Kainuun ELY on erikoistunut kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen

Kainuun ELY-keskus on yksi niistä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, joilla on ympäristövastuualueella valtakunnallinen erikoistumistehtävä. Erikoistumistehtävän hoitaminen on käytännössä sitä, että kyseinen ELY-keskus suuntaa osan resursseistaan valtakunnallisesti yhteiseen käyttöön. Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivoksiin eli annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille kaivostoiminnan ympäristöturvallisuusasioissa. 

Kainuussa erikoistumistehtävää on tehty vuodesta 2010 alkaen ja siihen on käytetty vuosittain noin kaksi henkilötyövuotta. Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuustehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.  Kaivoksiin liittyviä erikoistumistehtäviä on lisäksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa. 

Sotkamo Silverin hopeakaivosalueella työkoneita.
Sotkamo Silverin hopeakaivoksen rikastushiekka-altaan rakennustyömaa. Kaivoksen avajaisia vietettiin keväällä 2019. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistuminen kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on parhaan ja uusimman tiedon vieminen käytäntöön viranomaisille sekä toiminnanharjoittajille:

  • annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille ja viranomaisille
  • järjestämme koulutuksia viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja konsulteille 
  • teemme erillisrahoituksella kehityshankkeita (OHKE-hankkeet).

Asiantuntija-apuna annamme lausuntoja ympäristölupa-asioissa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä, osallistumme valvontakäynneille ja tuemme toisen ELY-keskuksen valvojan työtä. Asioiden hoitamisessa, toimivalta on aina paikallisella ELY-keskuksen edustajalla.  

Kaivosten valvontatyö vaatii valvojalta hyvin laajaa osaamista, joten erikoistumistehtävän yhtenä lähtökohtana on vastuuvalvojan työn tukeminen. Erikoistumistehtävän hoidossa asiantuntijapalveluiden tarjoaminen on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2019 kaivoserikoistumisen puitteissa avustettiin 15 eri kaivoksen asioissa valvonta- ja lupaviranomaisia osallistumalla ennakkoneuvotteluihin, YVA-menettelyihin, valvontaan ja lupahakemuksien ja muiden suunnitelmien kommentointiin.  

Alue, josta on otettu kaoliinisavea.
Vanha kaoliinisaven ottoalue Pihlajavaarassa, Puolangalla. Kaoliinisavea käytetään muun muassa paperin valmistuksessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Kuva: Joni Kivipelto.

Kaivosten valvontatyö vaatii ELY-keskuksen valvojalta osaamista esim. valvontatyöstä, ympäristöluvista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä toimimisesta eri viranomaisverkostoissa. Olemme erikoistumistehtävän puitteissa järjestäneet kaikkiaan 26 koulutusta, joihin on osallistunut eri tahojen viranomaisia, toiminnanharjoittajia sekä konsultteja. Keskimäärin kuhunkin koulutukseen on osallistunut noin 90 – 150 henkilöä.  

Koulutuksilla pyritään lisäämään ELY-keskusten kaivosvalvojien ja muiden viranomaisten kuten Aluehallintoviraston (AVI), Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) osaamista. Koulutuksia on tarjottu myös konsulteille ja toiminnanharjoittajille. Koulutusten tarkoitus on kaivososaamisen parantaminen ja ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viranomaisyhteistyön edistäminen. Lisäksi koulutus- ja neuvottelupäiviä järjestetään yhteistyössä muiden ELY-keskusten ja ympäristöministeriön kanssa. 

Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Ei toiminnassa enää, rakennus osittain sortunut.
Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Pihlajavaara, Puolanka. Kuva: Joni Kivipelto.

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on myös toiminnan kehittäminen. Tähän kehittämistyöhön ympäristöministeriö on myöntänyt erillisrahoitusta. Kainuun ELY-keskus on toiminut vastuutahona muun muassa parhaillaan olevien Kaivosten ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu ja rakennus -oppaan sekä Kaivosten konkurssitilanteiden ja ympäristövahinkojen valvonnan -toimintaohjeen teossa.

Olemme myös laatineet yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa juuri julkaistun oppaan kaivannaisjätteiden ja -jätealueiden hallinnasta. Oppaassa kuvataan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja niiden soveltamista kaivannaisjätteiden, kaivannaisjätteiden jätealueiden sekä niiden hallinnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä vähentämiseksi.

Oppaan voi ladata luettavaksi ympäristöministeriön julkaisuista:

Vedellä täyttynyt vanha avolouhos. Louhoksen ympärillä puita talvisessa huurteessa.
Jormuan vedellä täyttynyt avolouhos Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla. Louhoksella oli aktiivista toimintaa 1955-1971. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistumisen merkitys

Kainuun ELY-keskus on saanut hyvää palautetta erikoistumistehtävänsä hoitamisesta.  Kun kyseessä on erikoisosaamista vaativa toimiala, asiantuntija-avun saaminen osaamisen ja toiminnan kehittämiseen on koettu hyödylliseksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia. Myös meidän omat asiantuntijamme ovat omassa työssään hyödyntäneet valtakunnallisia erikoistumistehtäviä, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen meluosaamista ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijuutta kemikaaliasioissa.  

Erikoistumistehtävät tarjoavat myös asiantuntijoille mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan sekä työskennellä valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Erikoistumistehtävien avulla resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja käytössä on aina paras osaaminen, kun erikoistumistehtävää hoitava henkilö voi kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan syvemmin.  

Erikoistumistehtävät tukevat hyvin myös Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteistä strategiaa sekä arvoja: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö. Erikoistumistehtävien jakaminen ELY-keskusten kesken on hyvä malli toimivasta viranomaisyhteistyöstä


Sari Myllyojan profiilikuva.
Kirjoittaja Sari Myllyoja toimii Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana Kainuun ELY-keskuksessa.

Kaivosten valvonta tulevassa LUOVA-virastossa – onko sitä?

Tässä jatkuu juttusarja Maakuntauudistus minuutissa, jossa Kainuun ELY-keskuksen johtoryhmä kukin vuorollaan tiivistää maakuntauudistusta yhteen minuuttiin. Luvassa mielenkiintoista täsmätietoa uudistuksesta, tervetuloa mukaan!

Sarjan kolmannessa jaksossa Kainuun ELY-keskusken yksikön päällikkö Sari Myllyoja kertoo kaivosten valvonnasta tulevassa Luova-virastossa.

Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa

DSCF1081
Kuva: Joni Kivipelto

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa toden teolla tänä kesänä. Ympäristönsuojeluviranomaisena Kainuun ELY-keskus valvoo hopeakaivoksen toimintaa sekä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamista. Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa vuodelta 2013, joka oikeuttaa aloittamaan toiminnan hopeakaivoksella. Lupaehdoissa on annettu mm. raja-arvot vesistöön johdattaville aineille ja yhdisteille sekä määräyksiä ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamisesta.

Ympäristönsuojelurakenteet

Sotkamo Silver on toteuttanut valmistelevia töitä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamiseksi hopeakaivoksella. Yhtiö aikoo aloittaa kesän aikana kaivosalueen laajamittaisen rakentamisen.

Kaivosalueelle rakennetaan selkeytysaltaita, rikastushiekka-allas, malmin välivarastoalue sekä sivukiven ja marginaalimalmin varastoalueet. Näitä rakenteita nimitetään ympäristönsuojelurakenteiksi, sillä niillä pyritään estämään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön sekä ympäristön pilaantuminen. Näiden rakennuskohteiden ympäristönsuojelulliset rakennevaatimukset – joita ovat muun ohella materiaali, tiiviys, kerrospaksuus ja vedenläpäisevyys – on määrännyt ympäristölupaviranomaisena toiminut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamista ja käyttöä valvotaan tarkasti koko niiden elinkaaren ajan. Osa ympäristönsuojelurakenteista on patoja ja ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi rakentamisen valvontaan osallistuu Kainuun ELY-keskuksessa toimiva patoturvallisuusviranomainen, joka valvoo kaivosalueen patojen suunnittelua ja rakentamista.

Patoturvallisuusviranomainen antaa asiantuntija-apua padon rakentamisen ja käytön aikana sekä  osallistuu ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa tarkastuskäynneille.

DSCF1053
Kuva: Joni Kivipelto

Rakentamisen laadunvalvonta

Ennen rakentamisen aloittamista yhtiö on toimittanut ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelurakenteiden rakennekuvat, työselostukset sekä laadunvalvontasuunnitelman.

Rakentamisen aikana alueella toimii rakennuttajan valvoja, joka vastaa siitä, että ympäristönsuojelurakenteet toteutetaan toimitettujen suunnitelmien mukaisesti laadukkaasti ja rakennusalan hyviä käytäntöjä noudattaen.

Tämän lisäksi kaivosalueella toimii ELY-keskuksen hyväksymä riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakentamisen toteuttamista sekä rakennuttajan laadunvalvojan suorittamaa laadunvalvontaa. Riippumattoman laadunvalvojan tehtävänä on toimia ELY-keskuksen puolesta havainnoijana kaivosalueella ja puuttua rakentamisessa havaittuihin virheisiin ja raportoida niistä ELY-keskukselle.

ELY-keskus toteuttaa rakentamisen aikaista valvontaa riippumattoman laadunvalvojan raportoinnin perusteella ottamalla kantaa havaittuihin poikkeamiin ja suorittamalla tarkastuskäyntejä kaivosalueelle.

Rakentamisen laadun ohella valvotaan myös ympäristöön kohdistuvia päästöjä, jotka koostuvat pääasiassa turvealueiden kuivatuksesta muodostuvasta kiintoaine- ja humuspitoisesta vedestä sekä maanalaisen kaivoksen kuivatusvedestä. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta pois kaivosalueelta. Ympäristöluvassa on asetettu laatuvaatimukset, jotka näiden vesien tulee täyttää ennen luontoon johtamista.

Selkeimmin rakentamisen aikaiset vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään alueen lisääntyvänä tieliikennöintinä sekä kaivosalueelta kantautuvana äänenä.

DSCF1054
Kuva: Joni Kivipelto

Kun rakenteet ovat valmiit

Ennen ympäristönsuojelurakenteiden käyttöönottamista ELY-keskus tarkastaa rakennuskohteiden laadunvalvonnan tulokset sekä riippumattoman laadunvalvojan yhteenvedon. Ympäristönsuojelurakenteita ei voida ottaa käyttöön, mikäli ne eivät täytä ympäristölupaviranomaisen niille asettamia vaatimuksia.

Ennen patojen käyttöönottoa padoille on laadittava tarkkailuohjelmat ja tehtävä arvio vahingonvaarasta. Padon vahingonvaaran perusteella padot luokitellaan luokkiin 1-3. Kaivospadoille vahingonvaaraa arvioitaessa on tehtävä terveys- ja ympäristövaikutuksien arvio, millaisia vaikutuksia padon murtumisesta aiheutuu mm. vesistöihin, pohjavesiin, veden ottamoihin ja kaivoihin, maankäyttöön sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Mikäli padosta ei aiheudu vaaraa, sitä ei luokitella. Padot luokitellaan ja patojen tarkkailuohjelmat hyväksytään ennen käyttöönottoa.

Sotkamo Silver on aloittamassa toimintaa lainvoimaisen ympäristöluvan ehdoilla. Yhtiöllä on kuitenkin samanaikaisesti vireillä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa selvitetään toiminnan laajentamisen ympäristövaikutuksia.


 

Kirjoittaja Joni Kivipelto työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.