Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Rakennerahastojen menestystarinat – Kuhmon puuteollisuus

1

Taustaa

Kuhmo on vajaan 9 000 asukkaan kaupunki Kainuussa. Puutuoteteollisuudella on kaupungissa pitkät perinteet. Paikallisen elinkeinoelämän veturina on toiminut vuonna 1955 perustettu sahayritys Kuhmo Oy, joka työllistää nykyisin 150 henkeä. Sahan ympärille on muodostunut yritysverkosto, joka jatkojalostaa sahatavaraa erilaisiksi puuteollisuuden tuotteiksi (sahatavara, CLT-levyt, hirsitalot, höylätavara, puiset elementit, ikkunat, puurakentamisen suunnittelupalvelut, katokset ja huvimajat, massiivipuurunkoiset tila- ja tasoelementit).

Kuhmon kaupunki on panostanut puualan kehittämiseen perustamalla vuonna 2006 puurakentamisen asiantuntijaorganisaatio Woodpoliksen, jonka päätehtävänä on tarjota yrityksille tuotekehitys- ja koulutuspalveluja.

3

Rakennerahastot mukana kehittämisessä

Puutuoteteollisuuden kehittäminen on ollut koko Kainuussa strateginen painopiste pitkään. Toimiala on ollut vahvasti esillä Kainuun maakuntaohjelmissa ja sen kehittämisessä on hyödynnetty myös rakennerahasto-ohjelmien varoja.

Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta on myönnetty Woodpolis-kokonaisuuden kehittämiseen yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Näissä hankkeissa on kehitetty monipuolisesti puurakentamisen konsepteja, esimerkiksi uusia komponentteja, energiatehokasta korjausrakentamista ja nollaenergiarakentamisen ratkaisuja.

4

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta puolestaan on myönnetty alueen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin päättyneen ja kuluvan ohjelmakauden aikana yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahaston kautta on alueella panostettu erityisesti toimijoiden osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020  Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa hanketukea on myönnetty kehittämiskokonaisuuteen yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

2

Kymmenen vuoden aikana alue on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittäväksi osaamiskeskittymäksi. Myös työllisyysvaikutuksia voidaan pitää erittäin merkittävinä, kun huomioidaan alueen työttömyysaste ja -rakenne.

Rakennerahastoilla on ollut erittäin merkittävä rooli kehittämisessä ja erilaisia tukivälineitä on hyödynnetty onnistuneesti. Kehittämistyö jatkuu alueella edelleen ja EU-osarahoitteisia hankkeita on myös parhaillaan käynnissä.

(Kuvissa esitetyt yrityshankkeiden vaikuttavuusluvut perustuvat helmikuun 2017 tilanteeseen.)

Rakennerahastot lyhyesti:

  • Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainoitetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia.
  • Alue- ja rakennepolitiikka perustuu EU:n rahastoista myönnettävään tukeen, johon liitetään aina myös kansallista rahoitusta.
  • ELY-keskus on merkittävä EU-rahoituksen myöntäjä ja alueen kehittäjä.
  • Kainuun ELY-keskuksen alueella toteutetaan Manner-Suomen yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa, joka käsittää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet.

Kirjoittajat

 

Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.

 

 

bty

 

Verna Mustonen työskentelee rahoitusasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.