Ajatelmia maaseudusta

MTK-Pohjois-Suomen MaaseutuHarava 2-hankkeen syksy painottuu paljolti hankkeessa toteutettavaan Kainuun maatalouden strategia- ja toimenpideohjelman laatimiseen. Sidosryhmistä koostuvassa työryhmässä olemme pohtineet Kainuun maatalouden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.

Vahvuutenamme on ennen kaikkea kivijalkamme: maidontuotanto. Maatilayrittäjillä on vahva halu kehittää tilansa kannattavuutta sekä pelloilla että navetoissa osaamisen ja jatkuvan oppimisen kautta. Jotta kivijalka pysyisi edelleen pystyssä, tarvitsemme maatiloille myös jatkajia.

Ostajat ja myyjät on saatava kohtaamaan, sekä maaseudun vetovoimaisuutta on nostettava nuorien silmissä. Ruoka on yksi olennaisimmista asioista elämässämme, joten miten onkaan mahdollista, että suomalaisen ruoan arvostus on niin alhaista? Dilemma on täysin absurdi, ja muuttaaksemme tätä asiaa tarvitsemme jokaisen maaseudun kehittämisorganisaation yhteistyötä sekä paljon kuluttajiin kohdistuvaa tiedonvälitystä. Tämän lisäksi me Kainuussa kaipaamme lisää yhteistyötä niin sidosryhmien kuin maanviljelijöiden välille. Varsinkin tilojen välinen yhteistyö toisi merkittäviä etuja kannattavuuteen näin peltopirstaleisessa maakunnassa. Yhteistyö esimerkiksi viljelykierrossa tai peltotöissä toisi valtavasti hyödyllistä synergiaa tilojen toimintaan.

Meillä Kainuussa on puhdas toimintaympäristö kehittää maataloustoiminnan oheen myös sivuelinkeinoja tukemaan pääelinkeinoja. Maaseutumatkailu, metsien virkistyskäyttö ja Green Care ovat mitä oivallisimpia keinoja hyödyntää Kainuun puhdasta ympäristöä sekä monipuolistaa yritysten toimintaa. Maatiloilla on mahdollisuus kehittää yritystoimintaansa monipuolisemmaksi, jolloin kassavirtoja muodostuu useammasta eri purosta.

Ayshirelehmä kesälaitumella ja katsoo suoraan kameraan. Taustalla harmaantunut lato.
Maidontuotanto on Kainuun selkäranka. Maidontuotantoon on investoitu voimakkaasti viime vuosien aikana – maidontuotanto on kasvanut tilojen vähenemisestä huolimatta.
Kuva: @maaseutuverkosto

Yövyin lammastilalla muutama vuosi sitten Pohjois-Karjalassa, josta sai muun muassa ostaa lampaan taljoja sekä tarkastella tilan elämää läheltä. Kokemus oli mahtava sekä itselle sekä varsinkin kaupunkilaiselle avopuolisolleni; kuinka moni kaupunkilainen on edes silittänyt lammasta koskaan?

Itselle tutut asiat voivat olla toiselle ihmiselle sangen uusia ja ihmeellisiä, ja juuri siinä piilee yksi maaseutumatkailun valteista; uudet kokemukset.


MTK-Pohjois-Suomen hanke on aloittanut toimintansa elokuussa 2021 ja toimii Kainuun maakunnan alueella. Hanke järjestää infoja, webinaareja ja seminaareja muun muassa seuraavista aihealueista: hiilensidonta, nurmitalous, investoinnit, omistajanvaihdokset ja maatilojen riskienhallinta.

  • MaaseutuHarava 2-hankkeen päähallinnoijana toimii MTK Pohjois-Suomi ja osatoteuttajana ProAgria Itä-Suomi
  • Hankkeen toteutusaika on 1.5.2021 – 30.6.2023
  • Yleisenä tavoitteena on Kainuun maatalouden yhteensovitus suhteessa EU:n ohjelmakauteen 2023–2027 sekä Kainuun maatalousstrategian ja toimenpideohjelman laatiminen
  • Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio.

Kirjoittaja Heidi Kumpula toimii hankepäällikkönä MaaseutuHarava 2-hankkeessa, MTK Pohjois-Suomi ry:ssä.

Luomu sopii suuhun

Näin etätyöaikakautena tulee luomuiltua kotona. Teen töitä siis luomusti ilman meikkiä ja tukka sekaisin. Julkkiksilla ja muilla ulkonäkönsä avulla leipänsä tienaavilla taas Luomu -etuliitteen saamiseksi riittää se, ettei kehossa ole täyteaineita. 

Netin keskustelupalstoilta olen lukenut äideistä, jotka ovat tulleet raskaaksi luomusti, kun taas toiset ovat joutuneet turvautumaan lääketieteeseen. Reilu vuosi sitten eräs kätilö esitteli minulle KAKS:n uutta luomusynnytyssalia, jossa oli mahdollisuus mitä erilaisimpiin luomukivunlievitysmenetelmiin. 

Luomu -sana on päätynyt meidän jokapäiväiseen arkikieleemme. Siitä on muotoutunut synonyymi luonnolliselle. Ja kyllä, luomu sanana sopii suuhun ja taipuu paljon paremmin käytettäväksi verbinä, adjektiivinä ja substantiivin etuliitteenä kuin luonnollinen tai luonnollisesti. 

Riistasta ja poroistakin saatetaan puhua luomuna, koska nehän ne vasta luonnollisesti elääkin. Kuitenkaan niiden lihaa ei voi markkinoida luomuna, koska vapaana elävät eläimet tai niiden liha ei ole tuotettua eikä luomuvalvottua. 

Naudat ovat aitauksessa ja heijastintakkiin pukeutunut nainen rapsuttaa niitä aidan takaa.
Katie Halonen Ketolan luomutilalla Sotkamossa kevättalvella 2021.

Virallisesti luomu on siis ruoantuotannon sertifikaatti, mikä on lyhennys luonnonmukaisesti tuotetusta. Tuottajat ja elintarviketuotannon toimijat hakeutuvat maksulliseen valvontajärjestelmään ja sitoutuvat noudattamaan tarkoin saneltuja luomutuotannon ehtoja. Tuottamaan mahdollisimman puhtaasti, luonnonvaroja säästellen sekä antamaan tuotantoeläimille mahdollisimman vapaan ja lajityypillisen elämän. Jatkojalostajat sitoutuvat käyttämään näin tuotettuja raaka-aineita.  

Näytettyään jokavuotisessa tarkastuksessa toiminnan täyttävän luomutuotannon ehdot, näillä tuottajilla ja toimijoilla on oikeus myydä ja markkinoida rehujaan, siemeniään, eläimiään ja elintarvikkeitaan luomuna. 

Luomusadosta valtaosa rehuksi

Meillä Kainuussa tuotetaan luomuviljoja ja jonkin verran myös juureksia ja -marjoja ”suoraan pellosta pöytään”, mutta suurin osa näillä leveysasteilla tuotetusta luomusadosta kulkee rehuna eläinten ruokintapöydän kautta. Lyhyt kasvukausi ja laidunnukseen paremmin sopivat peltoalat tekevät syystäkin Kainuusta nurmivaltaisen alueen. Sellainen peltomaa on järkevämpää käyttää eläinten ruokintaan, jolloin rehu päätyykin lihana meidän kuluttajien ruokapöytään. Luomurehu muuttuu Kainuussa eniten naudanlihaksi, mutta mm. myös luomulampaanlihaksi tai luomumaidoksi. 

Peltopinta-alasta Kainuussa luomupeltoja on kolmanneksi eniten koko Suomessa. Siitä alasta maukasta luomurehua päätyy myös tavanomaisessa tuotannossa olevien eläinten laidunnukseen ja ruokintapöydille. 

Luomu on niin eläinten kuin ihmistenkin huulilla. Yritetään käyttäytyä luomusti kaupan hyllyillä ja valitaan aina kotimaista! 


Kirjoittaja Katie Halonen on Kainuun ELY-keskuksen luomuasiantuntija, joka vastaa Kainuun alueella luonnonmukaisen alkutuotannon tarkastuksista. 

Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti