Avainsana: Kainuun TE-toimisto

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!

---