojen suhdanteet olivat erittäin positiiviset ja henkilöstömäärä kasvoi kaikilla merkittävillä toimialoilla. Hyvä vire näyttää jatkuneen läpi koko vuoden 2018.  Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien arvo on yli 2,4 miljardia euroa. Suuria investointeja on jo toteutunutkin tai toteutumassa. Keskussairaalainvestointi valmistuu tämän vuoden lopussa, konesali-investoinneista on saatu jatkuvasti hyviä uutisia, pelialalla on tapahtunut kasvua, Škoda Transtech Oy:n tilauskanta on vahvistunut, Terrafame Oy:n laajentuminen etenee, Sotkamo Silver Oy:n toiminta on käynnistymässä, KaiCell Fibers Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupa ja toiminnanaloittamislupa on vireillä ja matkailuun satsataan. Maatalouden perustuotanto kärsii Kainuussakin kannattavuuden heikentymisestä. Hallitus on päättänyt joukosta toimenpiteitä, joilla paitsi pyritään kohentamaan kannattavuutta, myös sisältää luonnonhaittakorvauksia. Mm. valtiontakauspaketti maatilojen maksuvalmiuden parantamiseksi on tulossa käyttöön. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuussa suhdannenäkymien arvioidaan parantuvan vuoden 2019 aikana vaikkakin suhdanteita kuvaava luku jäi koko maata heikommaksi ja odotukset ovat hieman heikentyneet edellisestä kyselystä.

ELY-keskuksen näkökulmasta on huolestuttavaa, että huolimatta elinkeinoelämän positiivisesta vireestä, alueella käytettävissä olevaa yritysrahoitusta ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaviin hankkeisiin kohdennettavan rahoitusta on ollut käytettävissä enemmän kuin siihen on kysyntää. Yksi syy tähän on kireät vakuusvaatimukset, jotka estävät joissakin tapauksissa yrityksiä saamasta hankkeisiin tarvittavaa kokonaisrahoitusta kuntoon.

Kainuussa on töitä tarjolla

Työllisyyskehityksen näkymät vuodelle 2019 ovat Kainuussa myönteiset. Investointipäätöksiä on toteutumassa ja Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien myötä lisätyövoiman tarve on yli 4000 henkilöä. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuun alueella tämän vuoden työllisyyden kasvun odotukset ovat koko maata suurempia, mutta kasvun odotukset ovat hieman heikommat kuin edellisessä barometrissä.  Kainuun väestö on vähentynyt ja väestöennusteen mukaan sen arvioidaan vähenevän edelleen. Kainuussa asuu maan keskiarvoa huomattavasti enemmän ikääntyneitä, joten väestöllinen huoltosuhde on Kainuussa maan keskiarvoa korkeampi.

Työvoiman kysynnän kasvaessa valitettavasti rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, eli työnantajat eivät aina löydä tarvitsemaansa osaamista. Tämä on teema, joka nousee vuonna 2019 Kainuussa sekä ELY-keskuksen toiminnassa yhdeksi keskeiseksi taklattavaksi asiaksi. Siihen pureudutaan mm. alueella yhteistyössä toteutettavan kasvupalvelupilotti KOPAKKA-hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palveluja ja tuetaan haasteellisessa työllistymistilanteessa olevien työllistymistä.

Kainuu ja Kainuun ELY-keskus muiden toimijoiden ohella ovat mukana valtioneuvoston tukemalla ja kaksi vuotta kestävällä siltahankkeella, mikä suunnitelma valmistuu tammikuussa 2019. Siltasopimuksessa haetaan keinoja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen alueen kehityksen kannalta kriittisillä toimialoilla. Sopimukseen kirjatut toimenpiteet toteutetaan valtion ja Kainuun välisenä yhteistyönä.

Ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämpään rooliin

Ilmaston lämpenemiseen liittyvä keskustelu huipentui lokakuussa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisemaan raporttiin. Raportin mukaan ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Nykyisellä vauhdilla lämpötila nousu saavuttaisi rajana pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi riskejä sekä ihmiselle että luonnolle. Kehityksen torjuminen edellyttää nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialaloilla.

Alkaneena vuonna ELY-keskuksessa huomio kiinnitetään korostetusti vesistöihin. Oulujoen vesistöalueella on vuosikymmenien aikana laadittu useita laajoja selvityksiä sekä toteutettu toimenpideohjelmia. Tämä työ saa jatkoa Oulujoen vesistövision laadinnan myötä. Lisäksi käynnistyvä valtakunnallinen vesiensuojelun tehostamisohjelma tuo uusia resursseja huonossa tilassa olevien vesistöjen tilan parantamiseen.

Lopuksi kirsikkana kakussa – maakuntauudistus

Mitä maakuntauudistuksessa tapahtuu? Sen lopullista muotoa saamme jännittää vielä tämän kevään ajan. Kainuussa uudistusta on valmisteltu samassa tahdissa muun valtakunnan kanssa. Kun lopulliset päätökset saadaan, starttaa valmistautumisen loppukiri, mikä tarkoittaa valmistelun laajenemista. Tämä merkitsee myös Kainuun ELY-keskuksen lisäsatsausta valmisteluun, mikä toki haastaa meitä, sillä samaan aikaan haluamme tietenkin varmistaa myös nykyisen palvelun laadukkaan toteuttamisen.

Seuraa Kainuun ELY-keskusta Twitterissä, Instagramissa ja blogeissa. Pääset niin kurkistamaan tekemäämme työhön ja kuulet tuoreeltaan meneillään olevista hankkeista, tapahtumista ja toimenpiteistä.

Kirjoittaja Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen.

Kainuussa on hyvät puitteet elämiselle ja yrittämiselle – Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2018, osa 1

Menneen vuoden aikana olette päässeet seuraamaan Kaikuja Kainuusta -blogista Kainuun ELY-keskuksen arkea. Palataan vielä hetkeksi muistelemaan mennyttä vuotta.

Tammikuu

Uuden vuoden blogikirjoitukset käynnisti viestintäasiantuntijamme Ilona Mäki-Maukola kirjoittamalla Elinvoimaa kiertoryhmistä -yritysryhmähankkeesta. Vuoden mittaisessa hankkeessa on kehitetty matkailuyritysten välistä yhteistyötä ja luotu toimivia kiertomatkapaketteja. Kainuun ELY-keskus myönsi Kainuun Etu Oy:n hallinnoimalle Elinvoimaa kiertoryhmistä -hankkeelle Euroopan maaseuturahaston tukea.

Tammikuun lopussa yksikön päällikkö Kari Pehkonen kirjoitti Kohti kainutlaatuisuutta -blogissaan tulevaisuuden näkymistä.

Kuva: Reima Leinonen.

Helmikuu

Verkostoituminen on a ja o asiantuntijatyössä kertoivat Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeen projektipäällikkö Anja Pääkkönen ja suunnittelija Merja Pyykkönen blogissaan.

Loppukuusta viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti Maahanmuuttajan urapolusta, kuinka ammatillisella koulutuksella voi päästä kiinni työelämään.

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Maaliskuu

Kevätauringon paistaessa mukavasti hangille KAIELYn maaseutupalvelut -yksikön johtava asiantuntija Paavo Kemppainen muistutti siitä, että kotipuutarhurinkin kannattaa ostaa vain tarkastettua kylvösiementä peltoonsa.

EU kasvipassi

Blogisarjan Maahanmuuttajan urapolku toisessa osassa kurkistettiin kone- ja metallialan opiskelijoiden arkeen. ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti, kertoivat viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola ja maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs.

Huhtikuu

Yksi pääsiäisen munajahdin munista oli eksynyt Team Finlad -esitteen viereen. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Aiheesta kuinka Team Finland on apuna kansainvälistymisen polulla kirjoitti Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Mari Maier (nyk. Möttönen).

Huhtikuussa blogiin haastateltiin vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoskea helmi-maaliskuun aikana järjestetystä tulva- ja pato-onnettomuusharjoituksesta, KIEHIMÄ18:sta.
Helmikuinen plussakeli yhdistettynä voimakkaisiin vesisateisiin – tulva- ja pato-onnettomuusharjoituksessa varauduttiin pahimpaan.

Jätevesiviikko järjestettiin 16.-22.4.2018. Kainuun jätevesi -hankkeen jätevesineuvoja Janne Toivonen kertoo videolla miksi jätevesijärjestelmän kunnostaminen on tärkeää, keitä kunnostaminen koskee sekä milloin se on tehtävä. Puutteelliset jätevesijärjestelmät kuntoon!

Juttusarja Maakuntauudistus minuutissa käynnistyi johtava asiantuntija Outi Pitkäsen vlogilla Asiakasraadeilla potkua palveluiden kehittämiseen.

Loppukuusta viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti blogissa kuinka Mikan tie omalle alalle aukesi palkkatuen avulla.

Mika Heinonen
Mika Heinonen kokee palkkatuen vauhdittaneen työllistymistään.

Toukokuu

Kevään korvalla viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kokosi jutun rantarakentamisesta alueidenkäyttöasiantuntija Sirpa Lyytisen avustuksella.

Yritysrahoitusta saatavilla! Yritysneuvoja Matti Haverinen etsi vlogissa kasvu- ja uudistumishaluisia yrityksiä #Mattisoittaa.

Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä. Maatilojen neuvontajärjestelmästä kirjoitti yritysasiantuntija Eeva Heikkinen.

Kuva: maaseutuverkosto

Viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola kirjoitti YES Kainuu -hankkeesta, joka tuo yrittäjyyskasvatuksen jokaisen kainuulaisen oppilaan saataville.

Kesäkuu

Juttusarja Maakuntauudistus minuutissa jatkui TE-toimiston palvelujohtaja Kati Kemppaisen vlogilla Verkkopalvelut – uhka vai mahdollisuus?

Kainuun TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluiden asiantuntija Elisa Kemppainen kirjoitti blogiin starttirahasta ja sen merkityksestä yrittäjyyden alkutaipaleella.

Starttirahalla on ollut iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella.
Starttirahalla on ollut iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella.

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkoi. Ympäristönsuojeluviranomaisena Kainuun ELY-keskus valvoo hopeakaivoksen toimintaa sekä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamista. Aiheesta kirjoitti ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto.

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rankentaminen alkoi.
Kuva: Joni Kivipelto.

Riittilän tila -videolla yritysasiantuntija Eeva Heikkinen haastattelee Riittilän maatilan yrittäjäpariskuntaa ja Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi -jutussa on lisätietoa mm. maatalouden investointituesta.

Juhannuksen jälkeen blogi jäi kesätauolle, loppuvuoden bloggaukset seuraavassa kirjoituksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveiset Kainuun taimenseminaarista!

FLF ry:n järjestämässä Kainuun taimenseminaarissa 18.1.2017 kuultiin ajankohtaista tietoa taimenkantojen nykytilasta, uhkakuvista ja tulevaisuuden haaveista. Kainuun ELY-keskus ja tätä edeltävät organisaatiot ovat olleet keskeisessä roolissa palautettaessa aiemmin perattuja koskia lähemmäksi niiden alkuperäistä luonnontilaa. Koskiympäristöt ovat taimenen elinkierrolle välttämättömiä lisääntymis- ja poikasten kasvualueina. Ponnisteluista huolimatta kunnostusten tulokset eivät ole olleet toivotun kaltaisia.

Seminaarissa kuultiin, kuinka ahtaalle vaeltavat taimenkantamme ovat maassamme ajautuneet. Yksi keskeinen tekijä tuhon tiellä on ollut verkkokalastus. Mikäli taimenkantoja halutaan elvyttää, edellyttää se myös voimakasta kalastuksen säätelyä. Pelkkien istutusten varaan hoitoa ei voi rakentaa, koska viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista. Vuosien kuluessa viljelykalat ovat laitostuneet ja niiden tuottama istutustulos on samalla heikentynyt. Laitospoikasten eloonjääntiä pyritään parantamaan mm. virikekasvatuksella. Myös ilmaston lämpeneminen voi olla viileitä ja hapekkaita vesiä suosivalle taimenelle uhka.

Kainuussa on tunnistettu taimenen kalastuksen tarjoamat mahdollisuudet matkailulle. Kuhmossa sijaitsee luonnolliseen lisääntymiseen soveltuva koski aivan kaupunkitaajaman ytimessä. Viime syksynä kunnostetussa Pajakkakoskessa ihmiset saattoivat omin silmin seurata taimenen kutupuuhia. Kuhmossa on yli sata koskea ja tätä kaupungin matkailu haluaa myös markkinoinnissa hyödyntää. Toki Kuhmossakin riittää vielä runsaasti työsarkaa taimenkantojen vahvistamiseksi.

Seminaarin lopuksi Anni Yli-Lonttinen kertoi omasta yrityksestään Kajana Club Oy, joka tarjoaa nettipohjaisia perhokalastuskursseja sekä opaspalveluja.

kimmo_kehys
Ennen oli taimenet suuria ja kalamiehet nuoria!

Kirjoittaja Kimmo Virtanen toimii ylitarkastajana Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikössä.