Sinäkin voit vaikuttaa vesienhoitoon

Aina keväisin lumen sulaessa veden huomaa ihan eri tavalla. Koko pitkän talven ajan järvet ja joet ovat olleet jäässä ja lumimassa on peittänyt kaiken hienouden. Keväällä vesi muuttuu äänekkääksi ja veden solina voi kuulua kauaskin. Varmoja kevään merkkejä ovatkin mielestäni veden tippuminen räystäistä, muuttolinnut ja lisääntynyt veden määrä.  

Kainuun vesistöt ja niiden valuma-alueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet muun muassa vapaa-ajan asumiseen ja monenlaiseen ajanviettoon ja harrastustoimintaan, kuten veneilyyn, luontoharrastuksiin, kalastukseen, ravustukseen ja retkeilyyn. Monien tutkimusten mukaan luonto ja vesi tuottavat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Vesistöjä tuleekin vaalia, niin että ne pysyvät hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville.  

Perämoottorin ja veneen perälaineet näkyvät järven pinnalla.
Veneilyä Oulujärvellä kesällä 2020. (Kuva: Katja Vainionpää)

Vesien vaalimista voi kutsua myös vesienhoidoksi, jonka tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Samalla huolehditaan vesien kestävästä käytöstä. 

Vesienhoitosuunnitelmilla kuuden vuoden sykli

Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka on pantu toimeen kansallisella lainsäädännöllä. ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.  

Suunnittelun tukena kullakin ELY-keskuksella on ollut oma, sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmänsä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, tutkimuslaitoksista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä.  

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2009 ja tällä hetkellä vesienhoitosuunnitelmia päivitetään hoitokautta 2022–2027 varten.  

Kaaviokuva.
Vesienhoidon suunnittelun sykli kestää kuusi vuotta (kuva: ympäristö.fi)

Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että toimenpideohjelmista, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle.  Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vesihoitoalueittain, joita Manner-Suomessa on viisi. Lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa on muodostettu kansainväliset vesienhoitoalueet. Ahvenanmaa muodostaa oman vesienhoitoalueensa.  

Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.  

Toimenpideohjelmissa puolestaan vesienhoitoalueet on jaettu pienempiin suunnittelualueisiin, jotka rajautuvat vesistöalueiden mukaan. Toisin sanoen ELY-keskukset laativat toiminta-alueellensa yhden tai useamman vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa kuvataan pinta- ja pohjavesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi.  

Kainuun vesienhoitoalueella lähes tuhat järveä

Kainuu kuuluu pääosin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja pieniä osia kuuluu myös Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue ulottuu pääasiallisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ELY-keskusten toimialueille ja ELY-keskukset toimivat vesienhoitoalueen vastuullisina viranomaisina ja suunnittelevat vesienhoitoa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella koordinointivastuu on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella.  

Meidän vesienhoitoalueellamme on tarkasteltu yhteensä 965 järveä tai järven osaa (pinta-ala yhteensä noin 4 200 km2), 278 jokea, joen osaa tai puroa (uomien pituus yhteensä 7 200 km) sekä 3 300 km2 rannikkovesiä. Luokitellusta jokipituudesta 64 % on erinomaisessa tai hyvässä, 35 % tyydyttävässä tai välttävässä ja alle prosentti huonossa ekologisessa tilassa. Luokitellusta järvipinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 7 % tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.  

Kartta.
Kainuun jokien ja järvien ekologisesti tilasta löytyy lisää tietoa vesistösuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta.

Vaikuta vesienhoitoon

Ehdotukset Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2027 ovat valmistuneet ja niihin voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuultavina olevista vesienhoitosuunnitelmista.

Palautetta voi antaa 14.5.2021 asti:

Vesienhoitosuunnitelma esittelyssä 28.4.

Nyt on loistava tilaisuus tutustua vesienhoitosuunnitelmaan etäyhteydellä. KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke 2020-2021) järjestää tapahtuman, jossa esitellään vesienhoitosuunnitelman keskeisiä asioista Kainuun osalta. Tilaisuudessa Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen kertoo Oulujoen-Iijoen alueen vesienhoitosuunnitelmasta, ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää avaa alueen toimenpideohjelmaa ja ympäristöasiantuntija Mari Helin kertoo pohjavesien tilasta. 

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.4.2021 klo 17.30–19.00. Tilaisuus on maksuton ja siihen tulee ilmoittautua 27.4. mennessä.  Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyy KAIPO-verkon-sivuilta (Proagria.fi) 

Nautitaan Kainuun vesistöistä nyt ja tulevaisuudessa! 


Nainen seisoo kivisellä rannalla. Takana pauhaa vesiputous.

Kirjoittaja Katja Vainionpää työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa