Koulu alkaa kahdeksalta, mutta ensimmäinen opiskelija on saapunut opetushallille jo puoli tuntia etuajassa odottelemaan konehallin valojen syttymistä. Toista ei meinata saada työssäoppimisjaksolta takaisin koulunpenkille. Kolmas taas tekee kotiläksyt uudestaan ja uudestaan oppiakseen käsitellyn asian varmasti.
– Maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein todella motivoituneita, toteaa kone- ja metallialan opettaja Mika Toivanen.
Toivanen tietää mistä puhuu, sillä hän toimi opettajana maahanmuuttajille suunnatussa kone- ja metallialan koulutuksessa. Viiden kuukauden mittainen koulutus alkoi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Koulutuksen aikana opiskelijoiden tavoitteena oli saavuttaa riittävät valmiudet työskennellä kone- ja metallitekniikan työtehtävissä esimerkiksi hitsaajana tai kokoojana. Kurssin jälkeen opiskelijat voivat jatkaa kone- ja metallialan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa esimerkiksi oppisopimuksella.
Kone- ja metallitekniikan työtehtävien opiskelun lisäksi koulutuksessa keskeisenä osana oli myös kielen oppiminen. Toivasen työparina toimi Outi Piirainen, joka keskittyi erityisesti maahanmuuttajien kielitaidon kohentamiseen. Riittävä kielitaito kun on välttämätön jo pelkästään työturvallisuuden kannalta.
Insinöörinä kotimaassaan Irakissa työskennellyt ja Suomessa kaksi vuotta asunut Ammar ei kokenut itse koulutusta vaikeaksi, mutta kieli tosiaan tuottaa harmaita hiuksia.
– Kirjoitettu kieli on niin erilaista, Ammar naurahtaa viitaten Kainuun murteeseen. Paikalliseen puhetapaan hän pääsi toden teolla tutustumaan Terrafamella, jossa suoritti työharjoittelun ja johon toivoo pääsevänsä myös kesätöihin.
Vaikka Ammarin ja kurssitovereidensa palo työelämään koko kurssin ajan oli kova, oli työssäoppimisjaksojen välissä kulutettava koulunpenkkiäkin.
Työelämälähtöisen sanaston ja siihen liittyvän oppimateriaalin Toivanen ja Piirainen kokosivat itse. Materiaali on täysin sähköinen ja esimerkiksi käytetyt kuvat on otettu opetushallilla vietettyjen oppituntien aikana.
Koska sähköinen oppimateriaali on saatavissa aikaan ja paikkaan katsomatta, voivat opiskelijat hyödyntää sitä myös työpaikalla ja koulutuksen päätyttyä. Esimerkiksi unohtuneen työvälineen suomenkielinen nimi ja siihen liittyvä kuva löytyy omalla kännykällä nopeasti.
Tunnilla opittuihin työtehtäviin liittyvien sanojen lisäksi kielen opiskelua täsmennettiin myös sen mukaan, mihin yritykseen opiskelijat olivat menossa työssäoppimaan.
– Kun tiesimme, mihin yritykseen opiskelija oli menossa, pystyimme kohdentamaan sanaston opiskelua kyseistä työpaikkaa varten, kertoo Piirainen.
Koulutuksen päättymishetkellä kolmella opiskelijalla on todennäköinen polku kesätöiden kautta työelämään niissä yrityksissä, joissa he olivat työssäoppimassa. Yksi opiskelijoista puolestaan aloittaa oppisopimuskoulutuksessa kajaanilaisessa yrityksessä ja toinen jatkaa työnhakua tavoitteenaan opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto ja työllistyä koneistajaksi. Kolmannella edessä on tehokasta suomen kielen opiskelua työssäoppimisen ohessa, sillä tavoitteena on saavuttaa riittävä kielitaito kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella.
Heidän lisäkseen kaksi opiskelijaa työllistyi koulutuksen päättyessä muihin kuin metallialan työtehtäviin ja yksi suuntaa suomen kielen jatko-opintojen jälkeen opiskelemaan toiselle alalle, koska kone- ja metalliala ei tuntunutkaan omalta.
– Tähän voi kurssin lopettaa hyvillä mielin, summaa Piirainen hymyillen.
ELY-keskuksen kilpailuttamat ammatillisesti suuntautuneet koulutukset maahanmuuttajille
ELY-keskuksissa seurataan työvoimatilanteen ja -tarpeiden kehittymistä yhteistyössä TE-toimiston sekä usein myös yritysten kanssa, ja pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin tulevaa. Näiden työvoimatarpeiden perusteella ELY-keskus kilpailuttaa muiden muassa ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia maahanmuuttajille.
Viimeisen vuoden aikana Kainuussa on toteutettu rakennusapumiehen sekä kone- ja metallialan ammatillisesti suuntautuneet koulutukset, joiden hyvät tulokset suomen kielen opiskelusta ammattitaitojen oppimisen ohessa ovat osoittaneet, että kyseisellä koulutusmallilla on mahdollista nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään sekä osaavien työntekijöiden löytymistä yrityksiin.
Parhaillaan on käynnissä puhdistuspalvelualan koulutus ja hakuaika logistiikka-alan koulutukseen maahanmuuttajille on juuri päättynyt.
ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti.
Lue myös:
Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään
Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntijana ja
Nina Jyrkäs maahanmuuttoasiantuntijana
kainuunely.com 