Maahanmuuttajan urapolku: kone- ja metallialan koulutus maahanmuuttajille

Koulu alkaa kahdeksalta, mutta ensimmäinen opiskelija on saapunut opetushallille jo puoli tuntia etuajassa odottelemaan konehallin valojen syttymistä. Toista ei meinata saada työssäoppimisjaksolta takaisin koulunpenkille. Kolmas taas tekee kotiläksyt uudestaan ja uudestaan oppiakseen käsitellyn asian varmasti.

– Maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein todella motivoituneita, toteaa kone- ja metallialan opettaja Mika Toivanen.

Toivanen tietää mistä puhuu, sillä hän toimi opettajana maahanmuuttajille suunnatussa kone- ja metallialan koulutuksessa. Viiden kuukauden mittainen koulutus alkoi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Koulutuksen aikana opiskelijoiden tavoitteena oli saavuttaa riittävät valmiudet työskennellä kone- ja metallitekniikan työtehtävissä esimerkiksi hitsaajana tai kokoojana. Kurssin jälkeen opiskelijat voivat jatkaa kone- ja metallialan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa esimerkiksi oppisopimuksella.

Kone- ja metallitekniikan työtehtävien opiskelun lisäksi koulutuksessa keskeisenä osana oli myös kielen oppiminen. Toivasen työparina toimi Outi Piirainen, joka keskittyi erityisesti maahanmuuttajien kielitaidon kohentamiseen. Riittävä kielitaito kun on välttämätön jo pelkästään työturvallisuuden kannalta.

Opiskelijat Ammar (vas.), Bart ja Pira konehallilla.

Insinöörinä kotimaassaan Irakissa työskennellyt ja Suomessa kaksi vuotta asunut Ammar ei kokenut itse koulutusta vaikeaksi, mutta kieli tosiaan tuottaa harmaita hiuksia.

– Kirjoitettu kieli on niin erilaista, Ammar naurahtaa viitaten Kainuun murteeseen. Paikalliseen puhetapaan hän pääsi toden teolla tutustumaan Terrafamella, jossa suoritti työharjoittelun ja johon toivoo pääsevänsä myös kesätöihin.

Vaikka Ammarin ja kurssitovereidensa palo työelämään koko kurssin ajan oli kova, oli työssäoppimisjaksojen välissä kulutettava koulunpenkkiäkin.

Työelämälähtöisen sanaston ja siihen liittyvän oppimateriaalin Toivanen ja Piirainen kokosivat itse. Materiaali on täysin sähköinen ja esimerkiksi käytetyt kuvat on otettu opetushallilla vietettyjen oppituntien aikana.

Koska sähköinen oppimateriaali on saatavissa aikaan ja paikkaan katsomatta, voivat opiskelijat hyödyntää sitä myös työpaikalla ja koulutuksen päätyttyä. Esimerkiksi unohtuneen työvälineen suomenkielinen nimi ja siihen liittyvä kuva löytyy omalla kännykällä nopeasti.

Kolmehioma…kylmähioma…kulmahiomakone! Kulmahiomakone-sana aiheutti opiskelijoille erityistä päänvaivaa.

Tunnilla opittuihin työtehtäviin liittyvien sanojen lisäksi kielen opiskelua täsmennettiin myös sen mukaan, mihin yritykseen opiskelijat olivat menossa työssäoppimaan.

– Kun tiesimme, mihin yritykseen opiskelija oli menossa, pystyimme kohdentamaan sanaston opiskelua kyseistä työpaikkaa varten, kertoo Piirainen.

Koulutuksen päättymishetkellä kolmella opiskelijalla on todennäköinen polku kesätöiden kautta työelämään niissä yrityksissä, joissa he olivat työssäoppimassa. Yksi opiskelijoista puolestaan aloittaa oppisopimuskoulutuksessa kajaanilaisessa yrityksessä ja toinen jatkaa työnhakua tavoitteenaan opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto ja työllistyä koneistajaksi. Kolmannella edessä on tehokasta suomen kielen opiskelua työssäoppimisen ohessa, sillä tavoitteena on saavuttaa riittävä kielitaito kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella.

Heidän lisäkseen kaksi opiskelijaa työllistyi koulutuksen päättyessä muihin kuin metallialan työtehtäviin ja yksi suuntaa suomen kielen jatko-opintojen jälkeen opiskelemaan toiselle alalle, koska kone- ja metalliala ei tuntunutkaan omalta.

– Tähän voi kurssin lopettaa hyvillä mielin, summaa Piirainen hymyillen.

Todistustenjakotilaisuudessa oli opiskelijoilla hymy herkässä.
ELY-keskuksen kilpailuttamat ammatillisesti suuntautuneet koulutukset maahanmuuttajille

ELY-keskuksissa seurataan työvoimatilanteen ja -tarpeiden kehittymistä yhteistyössä TE-toimiston sekä usein myös yritysten kanssa, ja pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin tulevaa. Näiden työvoimatarpeiden perusteella ELY-keskus kilpailuttaa muiden muassa ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia maahanmuuttajille.

Viimeisen vuoden aikana Kainuussa on toteutettu rakennusapumiehen sekä kone- ja metallialan ammatillisesti suuntautuneet koulutukset, joiden hyvät tulokset suomen kielen opiskelusta ammattitaitojen oppimisen ohessa ovat osoittaneet, että kyseisellä koulutusmallilla on mahdollista nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään sekä osaavien työntekijöiden löytymistä yrityksiin.

Parhaillaan on käynnissä puhdistuspalvelualan koulutus ja hakuaika logistiikka-alan koulutukseen maahanmuuttajille on juuri päättynyt.

ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti.

Lue myös:

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään


 

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntijana ja

 

 

Nina Jyrkäs maahanmuuttoasiantuntijana

 

Maahanmuuttajan kotoutumispolku

Maahanmuutosta
Opiskelijat esittelevät ryhmätöinä tekemiään talveen liittyviä esityksiä erilaisista talvisista teemoista kuten sään mukainen pukeutuminen ja talviharrastukset.

Alkuun sananen termeistä, jotka usein menevät sekaisin muilla kuin maahanmuuton parissa työskentelevillä.

Sana maahanmuuttaja tarkoittaa ketä tahansa maahan muuttavaa henkilöä, tulipa hän Suomeen pakolaisena, työn, opiskelun tai perheen takia.

Turvapaikanhakija on tullut maahan omin avuin, ja kirjaimellisesti hakenut turvapaikkaa. Käsitteistössä turvapaikanhakija muuttuu pakolaiseksi vasta oleskeluluvan saatuaan. Kiintiöpakolainen taas on yleensä pakolaisleirillä kolmannessa maassa, ja hänet on UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön toimesta haastateltu useampaan otteeseen. Haastatteluissa on mukana myös suomalaisia maahanmuuton asiantuntijoita, jotka pitävät potentiaalisille tulijoille maainfon, jossa kerrotaan yleisiä asioita Suomesta ja suomalaisista. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan jo lähtömaassa. Useimmiten varsinaiset kotouttamistoimenpiteet viranomaisten taholta koskettavat nimenomaan pakolaisia, vaikka esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen osallistuu usein myös muilla statuksilla maassa oleskelevia ulkomaalaislähtöisiä.

Oleskelulupa ja asuinpaikka

Vastaanottokeskuksessa asuva turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tiedoksi yleensä siinä vaiheessa, kun lupa on ehtinyt olla jo voimassa vähintään kaksi viikkoa. Tämä johtuu ruuhkattomana aikanakin siitä, että hänelle painetaan valmiiksi oleskelulupakortti, jonka hän saa mukaansa samalla kun lupa annetaan tiedoksi. Samalla vastaanottokeskuksen ohjaajan kanssa käydään läpi monia käytännön asioita, kuten se, mihin kuntaan pakolainen asettuu asumaan. Vuonna 2016 voimaan tulleiden uusien käytäntöjen myötä muuttoa ELY-alueiden välillä ei tueta varsinkaan kasvukeskusten suuntaan. Muutto on mahdollista erityisen painavista syistä, kuten ydinperheen, koulutuksen tai työpaikan takia. Eri alueilla on hieman eriäviä sisäisiä käytäntöjä sen mukaan, kuinka paljon kullakin alueella on vastaanottokeskuksia, eli oleskeluluvan saavia henkilöitä, ja kuinka paljon kunnat ovat myöntäneet kuntapaikkoja. Kainuussa on sovittu, että kaikille oleskeluluvan saaneille haetaan kuntapaikkaa. Pakolainen on kuitenkin vapaa muuttamaan mihin tahansa kuntaan Suomessa, aivan kuten kuka tahansa kantasuomalainenkin. Asuinpaikasta riippuen vastaanottokeskuksen tai kunnan henkilökunta auttaa häntä asuntohakemuksen tekemisessä kunnan vuokra-asuntoon.

Maahanmuutosta

Orientaatiojakso

Tiellä kuntalaiseksi pakolainen käy rekisteröitymässä ensin maistraatissa ja sen jälkeen TE-toimistossa, missä käydään läpi hänen aiempi koulutuksensa, kokemuksensa ja toiveensa, ja laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kainuussa uuden kotoutumiskoulutusmallin mukainen orientaatiojakso sisältää alkukartoituksen, jossa testataan uusien koulutettavien suomen kielen taitotaso ja käydään väärinkäsitysten välttämiseksi tulkin kanssa läpi yhteiskuntaan ja opintopolkuun liittyviä perusasioita. Tavoitteena on päästä orientoinnin jälkeen heti itse opintoihin kiinni ilman, että itse koulutuksesta menee aikaa käytännön asioiden oppimiseen suomea suomeksi –periaatteella. Jo orientaatiojakson aikana aloitetaan tulevan ammatin pohtiminen ja mietitään kouluttajan kanssa yhdessä parasta mahdollista koulutuspolkua tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla kartoitetaan alustavasti aiemmin suoritettuja tutkintoja ja kiinnostuksen kohteita, että koulutetuille henkilöille ehditään kotoutumiskoulutuksen aikana hakea aiempien tutkintojen rinnastamista.

Maahanmuutosta

Kotoutumiskoulutus

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2016 antaman uuden ohjeistuksen mukaan kotoutumiskoulutuksen tavoitteena tulee olla entistä nopeampi kielen oppiminen ja työelämään siirtyminen. Tämän mukaan on myös Kainuussa suunniteltu ja kilpailutettu uudenlainen kotoutumiskoulutus jossa erilaiset työssäoppimismuodot kulkevat lähiopiskelun kanssa koko ajan rinnakkain. Henkilökohtaistaminen on nopeuttamisessa erityisen suuressa roolissa, sillä jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tulee olla toteuttamiskelpoinen – kotokoulutuksessa ei siis opiskella pelkästään kieltä ja kulttuuria, vaan aloitetaan heti alusta tavoitehakuinen eteneminen omalla kotoutumispolulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulutus jatkuu vain siihen asti, kuin kullakin opiskelijalla on tarvetta: kun henkilö on valmis siirtymään työelämään tai aloittamaan varsinaiset opinnot muualla, hän siirtyy eteenpäin heti. Myös koulutuksen aikainen työssäoppiminen toteutetaan yksilöllisesti esimerkiksi perinteisellä työharjoittelulla, vapaaehtoistoiminnalla, koulutusaloihin tutustumisella tai suorittamalla etäopintoja johonkin muuhun oppilaitokseen. ELY-keskus valvoo uuden kotoutumiskoulutusmallin toteutumista.

Maahanmuutosta

Kotoutuminen

Itse kotoutuminen ei suinkaan pääty kotokoulutuksen läpikäymisen jälkeen, vaan jokainen maahanmuuttaja kotoutuu omassa aikataulussaan. Kotoutumiseen vaikuttaa niin moni ulkoinen seikka naapurustosta ja kaupan kassalla saadusta palvelukokemuksesta lähtien, ettei sitä ole mahdollista tiivistää pelkästään kotokoulutuksen prosessikuvaukseksi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pienillä paikkakunnilla kotoutuminen on usein tehokkaampaa: maahanmuuttaja kokee nopeammin olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, kun taas kasvukeskuksissa suuremman maahanmuuttajayhteisön parissa asuminen voi hidastaa kotoutumista huomattavasti. On hyvä muistaa, että jokainen meistä on ihan tavallisena suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä maahanmuuttajan kotouttaja.


Nina Jyrkäs

Kirjoittaja Nina Jyrkäs toimii Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana.