Maahanmuuttajan kotoutumispolku

Maahanmuutosta
Opiskelijat esittelevät ryhmätöinä tekemiään talveen liittyviä esityksiä erilaisista talvisista teemoista kuten sään mukainen pukeutuminen ja talviharrastukset.

Alkuun sananen termeistä, jotka usein menevät sekaisin muilla kuin maahanmuuton parissa työskentelevillä.

Sana maahanmuuttaja tarkoittaa ketä tahansa maahan muuttavaa henkilöä, tulipa hän Suomeen pakolaisena, työn, opiskelun tai perheen takia.

Turvapaikanhakija on tullut maahan omin avuin, ja kirjaimellisesti hakenut turvapaikkaa. Käsitteistössä turvapaikanhakija muuttuu pakolaiseksi vasta oleskeluluvan saatuaan. Kiintiöpakolainen taas on yleensä pakolaisleirillä kolmannessa maassa, ja hänet on UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön toimesta haastateltu useampaan otteeseen. Haastatteluissa on mukana myös suomalaisia maahanmuuton asiantuntijoita, jotka pitävät potentiaalisille tulijoille maainfon, jossa kerrotaan yleisiä asioita Suomesta ja suomalaisista. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan jo lähtömaassa. Useimmiten varsinaiset kotouttamistoimenpiteet viranomaisten taholta koskettavat nimenomaan pakolaisia, vaikka esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen osallistuu usein myös muilla statuksilla maassa oleskelevia ulkomaalaislähtöisiä.

Oleskelulupa ja asuinpaikka

Vastaanottokeskuksessa asuva turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tiedoksi yleensä siinä vaiheessa, kun lupa on ehtinyt olla jo voimassa vähintään kaksi viikkoa. Tämä johtuu ruuhkattomana aikanakin siitä, että hänelle painetaan valmiiksi oleskelulupakortti, jonka hän saa mukaansa samalla kun lupa annetaan tiedoksi. Samalla vastaanottokeskuksen ohjaajan kanssa käydään läpi monia käytännön asioita, kuten se, mihin kuntaan pakolainen asettuu asumaan. Vuonna 2016 voimaan tulleiden uusien käytäntöjen myötä muuttoa ELY-alueiden välillä ei tueta varsinkaan kasvukeskusten suuntaan. Muutto on mahdollista erityisen painavista syistä, kuten ydinperheen, koulutuksen tai työpaikan takia. Eri alueilla on hieman eriäviä sisäisiä käytäntöjä sen mukaan, kuinka paljon kullakin alueella on vastaanottokeskuksia, eli oleskeluluvan saavia henkilöitä, ja kuinka paljon kunnat ovat myöntäneet kuntapaikkoja. Kainuussa on sovittu, että kaikille oleskeluluvan saaneille haetaan kuntapaikkaa. Pakolainen on kuitenkin vapaa muuttamaan mihin tahansa kuntaan Suomessa, aivan kuten kuka tahansa kantasuomalainenkin. Asuinpaikasta riippuen vastaanottokeskuksen tai kunnan henkilökunta auttaa häntä asuntohakemuksen tekemisessä kunnan vuokra-asuntoon.

Maahanmuutosta

Orientaatiojakso

Tiellä kuntalaiseksi pakolainen käy rekisteröitymässä ensin maistraatissa ja sen jälkeen TE-toimistossa, missä käydään läpi hänen aiempi koulutuksensa, kokemuksensa ja toiveensa, ja laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kainuussa uuden kotoutumiskoulutusmallin mukainen orientaatiojakso sisältää alkukartoituksen, jossa testataan uusien koulutettavien suomen kielen taitotaso ja käydään väärinkäsitysten välttämiseksi tulkin kanssa läpi yhteiskuntaan ja opintopolkuun liittyviä perusasioita. Tavoitteena on päästä orientoinnin jälkeen heti itse opintoihin kiinni ilman, että itse koulutuksesta menee aikaa käytännön asioiden oppimiseen suomea suomeksi –periaatteella. Jo orientaatiojakson aikana aloitetaan tulevan ammatin pohtiminen ja mietitään kouluttajan kanssa yhdessä parasta mahdollista koulutuspolkua tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla kartoitetaan alustavasti aiemmin suoritettuja tutkintoja ja kiinnostuksen kohteita, että koulutetuille henkilöille ehditään kotoutumiskoulutuksen aikana hakea aiempien tutkintojen rinnastamista.

Maahanmuutosta

Kotoutumiskoulutus

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2016 antaman uuden ohjeistuksen mukaan kotoutumiskoulutuksen tavoitteena tulee olla entistä nopeampi kielen oppiminen ja työelämään siirtyminen. Tämän mukaan on myös Kainuussa suunniteltu ja kilpailutettu uudenlainen kotoutumiskoulutus jossa erilaiset työssäoppimismuodot kulkevat lähiopiskelun kanssa koko ajan rinnakkain. Henkilökohtaistaminen on nopeuttamisessa erityisen suuressa roolissa, sillä jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tulee olla toteuttamiskelpoinen – kotokoulutuksessa ei siis opiskella pelkästään kieltä ja kulttuuria, vaan aloitetaan heti alusta tavoitehakuinen eteneminen omalla kotoutumispolulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulutus jatkuu vain siihen asti, kuin kullakin opiskelijalla on tarvetta: kun henkilö on valmis siirtymään työelämään tai aloittamaan varsinaiset opinnot muualla, hän siirtyy eteenpäin heti. Myös koulutuksen aikainen työssäoppiminen toteutetaan yksilöllisesti esimerkiksi perinteisellä työharjoittelulla, vapaaehtoistoiminnalla, koulutusaloihin tutustumisella tai suorittamalla etäopintoja johonkin muuhun oppilaitokseen. ELY-keskus valvoo uuden kotoutumiskoulutusmallin toteutumista.

Maahanmuutosta

Kotoutuminen

Itse kotoutuminen ei suinkaan pääty kotokoulutuksen läpikäymisen jälkeen, vaan jokainen maahanmuuttaja kotoutuu omassa aikataulussaan. Kotoutumiseen vaikuttaa niin moni ulkoinen seikka naapurustosta ja kaupan kassalla saadusta palvelukokemuksesta lähtien, ettei sitä ole mahdollista tiivistää pelkästään kotokoulutuksen prosessikuvaukseksi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pienillä paikkakunnilla kotoutuminen on usein tehokkaampaa: maahanmuuttaja kokee nopeammin olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, kun taas kasvukeskuksissa suuremman maahanmuuttajayhteisön parissa asuminen voi hidastaa kotoutumista huomattavasti. On hyvä muistaa, että jokainen meistä on ihan tavallisena suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä maahanmuuttajan kotouttaja.


Nina Jyrkäs

Kirjoittaja Nina Jyrkäs toimii Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana.

Kainuun ELY-keskuksen vuosikatsaus 2016 – muun muassa Terrafame ja maahanmuutto puhuttivat

Mitä tapahtui Kainuun ELY-keskuksessa vuonna 2016? Aika paljon, sillä Kainuun ELY-keskuksen virastotalon sisällä työskennellään ympäristön vastuun ja kehittämisen, maaseutupalveluiden sekä Kainuun elinkeinojen, yrityspalveluiden ja työvoiman parissa. Lisäksi talon läpi kulkevat liikenneasiat, joita Kainuussa operoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kainuun kala- ja porotaloutta hallinnoidaan Lapin ELY-keskuksessa.

Ohessa muutama makupala menneen vuoden tapahtumista.

 

Tammikuu 2016

kempasvaara-5

Tammikuussa päivitettiin vanhaa ja aloitettiin jotakin kokonaan uutta. Ympäristöministeriö esitti vuosina 2010–2015 tehdyn päivitysinvestoinnin perusteella valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 183 kohdetta entisen 156 sijaan. Kainuusta mukana on kuusi kohdetta. Tammikuussa käynnistyi myös maakuntauudistuksen esivalmistelu.

 

Helmikuu 2016

Print

Helmikuussa puhuttiin maahanmuutosta, kun ELY-keskus esitti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnille yli tuhannen pakolaisen vastaanottamista.

Maaliskuu 2016

img_0004

Maaliskuussa vedettiin yhteen Terrafame Oy:n talvea. Marraskuussa 2015 aloitettiin puhdistettujen jätevesien johtaminen purkuputken kautta Nuasjärveen ja Kainuun ELY-keskus jatkoi Terrafamen toiminnan valvontaa valvontakäynneillä noin kerran viikossa.

Huhtikuu 2016

kuha1

Huhtikuussa ilmoitettiin Oulujärven, Sotkamon ja Kuhmon kalastusalueilla kuhan alamitaksi 45 senttimetriä ja ryhdyttiin rajoittamaan myös niin sanottujen välikoon verkkojen käyttöä alamittaisten kuhien pyynnin vähentämiseksi. Kuva: Juha Väisänen.

Toukokuu 2016

asiakaspalvelu_info_02_paino

Toukokuun työllisyyskatsauksen myötä saatiin positiivisia uutisia TE-toimiston suunnalta, sillä työttömien määrä oli jatkanut huhtikuussa laskuaan alkuvuoden tapaan. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 318 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kesäkuu 2016

paunu_2_8_07_002_painoversio2

Kesäkuussa muun muassa julkaistiin yritysten ja yhteisöjen mahdollisuus hakea Pirkanmaan ELY-keskukselta rahoitusta uusien pilaantuneiden maiden tutkimus- ja kunnostusmenetelmien kehittämiseen.

Heinäkuu 2016

leva

Sää suosi heinäkuussa, mikä näkyi kesäkuun lopulla alkaneiden leväkukintojen lisääntymisessä. Loppujen lopuksi levähaittoja esiintyi kesällä 2016 kuitenkin selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Elokuu 2016

img_0804

Vuoden toinen rahoituskatsaus julkaistiin elokuussa ja se käsitteli ajanjaksoa huhtikuu–heinäkuu. Kyseisenä aikana ELY-keskus hyväksyi Kainuuseen hankerahoitusta 50 eri hankkeelle tai projektille yhteensä 7 419 545 eurolla.

Syyskuu 2016

saukkovaara_1

Syyskuun painopiste oli ympäristössä, kun Kainuun ELY-keskus hankki Ristijärven Saukkovaaralta huomattavan suojelukokonaisuuden sekä rajoitti Metsähallituksen hakkuita Suomussalmen Leipimäessä.

Lokakuu 2016

tahtelanavetta

Pohjoismaiden suurin business-seminaari NBForum Live stream striimattiin ensimmäistä kertaa Kajaanissa, ja Puolangalla avattiin Kainuun suurin lypsykarjarobottinavetta.

Marraskuu 2016

20161124_183941_resized

Terrafame Oy:n tuotannon ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyi marraskuussa. ELY-keskus kuulutti kaivostoiminnon jatkamista ja kehittämistä tai vaihtoehtoisesti sulkemista koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman.

Joulukuu 2016

179

Kainuun ELY-keskuksen blogi käynnistyi ylijohtaja Kari Pääkkösen vloggauksella ja Kajaanin Renforsin Rantaan valmistuvasta bioetanolitehtaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettiin lausunto. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla Suomussalmen Hossaan perustetaan Suomen 40. kansallispuisto. Kansallispuistostatuksen voidaan uskoa lisäävän Kainuun luontomatkailua ja lisäävän paikallisia elinkeinoja. Lisäksi Hossalla on ensi vuonna aluetta työllistävä vaikutus.