Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Matkoja virkamiesten kanssa ja joulukuusen hyönteisiä – tältä näytti Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2017, osa 1

Kulunen vuoden aikana olette päässeet tutustumaan Kainuun ELY-keskuksen eri yksiköiden toimintaan, kun Kaikuja Kainuusta -blogissa on käyty läpi aiheita aina ympäristövastuualueelta ja maaseutupalveluista yritys- ja työvoimapalveluihin.

Vuosi 2017 näytti muun muassa tältä:

Tammikuu

Tammikuu käynnistettiin ylijohtaja Kari Pääkkösen tulevaisuuden muistelulla. Toteutuivatkohan kaikki Karin ennustukset? Se selviää palaamalla tammikuun blogikirjoitukseen.

Lisäksi tammikuussa julkaistiin koko vuoden suosituimmaksi noussut kertomus Kainuun taimenseminaarista. Melkoinen kalajuttu ylitarkastajalta Kimmo Virtaselta!

kimmo_kehys

Helmikuu

Helmikuussa keskityttiin ennen kaikkea maatalouteen. Tukiasiantuntija Markus Kvistin eläinvalvontaa avaavaa kirjoitusta värittävät hellyttävät vasikat – ja jättimäinen sonni. Lisäksi yritysasiantuntija Eeva Heikkinen herätteli ajatuksia maanviljelijän elon ihanuudesta ja kurjuudesta sekä muistutti, että maatalouden kehittämiseen on saatavana rahoitusta.

Kuun puolessa välissä seurasimme jännittyneinä Yhdysvaltain suurimman padon, Orovillen, romahdusvaaraa. Aihetta sivuten vesitalousasiantuntija Milla Torkkel kirjoitti siitä, miten patoturvallisuus hoidetaan Suomessa.

Helmikuussa ehdimme puhua myös maahanmuutosta ja työllisyydenhoidosta, kun maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kuvasi maahanmuuttajan kotoutumispolkua ja saimme terveiset Kainuun TYPO-koordinaatio– ja Osaava ohjaaja -hankkeiden järjestämiltä verkostotreffeiltä.

Vassukka

Maaliskuu

Maaliskuu aloitettiin hyppäämällä virkamiehen matkaan – kävimme tutustumassa Pasi Toron työhön ja hydrologisiin mittauksiin kirpsakassa pakkassäässä.

Lisäksi maaliskuussa pohdittiin maakuntauudistusta asiantuntijoidemme näkökulmasta sekä sivuttiin uudistuksen viestintää.

Ysimittaus2

Huhtikuu

Huhtikuussa tarkastelimme ELY-keskuksen rahoituspalveluita pureutumalla maaseuturahastosta tukea saaneeseen MetsäBio-hankkeeseen sekä rakennerahastoista kasvuvauhtia saaneeseen Kuhmon puuteollisuuteen.

Myös huhtikuussa pohdittiin maakunta- ja sote-uudistusta, kun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pohdiskeli, ovatko maakuntauudistuksen digihankkeet uhka vai mahdollisuus.

2

Toukokuu

Kevään korvalla keskityttiin pilaantuneisiin maa-alueisiin ja pilaantumisen estämiseen teroittamalla öljysäiliön huollon tärkeyttä. Ja jos vahinko on jo sattunut, auttaa JASKA-hanke tutkimaan ja kunnostamaan maa-alueita polttoaineen jakeluasemien, korjaamojen ja varikkojen ympäristössä.

ÖljySäiliönRakenne

Kesäkuu

Kesäkuussa lähdimme jälleen virkamiehen matkaan, tällä kertaa padon määräaikaistarkastukselle, sekä poikkesimme Hossan kansallispuiston avajaisissa. Lisäksi totesimme, että työelämän laatuun panostaminen voi tuottaa kilpailuetua yrityksille ja jäimme lomalle muistelemalla, miten heinää tehtiin ennen vanhaan – ja miten maailma onkaan sen jälkeen muuttunut.

Heinän seivästystä, Eeva Heikkinen

Mutta mitä tapahtui heinäkuussa? Se ja loppuvuoden tapahtumat selviävät seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan tiistaina 9.1.