Maahanmuuttajan urapolku: kone- ja metallialan koulutus maahanmuuttajille

Koulu alkaa kahdeksalta, mutta ensimmäinen opiskelija on saapunut opetushallille jo puoli tuntia etuajassa odottelemaan konehallin valojen syttymistä. Toista ei meinata saada työssäoppimisjaksolta takaisin koulunpenkille. Kolmas taas tekee kotiläksyt uudestaan ja uudestaan oppiakseen käsitellyn asian varmasti.

– Maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein todella motivoituneita, toteaa kone- ja metallialan opettaja Mika Toivanen.

Toivanen tietää mistä puhuu, sillä hän toimi opettajana maahanmuuttajille suunnatussa kone- ja metallialan koulutuksessa. Viiden kuukauden mittainen koulutus alkoi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Koulutuksen aikana opiskelijoiden tavoitteena oli saavuttaa riittävät valmiudet työskennellä kone- ja metallitekniikan työtehtävissä esimerkiksi hitsaajana tai kokoojana. Kurssin jälkeen opiskelijat voivat jatkaa kone- ja metallialan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa esimerkiksi oppisopimuksella.

Kone- ja metallitekniikan työtehtävien opiskelun lisäksi koulutuksessa keskeisenä osana oli myös kielen oppiminen. Toivasen työparina toimi Outi Piirainen, joka keskittyi erityisesti maahanmuuttajien kielitaidon kohentamiseen. Riittävä kielitaito kun on välttämätön jo pelkästään työturvallisuuden kannalta.

Opiskelijat Ammar (vas.), Bart ja Pira konehallilla.

Insinöörinä kotimaassaan Irakissa työskennellyt ja Suomessa kaksi vuotta asunut Ammar ei kokenut itse koulutusta vaikeaksi, mutta kieli tosiaan tuottaa harmaita hiuksia.

– Kirjoitettu kieli on niin erilaista, Ammar naurahtaa viitaten Kainuun murteeseen. Paikalliseen puhetapaan hän pääsi toden teolla tutustumaan Terrafamella, jossa suoritti työharjoittelun ja johon toivoo pääsevänsä myös kesätöihin.

Vaikka Ammarin ja kurssitovereidensa palo työelämään koko kurssin ajan oli kova, oli työssäoppimisjaksojen välissä kulutettava koulunpenkkiäkin.

Työelämälähtöisen sanaston ja siihen liittyvän oppimateriaalin Toivanen ja Piirainen kokosivat itse. Materiaali on täysin sähköinen ja esimerkiksi käytetyt kuvat on otettu opetushallilla vietettyjen oppituntien aikana.

Koska sähköinen oppimateriaali on saatavissa aikaan ja paikkaan katsomatta, voivat opiskelijat hyödyntää sitä myös työpaikalla ja koulutuksen päätyttyä. Esimerkiksi unohtuneen työvälineen suomenkielinen nimi ja siihen liittyvä kuva löytyy omalla kännykällä nopeasti.

Kolmehioma…kylmähioma…kulmahiomakone! Kulmahiomakone-sana aiheutti opiskelijoille erityistä päänvaivaa.

Tunnilla opittuihin työtehtäviin liittyvien sanojen lisäksi kielen opiskelua täsmennettiin myös sen mukaan, mihin yritykseen opiskelijat olivat menossa työssäoppimaan.

– Kun tiesimme, mihin yritykseen opiskelija oli menossa, pystyimme kohdentamaan sanaston opiskelua kyseistä työpaikkaa varten, kertoo Piirainen.

Koulutuksen päättymishetkellä kolmella opiskelijalla on todennäköinen polku kesätöiden kautta työelämään niissä yrityksissä, joissa he olivat työssäoppimassa. Yksi opiskelijoista puolestaan aloittaa oppisopimuskoulutuksessa kajaanilaisessa yrityksessä ja toinen jatkaa työnhakua tavoitteenaan opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto ja työllistyä koneistajaksi. Kolmannella edessä on tehokasta suomen kielen opiskelua työssäoppimisen ohessa, sillä tavoitteena on saavuttaa riittävä kielitaito kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella.

Heidän lisäkseen kaksi opiskelijaa työllistyi koulutuksen päättyessä muihin kuin metallialan työtehtäviin ja yksi suuntaa suomen kielen jatko-opintojen jälkeen opiskelemaan toiselle alalle, koska kone- ja metalliala ei tuntunutkaan omalta.

– Tähän voi kurssin lopettaa hyvillä mielin, summaa Piirainen hymyillen.

Todistustenjakotilaisuudessa oli opiskelijoilla hymy herkässä.
ELY-keskuksen kilpailuttamat ammatillisesti suuntautuneet koulutukset maahanmuuttajille

ELY-keskuksissa seurataan työvoimatilanteen ja -tarpeiden kehittymistä yhteistyössä TE-toimiston sekä usein myös yritysten kanssa, ja pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin tulevaa. Näiden työvoimatarpeiden perusteella ELY-keskus kilpailuttaa muiden muassa ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia maahanmuuttajille.

Viimeisen vuoden aikana Kainuussa on toteutettu rakennusapumiehen sekä kone- ja metallialan ammatillisesti suuntautuneet koulutukset, joiden hyvät tulokset suomen kielen opiskelusta ammattitaitojen oppimisen ohessa ovat osoittaneet, että kyseisellä koulutusmallilla on mahdollista nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään sekä osaavien työntekijöiden löytymistä yrityksiin.

Parhaillaan on käynnissä puhdistuspalvelualan koulutus ja hakuaika logistiikka-alan koulutukseen maahanmuuttajille on juuri päättynyt.

ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti.

Lue myös:

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään


 

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntijana ja

 

 

Nina Jyrkäs maahanmuuttoasiantuntijana

 

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Takana monta vuotta sairaanhoitajan töitä kotimaassa, mutta Suomessa työllistyminen ei olekaan niin yksiselitteistä. Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla kuitenkin haluavat tehdä työtään myös Suomessa.

Omalle urapolulleen Lirije ja Bakhita ponnistivat ammatillisesti suuntautuneen kotoutumiskoulutuksen kautta. Kotoutumiskoulutuksen aikana he saivat tietoa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä opiskelusta näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa.

– Kulttuuri on erilainen, joten olen oppinut paljon uutta. Esimerkiksi Kosovossa ei ole vanhustentaloja, sillä lapset hoitavat vanhempansa kotona, kuvailee Lirije kotimaansa tapoja.

– Mutta tämä on hyvä ja tärkeää! kehuu Bakhita suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää.

Edukailla opettajana ja uraohjaajana työskentelevä Juha Finnilä korostaakin, että Bakhitan ja Lirijen unelman toteuttaminen vaatii riittävän kielitaidon saavuttamisen lisäksi suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä.

Kulttuurieroja ja lähihoitajakoulutuksen laajuutta Lirijelle ja Bakhitalle esiteltiin jo ennen lähihoitajaopintojen aloittamista. Kotoutumiskoulutuksen aikana he pääsivät mukaan sairaanhoito- ja huolenpidon tutkinnon osaa opiskelevan ryhmän mukaan – aidosti opiskelemaan, ei vain kuunteluoppilaaksi.

Opiskelujakson aikana Lirije ja Bakhita jättivät hakemukset lähihoitajakoulutukseen ja valmistautuivat pääsykokeisiin muun muassa harjoittelemalla ryhmä- ja haastattelutilanteita. Kielikoetta lukuun ottamatta pääsykokeet olivat samanlaiset kuin kenellä tahansa ammatilliseen näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen hakevalla.

Hyvin menneiden pääsykokeiden ansiosta Bakhita ja Lirije pääsivät aloittamaan noin kaksi vuotta kestävän lähihoitajakoulutuksen tammikuussa. Koulutuksen tarkka kesto vaihtelee jokaisen opiskelijan kohdalla, sillä koulutuksen aikana on mahdollista osoittaa aiemmin hankittua osaamista näyttötutkinnoilla.

Lähihoitajaopiskelijoita kohtaaminen ja vuorovaikutus -oppitunnilla.

Sekä Bakhita että Lirije ovat tyytyväisiä koulutukseen:

– Ensin vähän jännitti, mutta nyt on tosi hyvä, koska meidän ryhmässämme kaikki ovat sosiaalisia ja auttavat paljon. Kaikkea voi kysyä! Lirije kehuu kurssitovereitaan.

Bakhitaa huolestutti etenkin kielitaidon riittävyys, mutta hän toteaa suomen kielensä kehittyneen jo tässä lyhyessäkin ajassa.

– Jos en ymmärrä jotakin, [kurssikaverit] selittävät, ja sitten ymmärrän! hän vahvistaa Lirijen kehut ryhmän hyvästä ja auttavasta ilmapiiristä.

Jo pian koittava ensimmäinen työssäoppimisjakso suoritetaan päiväkodissa. Tulevaisuuden työpaikan suhteen Bakhitalla ja Lirijellä ei kuitenkaan ole erityisiä toiveita, kunhan se sijaitsisi Kajaanissa.

– Minulle sopii työskennellä vanhusten kanssa, lasten kanssa, ei ole väliä, kunhan saan auttaa ihmisiä. Mutta ensin täytyy tietysti oppia tekemään työt hyvin, Lirije hymyilee.

TE-toimiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet maahanmuuttajille
  • Omaehtoisella opiskelulla on mahdollista parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai säilyttää työpaikka.
  • Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on palvelu, josta sovitaan TE-toimiston kanssa ennen opiskelun aloittamista.
  • 25 vuotta täyttänyt asiakas voi saada työttömyyspäivärahan korkeintaan 24 kuukauden päätoimisiin ammatillisiin opintoihin.
  • Tuen saaminen edellyttää aina, että asiakkaalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja koulutussuunnitelma on kirjattu asiakkaan työllistymissuunnitelmaan.
  • Ammatillisen työvoimakoulutuksen aikana suoritetaan usein perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Kyseessä voi olla myös jatko- tai täydennyskoulus.
  • Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti 20 vuotta täyttäneille työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille.
  • Koulutukseen hakeudutaan TE-toimiston kautta ja TE-toimisto valitsee, ketkä hakijoista pääsevät koulutukseen.
  • Työvoimakoulutuksen aikana opiskelija voi saada saman päivärahan kuin työttömänä ollessaan, mahdollisen korotusosan sekä kulukorvauksen.
  • Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla. Käytännön opintoja täydennetään teoriaopinnoilla.
  • Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan.
  • Oppisopimuksen aloittavan työttömän työnhakijan työnantajalle voidaan maksaa palkkatukea oppisopimuksen ajan, mikäli oppisopimuksen aloittamisesta on sovittu TE-toimiston kanssa ennen koulutuksen alkua.


Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.