Kansainvälinen Kainuu

Kainuun yrittäjillä ja työnantajilla on tuhannen taalan paikka hyödyntää sekä valtakunnalliset että alueelliset satsaukset kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Kainuun TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa on monipuolista osaamista työnantajien neuvontaan ja tukemiseen.

Kainuussa toimii myös useita hankkeita, joiden tavoitteina on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, houkutella maakunnassa jo olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä kausityöntekijöitä jäämään tänne pysyvästi, parantaa asettautumis- ja kotoutumisedellytyksiä sekä vaikuttaa kansainvälisten asukkaidemme hyvinvointiin ja viihtymiseen Kainuussa.

Maahanmuuton monet kasvot

Maahanmuutto on aiheena melkoinen kuuma peruna. Siitäkin huolimatta tartun härkää sarvista ja pohdin aihetta Kainuun ELY-keskuksen tuoreen maahanmuuttoasiantuntijan silmin.

Maahanmuuttoa käsitellään helposti yksinomaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahan tulon kautta. Tätä mielikuvaa ovat omiaan vahvistamaan Eurooppaan pyrkivien, kotimaistaan hädän vuoksi pakenevien siirtolaisten värittämät surulliset uutiskuvat.

Torikatu, jossa on paljon telttoja ja ihmisia kesäpäivänä.
Voisiko kainuulainen katunäkymä olla tulevaisuudessa monikulttuurisempi?

Humanitääriseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi osallistuvat kiintiöpakolaisia vastaanottavina kuntina tähän arvokkaaseen työhön.

Huoltosuhteen oikaisijat

Kokonaan toinen näkökulma maahanmuuttoon on tarveharkintainen koulutus- ja työperäinen osaajien houkuttelu tänne Pohjolaan. Suomessa on valtakunnallisesti havaittu se tosiasia, ettei väkilukumme kasva kotimaisin voimin, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita huoltosuhteen taipuessa pakkaselle väestömme ikääntyessä.

Lisäksi osaavan työvoiman puute on muodostunut esteeksi Suomen elinkeinoelämän kestävälle kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi 65 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan takia.

Tilasto Kainuun ja Suomen rekrytointionhelmista. Kainuun sininen käyrä on selvässä nousussa verrattuna oranssiin koko maan käyrään. Vuonna 2020 Kainuun osuus on jo yli 50 prosenttia.
Rekrytointiongelmat vuosittain Kainuu/koko Suomi. Kainuussa jo joka toisessa toimipaikassa on hankaluuksia saada osaavaa työvoimaa.

Rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat tilastojen valossa Kainuuta koko maata voimallisimmin. Tilastokeskuksen haastatteluun vuonna 2020 vastanneista kainuulaisista työnantajista peräti 56 prosenttia kertoi haasteista saada täytettyä avoimia työpaikkojaan.

Nosturi nostaa elementtitalon osaa.
Rekrytointiongelmat kertovat myös siitä, että Kainuussa on paljon töitä tarjolla.

Tämä oli alueista selkeästi eniten ja koko maassa rekrytointiongelmia oli 40 prosentilla yrityksistä. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus on todella suuri varsinkin Kainuussa, mutta heijastelee myös sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla.

Maine ja lainsäädäntö kuntoon

Suomi kilpailee osaavan työvoiman houkuttelussa samassa sarjassa koko muun Euroopan, erityisesti pohjoismaiden ja Viron kanssa. Kainuu kilpailee vastaavasti koko maan alueiden kesken. Tulijoiden kannustamisessa kohti Kainuuta on alueen maineella valtava merkitys.

Suomi on valittu useina vuosina kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kainuun brändin ja mainetyön saralla on tehty ansiokkaita ponnisteluita veto- ja pitovoimatekijöiden parantamiseksi.

Pelkkä hyvä maine ja houkutteleva imago eivät kuitenkaan riitä, vaan lainsäädäntö ja rakenteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on oltava kunnossa. Hallituksen puoliväliriihen linjauksessa tavoitellaan työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin.

Tavoitteet ovat suuret ja niihin pääseminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Useiden ministeriöiden yhteistyönä on aloitettu ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. nopeuttaa kaikkien työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin yhteen kuukauteen.

Lisäksi tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, startup–yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, oleskeluluvan käsittely kahdessa viikossa. Lainsäädäntömuutoksia odotetaan voimaan jo tämän ja tulevan vuoden aikana.

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Nainen istuu takanaan maisema, jossa puinen kävelypolku johtaa horisonttiin.

Riia Mantsinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana

Digihintalappuja ja tarkkaa sisätilapaikannusta – tähtäimessä kasvu kansainvälisille markkinoille

Ohjelmistoyhtiön Iiwarin tarina juontaa juurensa noin kymmenen vuoden taakse. Naapurukset Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen tekivät tuttavuutta Kämäräisen omakotitalon rakennustyömaalla.

Jukan tausta tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä erityisesti paikannusteknologiahankkeissa herätti Ville Kolehmaisen kiinnostuksen. Villen yrityksellä Spottiolla (Spottio Indoor Solution Oy) oli tarve ostoskärryjen paikantamiseen liittyvälle teknologialle.

Ajatus jäi hautumaan ja vuosien varrella sisätilapaikannuksen kehittämistä jatkettiin kunnes Spottio osti projektin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös yhteisestä yrityksestä. Iiwari Tracking Solutions Oy perustettiin 2018, jonka toimitusjohtajana aloitti Ville Kolehmainen ja yrityksen teknologiajohtajana Jukka Kämäräinen.

Jukka Kämäräinen ja Ville Kolehmainen kertovat yrityksensä tuotekehityksestä ja kansainvälistymissuunnitelmista.
Jukka Kämäräisellä (vas.) ja Ville Kolehmaisella on selkeät tavoitteet kohti kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen kehittämä sisätilapaikannusteknologia on herättänyt laajalti kiinnostusta eri toimialoilla.

Ensimmäisenä tuotteena Iiwari on kehittänyt erityiseen tarkkuuteen perustuvaa sisätilapaikannusteknologiaa. Kehitystyö on jatkunut paikannettavan digitaalisen hintalapun parissa. Kilpailijoitakin löytyy, mutta ei vastaavalla teknologialla kehitettyä järjestelmää, jollaista kainuulainen yritys tarjoaa.

Iiwari Tracking Solutions Oy:n kehittämien digihintalappujen erikoisuus on niiden tarkka paikannettavuus myymälätiloissa sekä kalusteissa kuten hyllyissä ja jopa ovellisissa kylmäkaapeissa ja pakastealtaissa. Sisätilapaikannusta on pilotoitu paikallisessa marketissa Vuokatissa sekä vähittäiskaupan ketjuun kuuluvassa liikkeessä Etelä-Suomessa kumppaniyrityksen kanssa.

Kauppiaalle digitaaliset hintalaput hyllynreunassa vapauttavat aikaa asiakastyöhön. Kassajärjestelmään päivitetty hinta siirtyy suoraan hyllyn reunassa olevaan elektroniseen hintalappuun jättäen välistä pois monta käsin tehtävää ja aikaa vievää työvaihetta.

Paikannusteknologiaa hyödyntämällä ostoskärryssä olevaan tablettinäyttöön voidaan tuottaa tietoa tuotteista, kuten tarjouksista, asiakkaan liikkuessa hyllyjen välissä eri tuoteryhmien kohdalla. Ostoksia tehdessä asiakas puolestaan voi hakutoiminnolla tarkistaa etsimänsä tuotteen sijainnin ja navigoida oikealle hyllylle paikannustietojen perusteella. Tuotteiden hintoja viivakoodista skannaamalla välittyy reaaliaikainen tieto ostosten kokonaissummasta kärryn näytölle.

Ostoskärryyn kiinnitetty elektroninen hintanäyttö näyttää tuotteen hinnan ja sijainnin.
Paikannustietojen perusteella ostoskärryn näytöllä voidaan näyttää tarjouksessa olevia tuotteita. Asiakas voi myös hakea etsimäänsä tuotetta, jolloin näyttö kertoo tuotteen tarkan sijainnin myymälässä.

Digitaalista hintalappua kehittäessään, Iiwarin sisäpaikannusteknologialle heräsi kiinnostusta ja kysyntää myös muilta toimialoilta. Paikantamisessa käytettävä tagi eli tunniste voidaan kiinnittää melkein mihin tahansa, kuten henkilön varusteisiin tai laitteisiin. Sijaintitietojen tarkkuus on erityisen tärkeää silloin kun sitä tarvitaan turvallisuuden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Pilottipyyntöjä on tullut muun muassa kaivosteollisuudesta, vartiointiliikkeistä, vanhusten hoidosta ja päiväkodeista.  

Rahoitusta tuotteen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen

Pienelle kainuulaiselle start-up yritykselle jalansijan saaminen kansainvälisillä markkinoilla voi olla vaikeaa. Jos kiikarissa on isommat markkinat kuten Iiwarilla, ulkomaisten kumppaneiden kanssa solmitut kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Kotimaan markkinat toimivat hyvänä ponnahduslautana sekä referenssinä sijoittajille kun lähdetään tavoittelemaan kasvua ulkomailta.

Videolla Iiwari Tracking Solution Oy:n Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen kertovat yrityksen synnystä sekä tuotekehityksen vaiheista rahoituksen hankkimiseen.

Jo yrityksen alkuvaiheissa Iiwari löysi merkittävän pääomasijoittajan Kaliforniasta USA:sta. Verkostoituminen kansainvälisten sijoittajien kanssa toi mukanaan kokeneita neuvonantajia ja mentoreita. Piilaakson alue Yhdysvalloissa on tunnettu lukuisista start-up yrityksistään, joukossa useita globaaleja teknologiajättejä. Alueella on paljon pääomaa, mutta kilpailu on kovaa. Menestyäkseen, tuotteen ja liikeidean on oltava kunnossa sekä yrityksen tavoitteet kristallinkirkkaat.

– Iiwarin tarina puhuttelee sijoittajia maailmanlaajuisesti ja siemenrahoituksen saaminen ulkomailta vauhditti merkittävästi liiketoiminnassa etenemistä, kertoo Ville Kolehmainen, joka on vastannut yrityksen rahoituksen hankinnasta.

Ensimmäisen siemenrahoituskierroksen jälkeen Iiwari Tracking Solutions Oy haki Business Finlandilta Tempo-rahoitusta, joka on tarkoitettu kansainväliseen kasvuun tähtääville suomalaisille start-up ja pk-yrityksille. ELY-keskus puolestaan on tukenut tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetulla yrityksen kehittämisavustuksella. Rahoitusinstrumenteista myös Finnveralta on mahdollista hakea käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Business Finlandin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana.

– Julkisen rahoituksen merkitys on ollut suuri, koska se on antanut mahdollisuuden jatkaa tuotteen kehittämistä nopeammin ja palkkaamaan lisäresursseja. Käyttämämme teknologia on tunnettu, josta johtuen uusia tuotteita on varmasti tulossa markkinoille. ELY-keskuksen rahoituksena Iiwarille myönnettiin 50 % tuotekehitystuki, joka meillä konkreettisesti tarkoittaa noin kolmea henkilötyövuotta, Kolehmainen jatkaa.

Tulevaisuus näyttää, miten digitaaliset hintalaput ja sisäpaikannusratkaisut lyövät läpi markkinoilla. Iiwarin kehitysvauhti on kuitenkin ollut huikaiseva ja kysyntää on ollut enemmän, mitä yrittäjät alussa osasivat ennakoida. Sisäpaikannusteknologian kautta avautuvat myös laajemmat markkinat ja yhteistyökuviot eri toimialoilla, myös ulkomailla.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu – joulukuu 2019


Kirjoittajan profiilikuva.
Anne Keronen on viestintäasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa. Kirjoittaja kannattaa notkeita digiloikkia.

Team Finland apuna kansainvälistymisen polulla

Pääsiäisen aikaan hupitoimikuntamme järjesti toimistollamme leikkimielisen munajahdin. Yksi suklaamunista oli piiloutunut Team Finland -esitteen viereen ja niinpä munan vieressä luki: ”Team Finland – rakenna oma polkusi maailmalle”. Mukava sattuma sinänsä, sillä siinä se italialaisesta, hieman Kajaania pienemmästä kaupungista kotoisin oleva yllätysmuna nökötti Kainuun ELY-keskuksen hyllyllä ja oli sananmukaisesti rakentanut oman polkunsa maailmalle – samaisia yllätysmunia myydään nykyään 170 eri maassa.

Suomalaiset pk-yritykset ovat perinteisesti olleet maltillisia kansainvälistyjiä ja kasvua on haettu lähinnä kotimaan markkinoilta.  Nykyään kuitenkin yhä useampi yrittäjä tähtää kansainvälisille markkinoille ja hyvä niin. Suomi on pieni maa ja niin ovat myös markkinamme. Siksi ei liene liioiteltua sanoa, että kasvua halajavalle yritykselle laajentuminen kansainvälisille markkinoille on melkeinpä ehdoton edellytys.

Palvelujen kirjoon selkeyttä

Julkisrahoitteisilta toimijoilta löytyy kansainvälistymispolun viitoittamiseen monenlaista tukea. Palvelujen kirjon ollessa kuitenkin laaja ja sekalainen, voi avun hankinta tyssätä ihan ensitekijöihin.  Kun tarjolla on niin kehittämisavusta, perustamistukea, tempoa, intoa, kiitoa, vientiluottoa, innovaatioseteliä kuin myös paljon muuta, on yrittäjän äkkiseltään hankala saada selville, mikä palveluista nyt juuri hänen tarpeisiinsa sopisi parhaiten.

Tähän haasteeseen vastaa osaltaan Team Finland -palvelumalli ja jokaiseen maakuntaan nimetyt kaltaiseni Team Finland -koordinaattorit. Tehtävämme on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä toimia linkkinä eri toimijoiden ja palvelujen välillä, jotta apu näyttäytyisi yrityksen näkökulmasta mahdollisimman saumattomana kokonaisuutena.

Tavoitteenamme on, että yrityksen ei tarvitse tuntea eri organisaatioiden palvelutarjontaa saadakseen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa rahoitusta ja asiantuntijapalvelua. Kun pallo on heitetty TF-verkostolle, sitä syötellään eteenpäin, tulipa ensimmäinen syöttö mistä suunnasta tahansa tai kenelle verkoston toimijalle hyvänsä.

Joissakin tapauksissa yrityksen tarpeista jalostuu tapaamisissa ns. Team Finland –palveluehdotus. Tähän kirjataan ylös yrityksen kasvusuunnitelmat ja TF-toimijat tekevät ehdotuksen siitä, miten kukin yhdessä ja erikseen pystyy osallistumaan yrityksen tavoitteiden toteuttamiseen.

Vaikka päävastuu kansainvälistymissuunnitelmien toteutuksessa on tietenkin yrityksellä itsellään, niin TF-toimijoiden kanssa sovitut pitemmän aikavälin rahoitus- ja kehittämistoimenpiteet tuovat varmuutta niiden toimeenpanemiseen. Lisäksi palveluehdotuksen on huomattu antavan yritykselle uskottavuutta myös neuvotteluissa pankkien ja sijoittajien kanssa.  Eikä ehdotuksen valmistumisen jälkeen yritystä jätetä yksin: suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tällaisia ehdotuksia on tehty Kainuussakin jo viitisentoista.

Kainuun kasvuryhmästä vertaistukea kansainvälistymiseen

Julkinen toimija voi kansainvälistymisessä olla rahoituksen ja neuvonnan suhteen iso apu, mutta paras mentori kv-ponnisteluissa on saman prosessin läpikäynyt yrittäjä. Siksi olemme perustamassa Kainuuseen ns. kasvuryhmää, kasvunnälkäisten ja -haluisten pk-yritysten verkostoa, jossa yrittäjät kohtaavat toisensa ja pääsevät keskustelemaan ja oppimaan toisiltaan. Me TF-toimijat pysymme taustalla ja annamme tukemme tarvittaessa. Voimme esim. järjestää yrityksiä kiinnostavia markkinainfoja tai muuta lisäarvoa tuovaa toimintaa. Tarkoitus on aloittaa toiminta jo huhtikuun aikana.

Syksyllä järjestin Team Finlandin nimissä lounastapaamisen silloiselle kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäselle muutaman kainuulaisen yrityksen kanssa. Yllätysmunia ei ole Kainuusta maailmalle lähtenyt, mutta paljon muuta. Näitä hienoja kasvutarinoita halusin ministerille esitellä. Seuraavana päivänä hän kirjoitti Facebookiin:

”Päivä Kajaanissa yllätti. Tiesin kyllä, että vienti ja työllisyys ovat paranemassa Kainuussakin. Mielikuva Kainuun liiketoiminnasta liittyi tiiviisti metsään ja sahoihin. Rohkaisevaa huomata, että maakunnassa löytyy rohkeutta ja osaamista kasvaa monessa muussakin.”

Kainuussa osataan. Se pitää vaan näyttää maailmalle. Siinä TF-toimijat voivat olla apuna.

FAKTALAATIKKO:

  • Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.
  • Verkosto pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen.
  • Verkostoon kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland (entiset Finpro ja Tekes), Finnvera, Tesi (Suomen Teollisuussijoitus), ELY-keskukset, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Finnfund, Finnpartnership sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit.
  • Vuoden 2018 aikana verkostoon tullaan ottamaan mukaan myös yksityisiä toimijoita.
  • Lisätietoja: www.team.finland.fi


Kirjoittaja Mari Maier työskentelee Team Finland Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattorina
Kainuun ELY-keskuksessa.