Luomu sopii suuhun

Näin etätyöaikakautena tulee luomuiltua kotona. Teen töitä siis luomusti ilman meikkiä ja tukka sekaisin. Julkkiksilla ja muilla ulkonäkönsä avulla leipänsä tienaavilla taas Luomu -etuliitteen saamiseksi riittää se, ettei kehossa ole täyteaineita. 

Netin keskustelupalstoilta olen lukenut äideistä, jotka ovat tulleet raskaaksi luomusti, kun taas toiset ovat joutuneet turvautumaan lääketieteeseen. Reilu vuosi sitten eräs kätilö esitteli minulle KAKS:n uutta luomusynnytyssalia, jossa oli mahdollisuus mitä erilaisimpiin luomukivunlievitysmenetelmiin. 

Luomu -sana on päätynyt meidän jokapäiväiseen arkikieleemme. Siitä on muotoutunut synonyymi luonnolliselle. Ja kyllä, luomu sanana sopii suuhun ja taipuu paljon paremmin käytettäväksi verbinä, adjektiivinä ja substantiivin etuliitteenä kuin luonnollinen tai luonnollisesti. 

Riistasta ja poroistakin saatetaan puhua luomuna, koska nehän ne vasta luonnollisesti elääkin. Kuitenkaan niiden lihaa ei voi markkinoida luomuna, koska vapaana elävät eläimet tai niiden liha ei ole tuotettua eikä luomuvalvottua. 

Naudat ovat aitauksessa ja heijastintakkiin pukeutunut nainen rapsuttaa niitä aidan takaa.
Katie Halonen Ketolan luomutilalla Sotkamossa kevättalvella 2021.

Virallisesti luomu on siis ruoantuotannon sertifikaatti, mikä on lyhennys luonnonmukaisesti tuotetusta. Tuottajat ja elintarviketuotannon toimijat hakeutuvat maksulliseen valvontajärjestelmään ja sitoutuvat noudattamaan tarkoin saneltuja luomutuotannon ehtoja. Tuottamaan mahdollisimman puhtaasti, luonnonvaroja säästellen sekä antamaan tuotantoeläimille mahdollisimman vapaan ja lajityypillisen elämän. Jatkojalostajat sitoutuvat käyttämään näin tuotettuja raaka-aineita.  

Näytettyään jokavuotisessa tarkastuksessa toiminnan täyttävän luomutuotannon ehdot, näillä tuottajilla ja toimijoilla on oikeus myydä ja markkinoida rehujaan, siemeniään, eläimiään ja elintarvikkeitaan luomuna. 

Luomusadosta valtaosa rehuksi

Meillä Kainuussa tuotetaan luomuviljoja ja jonkin verran myös juureksia ja -marjoja ”suoraan pellosta pöytään”, mutta suurin osa näillä leveysasteilla tuotetusta luomusadosta kulkee rehuna eläinten ruokintapöydän kautta. Lyhyt kasvukausi ja laidunnukseen paremmin sopivat peltoalat tekevät syystäkin Kainuusta nurmivaltaisen alueen. Sellainen peltomaa on järkevämpää käyttää eläinten ruokintaan, jolloin rehu päätyykin lihana meidän kuluttajien ruokapöytään. Luomurehu muuttuu Kainuussa eniten naudanlihaksi, mutta mm. myös luomulampaanlihaksi tai luomumaidoksi. 

Peltopinta-alasta Kainuussa luomupeltoja on kolmanneksi eniten koko Suomessa. Siitä alasta maukasta luomurehua päätyy myös tavanomaisessa tuotannossa olevien eläinten laidunnukseen ja ruokintapöydille. 

Luomu on niin eläinten kuin ihmistenkin huulilla. Yritetään käyttäytyä luomusti kaupan hyllyillä ja valitaan aina kotimaista! 


Kirjoittaja Katie Halonen on Kainuun ELY-keskuksen luomuasiantuntija, joka vastaa Kainuun alueella luonnonmukaisen alkutuotannon tarkastuksista. 

Luomulla pitkät perinteet Kainuussa − luomupuuron maailmanennätys tehdään 6.9.2017

Luomuruoka kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, ja tänä vuonna Evira arvioi Suomen luomualan laajenevan 8 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Luomun tuotanto on ollut kasvussa jo pitkään, vaikkakin viime vuosina kasvuvauhti on ollut aiempaa hitaampaa. Kainuussa keskimäärin viisi tilaa vuosittain vaihtaa tuotantonsa luonnonmukaiseksi. Luomuun liitytään hakemuksella, joka tehdään oman alueen ELY-keskukseen.

Kainuun ELY-keskuksen luomuasiantuntija Jukka Kiviojan mukaan puolet kainuulaisista luomutiloista on liittynyt luomuun jo 90-luvulla. Yksi tällaisista on Sotkamossa sijaitseva Hietalahden tila.

− Siinä vaiheessa kun 90-luvun alussa siirryttiin lypsylehmistä emolehmiin, siirryttiin myös luomuun, kertoo Hietalahden tilalla viljelevä Juha Mustonen.

Tavanomaisesta tuotannosta luomuviljely eroaa siten, että se tapahtuu ilman kemiallisia lannoitteita ja ilman kasvinsuojeluaineita. Näin ollen ruoka on puhtaampaa ja tuotanto ympäristöystävällisempää. Kemiallisten lannoitteiden välttäminen olikin yksi syy, miksi Mustonen aikanaan siirtyi luomuun:

− Torjunta-aineiden käsittely ei ole mitään niin mukavaa. Olen ollut lapsesta lähtien kiinnostunut luontoasioista, ja tällaisilla luomutiloilla ympäristö on monipuolinen, jos ajatellaan hyönteisiä ja lintumaailmaa, kertaa Mustonen luomuviljelyyn siirtymisen etuja.

Lannoitteista luopuminen tuo viljelijälle myös säästöä, sillä ne ovat iso kuluerä. Luomuasiantuntija Kiviojan mukaan luomu onkin usein viljelijälle taloudellisempi vaihtoehto.

− Voisin kyllä suositella luomuun liittymistä, sillä ainakin tällä hetkellä sillä pärjää taloudellisesti aivan yhtä hyvin kuin tavanomaisella tuotannolla, toteaa Juha Mustonen.

Luomuliha puolestaan eroaa tavanomaisesti tuotetusta lihasta siten, että eläimet paitsi syövät luomurehua myös voivat paremmin. Luomuun liittyessään maanviljelijä sitoutuu siihen, että eläimet pääsevät laidunkauden aikana laitumelle joka päivä. Lisäksi tuotantorakennukselle on omat vaatimuksensa muun muassa valon riittävyyden, kiinteän lattian pinta-alan ja eläinkohtaisten neliömäärien suhteen. Eläimiä ei saa kytkeä kiinni muuten kuin tilapäisen hoidon yhteydessä.

Kuluttajan kannalta luomu voidaan nähdä eräänlaisena laatujärjestelmänä, sillä luomuvalvontaan liittyneet tilat tarkastetaan vuosittain. Valvonnasta vastaavat Eviran valtuuttamat tarkastajat. Luomuvalvonnassa oleva tila voi tehdä viisivuotisen sitoumuksen luomukorvausjärjestelmään, jonka kautta tuotantoa tuetaan. Näin luomutuotanto on kannattavaa.

Oikean luomutuotteen tunnistaa eurolehti-merkistä, joka on pakollinen merkki luomupakkauksessa.

Eurolehti

Faktaa:

  • Kainuussa 113 luomutilaa
  • Luomupeltoa 5400 hehtaaria
  • Kainuulaisen luomutilan keskikoko noin 53 hehtaaria
  • Eniten nurmipinta-alaa (4432 hehtaaria)
  • Seuraavaksi eniten viljellään kauraa (331 hehtaaria)

Video: Sotkamolainen luomuviljelijä Juha Mustonen kertoo luomuviljelystä.

Luomupuuron maailmanennätystä tehdään 6.9.2017

Pro Luomu koordinoi luomupuuron maailmanennätystä, jota tehdään keskiviikkona 6.9. Tempauksen tarkoituksena on, että mahdollisimman moni syö luomupuuroa saman päivän aikana. Tempaus on osa Suomi 100 -vuoden syödään yhdessä -teemaa, ja siihen on ilmoittautunut joukoittain hyvin erilaisia toimijoita aina pienistä kahviloista isoihin elintarvikeyrityksiin.

Lähteet:

www.luomu.fi
www.evira.fi/yhteiset/luomu/tilastot-ja-tietohaut