Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti

Uuden navetan avajaiset Korpisentilalla Puolangalla

Faktalaatikko:

  • Yrittäjät Sanna Peura ja Jani Kyllönen
  • Tila ostettu Jani Kyllösen vanhemmilta vuonna 2010
  • Uusi 55 lehmän lypsykarjapihattonavetta valmistunut marraskuussa 2017
  • 22.11.2017 avajaiset, joissa video kuvattiin
  • Navetassa on automaattinen robottilypsyjärjestelmä
  • Navetassa on lehmäpaikkojen lisäksi tilat myös nuorkarjalle.
  • Investointiin sisältyvät lantavarastot
  • Kustannusarvio 850 000 €

Puolangalla tilakohtainen meijeriin lähetty maitomäärä on vuonna 2016 ollut keskimäärin 603 000 litraa. Tilaa kohden maitomäärä on kasvanut 48 000 litraa (8,7 %) vuoteen 2015 verrattuna. Puolangan tilakohtainen meijeriin lähetetty maitomäärä vuonna 2016 on yli kaksinkertainen verrattuna koko Kainuun tilakohtaiseen meijeriin lähetettyyn maitomäärään nähden. Määrä on myös koko valtakunnan huippua.

Lisätietoja rahoituksesta ja tukea maatalouden kehittämiseen:

Kainuun ELY-keskus, yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen@ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto:

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen.

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti

Kyllä se hyvejää!

Maanviljelijän elon ihanuus ja kurjuus

Vuonna 2016 Kainuussa oli 225 maidontuottajaa. Lopettaneita maitotiloja oli 13 vuoteen 2015 verrattuna. Tuotanto on kuitenkin pysynyt entisellä tasolla. Yhteensä maatalous- ja puutarhayrityksiä Kainuussa on vajaa 700 tilaa.

Onko maatalous Kainuussa harvojen herkkua vai pakkopullaa, josta on päästävä eroon?

kuva-1

Aiemmin historiassa maataloutta ei mielletty yritystoiminnaksi.  Isäntä talikoi käsipelin sontaa. Maatalouden katsottiin olevan lähinnä elämäntapa. Omat haasteensa oli kyllä jo silloinkin. Puhuttiin ylituotannosta, voivuorista, lehmän tapporahoista, mutta myös pellon raivauspalkkioista. Tuotanto ja talous piti, ja pitää, maataloudessa sopeuttaa ajan suhdanteiden mukaan.

Nykypäivänä maatalous täyttää yritystoiminnan edellytykset siinä missä muutkin toimialat. Toiminnalle asetetaan tulostavoitteet, joita seurataan. Maatilan ja työpaikan ostaminen sitoo pääomaa, jolle täytyy myös saada tuottoa. Jatkaja voi tulla myös tilan ulkopuolelta. Tilanpidon aloittaminen on mahdollista myös vuokratilalla.

Tilan kehittämisinvestoinnit pitää suunnitella tarkkaan. Monella maatilalla on töissä ulkopuolista työvoimaa. Tietotekniikka on ollut maatiloilla arkipäivää jo vuosikymmeniä. Sillä suunnitellaan ja seurataan eläinten tuotosta, ruokintaa, terveyttä, lypsyrobotin toimintaa sekä viljelyä, taloutta ja kirjanpitoa. Maksetaan laskut, pidetään yllä eläinten rekisteriä, tilataan eläinten korvamerkit ja tuotantotarvikkeet, haetaan tuet viljelyyn ja tilan kehittämiseen. Haetaan uusinta tietoa maailmalta, osallistutaan koulutukseen sekä ollaan yhteydessä asiantuntijoihin ja kollegoihin. Facebook ja some yleensä ovat suosittuja yhteydenpitokanavia.

Tuotteiden markkinoinnissa maanviljelijät ovat olleet edellä aikaansa.  Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama yhteinen raaka-aineen tuotekehitys-, jalostus-, markkinointi- ja myyntiyritys. Herkästi voi kuvitella, että Valio on pörssiyritys. Valion kautta maidontuottajat harjoittavat globaalia kauppaa maailmanmarkkinoilla. Ison osan maataloustuotteista esimerkiksi marjat, ja varsinkin lampaanlihan, maatalousyrittäjät markkinoivat ja myyvät jo itse suoraan asiakkaille. Tuskin mitään muuta toimialaa EU:n politiikka ja Venäjän pakotteet koskettavat yhtä paljon kuin maataloutta.

Maanviljelijän ammatti on huippuosaajan ammatti, jossa täytyy osata monta työtä: toimitusjohtaja, eläintenhoitaja, kasvinviljelijä, rakennusmies, kone-expertti, metsäasiantuntija, talousasiantuntija.

Työnä maatalous vastaa lähelle nykyaikaista tehdastyötä. Raskaat ruumiilliset työvaiheet on koneellistettu. Osa töistä ulkoistetaan tilitoimistolle, neuvontajärjestöille ja urakoitsijoille ja itse keskitytään tärkeimpään tehtävään. Srateginen yritysjohtaminen on tullut maatalousyrityksiin.

moderni-navetta

Maatalous on sitova toimiala. Navettaa ei voi sammuttaa viikonlopuksi. Eläimet täytyy hoitaa jouluaattoiltanakin. Jaksamisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on erittäin tärkeää. Lomitusjärjestelmä tarjoaa vähäksi aikaa tilalta irtautumismahdollisuuden. Isommilla tiloilla palkattu työvoima mahdollistaa isäntäväelle vapaa-aikaa. Tilojen välinen yhteistyö voisi tuoda sitä lisää.

Maatalouteen, kuten kaikkeen muuhunkin tekemiseen, pitää olla tietty intohimo, jotta se tuntuu mukavalta ja onnistuu. Jokaisen pitää löytää oma tuotantoala ja -koko, jolla harjoittaa maataloutta. Ihanuuden tulee voittaa mahdollinen kurjuus.

Naapurin robotteja laskemalla oma yritys ei kehity. Kuten urheilijan, maanviljelijänkin pitää keskittyä omaan tekemiseen. Hyvä olisi, jos jatkaja olisi muissa töissä jonkin aikaa ennen tilanpidon aloitusta. Silloin jatkaja näkisi, että ei se ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolella. Kellokortin orjana olo ja vuosikymmeniä tietokoneen ääressä istuminen on monelle maanviljelijälle kauhistuttava ajatus. Luontoarvot ovat tärkeitä.

ihanuus

Maanviljelijän jonkin traktorimerkin sponsoroima ja vähän likainen haalari virka-asuna ei edusta normaalisti miellettyä yritysjohtajan asua liituraitapukuineen ja kiiltävine lakeerikenkineen. Haalarin sisällä elää kuitenkin huippuosaaja omalla alallaan, joka työllistää perheensä ja palkatun työvoiman lisäksi useita välillisesti muun muassa jalostuksen, kaupan, neuvonnan ja hallinnon kautta. Lopettavien maatilojen tilalle korvaavien työpaikkojen tuominen maaseudulle on erittäin vaikeaa. Maatalouden jatkajia tarvitaan turvaamaan suomalaisen ruuan tuotanto ja maaseudun elävänä pysyminen.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta löydät seuraavista linkeistä:
Maaseutuvirasto (www.mavi.fi, Nuoren viljelijän aloitustuki ja Maatalouden investointituet)

Aihetta käsitellään myös blogikirjoituksessa ”Maatalouden kehittämiseen saatavana rahoitusta”!



Kirjoittaja Eeva Heikkinen toimii Kainuun ELY-keskuksessa maatalouden yritysasiantuntijana

Kuvat: ©maaseutuverkosto