Ajatelmia maaseudusta

MTK-Pohjois-Suomen MaaseutuHarava 2-hankkeen syksy painottuu paljolti hankkeessa toteutettavaan Kainuun maatalouden strategia- ja toimenpideohjelman laatimiseen. Sidosryhmistä koostuvassa työryhmässä olemme pohtineet Kainuun maatalouden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.

Vahvuutenamme on ennen kaikkea kivijalkamme: maidontuotanto. Maatilayrittäjillä on vahva halu kehittää tilansa kannattavuutta sekä pelloilla että navetoissa osaamisen ja jatkuvan oppimisen kautta. Jotta kivijalka pysyisi edelleen pystyssä, tarvitsemme maatiloille myös jatkajia.

Ostajat ja myyjät on saatava kohtaamaan, sekä maaseudun vetovoimaisuutta on nostettava nuorien silmissä. Ruoka on yksi olennaisimmista asioista elämässämme, joten miten onkaan mahdollista, että suomalaisen ruoan arvostus on niin alhaista? Dilemma on täysin absurdi, ja muuttaaksemme tätä asiaa tarvitsemme jokaisen maaseudun kehittämisorganisaation yhteistyötä sekä paljon kuluttajiin kohdistuvaa tiedonvälitystä. Tämän lisäksi me Kainuussa kaipaamme lisää yhteistyötä niin sidosryhmien kuin maanviljelijöiden välille. Varsinkin tilojen välinen yhteistyö toisi merkittäviä etuja kannattavuuteen näin peltopirstaleisessa maakunnassa. Yhteistyö esimerkiksi viljelykierrossa tai peltotöissä toisi valtavasti hyödyllistä synergiaa tilojen toimintaan.

Meillä Kainuussa on puhdas toimintaympäristö kehittää maataloustoiminnan oheen myös sivuelinkeinoja tukemaan pääelinkeinoja. Maaseutumatkailu, metsien virkistyskäyttö ja Green Care ovat mitä oivallisimpia keinoja hyödyntää Kainuun puhdasta ympäristöä sekä monipuolistaa yritysten toimintaa. Maatiloilla on mahdollisuus kehittää yritystoimintaansa monipuolisemmaksi, jolloin kassavirtoja muodostuu useammasta eri purosta.

Ayshirelehmä kesälaitumella ja katsoo suoraan kameraan. Taustalla harmaantunut lato.
Maidontuotanto on Kainuun selkäranka. Maidontuotantoon on investoitu voimakkaasti viime vuosien aikana – maidontuotanto on kasvanut tilojen vähenemisestä huolimatta.
Kuva: @maaseutuverkosto

Yövyin lammastilalla muutama vuosi sitten Pohjois-Karjalassa, josta sai muun muassa ostaa lampaan taljoja sekä tarkastella tilan elämää läheltä. Kokemus oli mahtava sekä itselle sekä varsinkin kaupunkilaiselle avopuolisolleni; kuinka moni kaupunkilainen on edes silittänyt lammasta koskaan?

Itselle tutut asiat voivat olla toiselle ihmiselle sangen uusia ja ihmeellisiä, ja juuri siinä piilee yksi maaseutumatkailun valteista; uudet kokemukset.


MTK-Pohjois-Suomen hanke on aloittanut toimintansa elokuussa 2021 ja toimii Kainuun maakunnan alueella. Hanke järjestää infoja, webinaareja ja seminaareja muun muassa seuraavista aihealueista: hiilensidonta, nurmitalous, investoinnit, omistajanvaihdokset ja maatilojen riskienhallinta.

  • MaaseutuHarava 2-hankkeen päähallinnoijana toimii MTK Pohjois-Suomi ja osatoteuttajana ProAgria Itä-Suomi
  • Hankkeen toteutusaika on 1.5.2021 – 30.6.2023
  • Yleisenä tavoitteena on Kainuun maatalouden yhteensovitus suhteessa EU:n ohjelmakauteen 2023–2027 sekä Kainuun maatalousstrategian ja toimenpideohjelman laatiminen
  • Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio.

Kirjoittaja Heidi Kumpula toimii hankepäällikkönä MaaseutuHarava 2-hankkeessa, MTK Pohjois-Suomi ry:ssä.

Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi