Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Puolangalla tuotetaan maitoa tehostetusti – Tähtelän tila on koti 240 lypsettävälle

Navettojen koko kasvaa samaan aikaan, kun maidontuottajat voivat hakea kriisitukea maidontuotannon vähentämiseen.

Kainuun kaikkien aikojen suurimman lypsykarjatalouden investointikohteen avajaisia juhlistettiin Puolangalla lokakuussa 2016.

VH Tähtelä Oy:n uusi ja valtava lypsykarjarobottinavetta on ollut Kainuun ELY-keskuksen puolesta mieluinen rahoitushanke, kertaa yritystutkija Eeva Heikkinen.

– Hyvä, että maaseudulla löytyy uskoa yrittämiseen. Ja miksi ei löytyisi, kun jatkossakin täytyy syödä suomalaista ruokaa.

Navettainvestoinnin takaa löytyvät muun muassa avustukset, korkotukilainat ja valtion takausta. Kainuun ELY-keskus on ollut vastuussa yksikkökustannusten laskemisessa, joiden kautta tukipäätökset ovat myönnetty.

Puolangalla sijaitsee Heikkisen mukaan lypsykarjatalouden yrityskeskittymä. Puolangalla maitotilat ovat kasvaneet koko ajan ja maidon tuotantomäärät ovat noin 550 000 litraa vuodessa per tila. Keskimäärin maitotila tuottaa vuodessa maitoa 250 000 litraa muualla Suomessa.

– Puolangalla maaseutuyrittäjät näyttävät ruokkivan toinen toisiaan. Tänne on tullut tavaksi tuottaa isosti.

Oli investointi pieni tai suuri, on se aina päätös jatkamisesta. Maaseutuyrittäjälle tärkeintä on löytää oma koko ja toimintatapa, Heikkinen tiivistää.

Vana Valmisnavetta VH Tähtelä:

– Hieman yli 2 miljoonaan euron investointi, joka tavoittelee 2 miljoonan litran maidontuotantomäärää vuosittain
– Rakennusala 3453 m2
– 209 lypsylehmäpaikkaa
– 78 hiehopaikkaa
– 36 nuorkarjapaikkaa