Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Matkoja virkamiesten kanssa ja joulukuusen hyönteisiä – tältä näytti Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2017, osa 1

Kulunen vuoden aikana olette päässeet tutustumaan Kainuun ELY-keskuksen eri yksiköiden toimintaan, kun Kaikuja Kainuusta -blogissa on käyty läpi aiheita aina ympäristövastuualueelta ja maaseutupalveluista yritys- ja työvoimapalveluihin.

Vuosi 2017 näytti muun muassa tältä:

Tammikuu

Tammikuu käynnistettiin ylijohtaja Kari Pääkkösen tulevaisuuden muistelulla. Toteutuivatkohan kaikki Karin ennustukset? Se selviää palaamalla tammikuun blogikirjoitukseen.

Lisäksi tammikuussa julkaistiin koko vuoden suosituimmaksi noussut kertomus Kainuun taimenseminaarista. Melkoinen kalajuttu ylitarkastajalta Kimmo Virtaselta!

kimmo_kehys

Helmikuu

Helmikuussa keskityttiin ennen kaikkea maatalouteen. Tukiasiantuntija Markus Kvistin eläinvalvontaa avaavaa kirjoitusta värittävät hellyttävät vasikat – ja jättimäinen sonni. Lisäksi yritysasiantuntija Eeva Heikkinen herätteli ajatuksia maanviljelijän elon ihanuudesta ja kurjuudesta sekä muistutti, että maatalouden kehittämiseen on saatavana rahoitusta.

Kuun puolessa välissä seurasimme jännittyneinä Yhdysvaltain suurimman padon, Orovillen, romahdusvaaraa. Aihetta sivuten vesitalousasiantuntija Milla Torkkel kirjoitti siitä, miten patoturvallisuus hoidetaan Suomessa.

Helmikuussa ehdimme puhua myös maahanmuutosta ja työllisyydenhoidosta, kun maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kuvasi maahanmuuttajan kotoutumispolkua ja saimme terveiset Kainuun TYPO-koordinaatio– ja Osaava ohjaaja -hankkeiden järjestämiltä verkostotreffeiltä.

Vassukka

Maaliskuu

Maaliskuu aloitettiin hyppäämällä virkamiehen matkaan – kävimme tutustumassa Pasi Toron työhön ja hydrologisiin mittauksiin kirpsakassa pakkassäässä.

Lisäksi maaliskuussa pohdittiin maakuntauudistusta asiantuntijoidemme näkökulmasta sekä sivuttiin uudistuksen viestintää.

Ysimittaus2

Huhtikuu

Huhtikuussa tarkastelimme ELY-keskuksen rahoituspalveluita pureutumalla maaseuturahastosta tukea saaneeseen MetsäBio-hankkeeseen sekä rakennerahastoista kasvuvauhtia saaneeseen Kuhmon puuteollisuuteen.

Myös huhtikuussa pohdittiin maakunta- ja sote-uudistusta, kun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pohdiskeli, ovatko maakuntauudistuksen digihankkeet uhka vai mahdollisuus.

2

Toukokuu

Kevään korvalla keskityttiin pilaantuneisiin maa-alueisiin ja pilaantumisen estämiseen teroittamalla öljysäiliön huollon tärkeyttä. Ja jos vahinko on jo sattunut, auttaa JASKA-hanke tutkimaan ja kunnostamaan maa-alueita polttoaineen jakeluasemien, korjaamojen ja varikkojen ympäristössä.

ÖljySäiliönRakenne

Kesäkuu

Kesäkuussa lähdimme jälleen virkamiehen matkaan, tällä kertaa padon määräaikaistarkastukselle, sekä poikkesimme Hossan kansallispuiston avajaisissa. Lisäksi totesimme, että työelämän laatuun panostaminen voi tuottaa kilpailuetua yrityksille ja jäimme lomalle muistelemalla, miten heinää tehtiin ennen vanhaan – ja miten maailma onkaan sen jälkeen muuttunut.

Heinän seivästystä, Eeva Heikkinen

Mutta mitä tapahtui heinäkuussa? Se ja loppuvuoden tapahtumat selviävät seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan tiistaina 9.1.

Mitä on eläinvalvonta? Osa 2 – miksi ja miten valvotaan?

Vassukka

Aiemmassa Mitä on eläinvalvonta? -kirjoituksessa tarkastelimme erilaisia Pohjois-Suomessa maksettavia nautatukia. Tässä kirjoituksessa menemme itse asiaan, eläinvalvontaan!

Tukien maksuun läheisesti kuuluu yhtenä osa-alueena myös valvonta. Eläintukien valvonnalla halutaan varmistaa, että tuenhakijat saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisin ja tasapuolisin perustein koko maassa.

Eläinvalvontojen suorittamisesta Suomessa vastaavat ELY-keskukset, joiden valvontoja ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto eli Mavi.

Eläinvalvonnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että rekisteritietojen perusteella maksettavat eläintuet menevät oikeasti elossa ja olemassa oleville naudoille, joiden kasvatuksessa noudatetaan nautojen merkinnästä ja rekisteröinnistä annettuja säädöksiä.

Kansallinen lainsäädäntö edellyttää, että kaikki Suomessa olevat naudat on merkitty korvamerkeillä ja rekisteröity nautarekisteriin. Tätä säädöstä on noudatettava kaikkien, vaikka ei maataloustukia hakisikaan.

aberdeenanguksia

Itse valvontaprosessi etenee niin, että ELY-keskuksen valvoja ilmoittaa tilalle, että sen eläintukihakemus on joutunut valvontalistalle. Sovimme yhdessä sopivan ajankohdan valvontakäynnin suorittamiselle. Valvonta on aloitettava 48 tunnin sisällä ilmoittamisesta.

Tilakäynnillä käydään tuenhakijan eläinrekisteritiedot läpi ja tunnistetaan naudat korvamerkeistä. Näin varmistetaan nautarekisteritietojen oikeellisuus ja tuenmaksun hyväksyttävät perusteet. Lisäksi käynnillä katsotaan tuenhakijan eläinten osto- ja myyntikuitteja, joista tarkastellaan nautarekisteritietojen oikeellisuutta takautuvasti.

Eläinten hyvinvointikorvauksen eli EHK:n valvonnassa tarkastetaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös tilan valitsemien eläinten hyvinvointitoimenpiteiden noudattaminen. Tyypillinen rikkomus EHK valvonnassa liittyy useinmiten eläinten kuivittamisen niukkuuteen tai tilan tarpeen riittämättömyyteen.

Eläinten hyvinvointikorvausta voidaan maksaa, kun eläimillä on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue. Kuvassa perusrikkomus, joita valvontakäynneillä tulee vastaan.
Kuvassa tyypillinen eläinten hyvinvointikorvauksen laiminlyönti: eläimiltä puuttuu kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu makuualue.

Toisinaan valvonnassa tulee eteen tapauksia, joissa tilalta ei löydy eläimiä, jotka ovat rekisteritietojen perusteella tilalla ja kerryttävät tilalle maksettavaa tukea. Teurastamolle menneistä eläimistä tulee teurastamolta ilmoitus nautarekisteriin, että eläin on kuollut. Sen sijaan tilalla kuolleista eläimistä ei tule tietoa nautarekisteriin, jos tuenhakija ei sitä itse ilmoita. Tällaisia tapauksia tulee valvonnassa esille lähes vuosittain − tilalle maksetaan nautarekisterin tietojen perusteella eläintukia, vaikka eläimet ovat jo syystä tai toisesta kuolleet ja ilmoitus nautarekisteriin on unohtunut.

Käytännön valvontakäynnit Kainuussa tekee Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksikön henkilökunta. Valvontakäyntejä pyritään tekemään tasaisesti ympäri vuoden, mutta käytännössä keskikesällä ja sydäntalvella on hieman hiljaisempaa aikaa. Aktiivisin eläintukien valvontasesonki on keväällä ja syksyllä.

Eläintukien valvontatehtävissä asiakkaiden palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, ja valtaosalla tuenhakijoista tukiehtojen noudattaminen on kunnossa. Useimpien asiakkaiden luona on käyty jo monta kertaa, joten asiat ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin valvojatkin.

Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.
Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.

markus-kvist
Jutun kirjoittaja ja kuvittaja Markus Kvist työskentelee tukiasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.