Matkailuvalttina vastuullisuus

Yhä useampi matkailija etsii matkakohdetta valikoidessaan muutakin tietoa kuin matkan hintaa ja saatavuutta. Kuluneet koronavuodet ovat lisänneet suomalaisten lähimatkailua ja kotimaanmatkailua ylipäänsä. Kiinnostus vastuulliseen matkailuun on myös lisääntynyt.

Vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisesta matkailusta voi tulla entistä merkittävämpi valtti matkailualalla toimiville yrittäjille sekä matkailukohteille. Samalla siitä voi tulla tiedostavan matkailijan ykkösvalinta, kun hän etsii vastuullisia ja kestäviä vaihtoehtoja matkatarjonnasta.

Suomessa matkailu perustuu suurelta osalta luontoon. Kestävää ja vastuullista matkailua miettiessä tulee helposti ajatelleeksi ympäristöön liittyviä asioita. Käytännössä vaikkapa energiaa ja vettä säästäviä ratkaisuja sekä jätteiden oikeanlaista lajittelua ja kierrätyksen kuntoon laittamista.

Vanhoja maalauksia pystysuorassa kallioseinämässä Hossan kansallispuistossa.
Hossan kansallispuiston Värikallioiden maalauksia pääsee katsomaan läheltä katselutasanteelta. Somerjärvestä nousevasta kallioseinästä on tunnistettavissa eläin- ja ihmishahmoja. Kuva: Sirke Seppänen, Metsähallitus.

Kestävä matkailu sekä vastuullisten matkailupalvelujen tuottaminen on kokonaisuus, jossa huomioidaan ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisia ja sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Vastuullisuus majoitus- ja palvelutarjonnassa tarkoittaa sekä luontoa, kulttuuriympäristöä että alueen ominaispiirteitä kunnioittavia ratkaisuja. Lisäksi matkailuyrittäjän toiminnan tulee olla taloudellisestikin kestävällä pohjalla, jotta yrittäjä suoriutuu velvoitteistaan.

Muutokset matkailun toimintaympäristössä ovat toimineet muutosajureina kohti kestävämpiä ja vastuullisempia matkailupalveluja. Matkailuelinkeinon on kyettävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja asiakastarpeisiin. Yksi esimerkki viime aikojen muutoksista on koronapandemia. Myös huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaatii reagointia ja toimia nyt ja tulevaisuudessa.

Puukuksa, jossa kahvia. Taustalla kuohuva koski.
Pandemia-aika lisäsi ihmisten liikkumista lähiluonnossa. Kuva: Anne Keronen.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu

Visit Finlandin koordinoima Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma auttaa matkailutoimijoita edistämään vastuullisen matkailun tietoutta ja osaamista. Kainuussa puolestaan tällä polulla luotsaa Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hanke. Hanketta vetää Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeen tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä kasvattamaan vastuullisuusosaamistaan. Pontimena tähän on ollut koronapandemia, joka alkaessaan haastoi miettimään yritysten ja liiketoimintojen kehittämistä uudenlaisessa tilanteessa.

Kouluttamisen lisäksi hanke toimii verkostona ja linkkinä niin paikallisten matkailuyrittäjien kuin valtakunnallisten vastuullisen matkailun toimijoiden välillä.

”Vastuullisen matkailun verkostoja kannattaa hyödyntää valtakunnallisestikin”, kannustaa projektipäällikkö Nina Jyrkäs Kajaanin ammattikorkeakoululta. ”Samojen teemojen ja kysymysten äärellä voi vaihtaa hyviä käytänteitä ja näkökulmia toisten yrittäjien kanssa sekä saada ajatuksia myös omaan kehittämiseen ja matkailutuotteiden markkinointiin”, Jyrkäs jatkaa.

Hankkeen aikana on tarkoitus kasvattaa myös matkailukohteiden ja Arctic Lakeland -alueen tunnettuutta vastuullisena matkailualueena. Myös markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli sanoittaa kestävän kehityksen mukaiset arvot ja teot näkyviksi kaikille.

Suomussalmen hiljainen kansa. Pellolla heinäseipäitä, jotka on puettu vaatteisiin. Päät heinistä ja oljista muotoiltu.
Hiljaisen kansan Niittykahvila vaalii toiminnassaan kestävän kehittämisen periaatteita ja saa innoituksensa ympärillä olevasta luonnosta sekä alueen kulttuuriperimästä. Kuva: Kainuun kuvapankki.

Sertifikaatti vastuuttaa ja vakuuttaa

Hankkeessa mukana olevat matkailuyritykset ja -yrittäjät ovat aloittaneet suorittamaan Sustainable Travel Finland -ohjelman mukaista kestävän matkailun kehittämispolkua. Kehittämisohjelman suoritettuaan ja täytettyään ohjelmaan kuuluvat kriteerit yritys saa Sustainable Travel Finland -merkin ja voi hakea toiminnalleen, tai osalle siitä, sertifikaattia.

STF-merkki on osoituksena niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta. Samalla yritykset saavat markkinointitukea ja näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa. Visit Finland on asettanut määrälliseksi tavoitteeksi, että kotimaan kansainvälistä matkailua harjoittavista matkailuyrityksistä yli 50 % sitoutuu kestävän matkailun kehityspolulle.

Kainuulaisista matkailutoimijoista kehittämispolun eri vaiheissa on mukana useita yrityksiä. Osa on alkutaipaleella ja aloittanut vasta suorittamaan ohjelmaa, ja osa on jo merkin suorittanut.

Vastuullisia luontoelämyksiä

Yksi STF-ohjelman läpikäyneistä ja tänä keväänä merkin saaneista on Kainuun Luontoretket ja yrittäjä, erä- ja luonto-opas, Timo Kaikkonen. Kainuun Luontoretket toimii Hossan kansallispuiston läheisyydessä ja tuottaa matkailijoille luontoelämyksiä ja majoituspalveluja. Alkusysäyksen kestävän matkailun polulle antoi retkeilysivustolle juttuja kirjoittava Olli Järvenkylä, joka saapuessaan vierailulle Hossaan kesällä 2020, totesi matkailuyrityksen toteuttavan jo tuolloin vastuullisen matkailun periaatteita monella tapaa.

Vastuulliseen luontomatkailuun sitoutuminen näkyy yrityksen toiminnassa muun muassa aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä. Aurinkosähköllä ladataan niin sähköpyörien kuin veneiden perämoottoreiden akut. Hämärien talvikuukausien aikana sähkönkäyttöä kannattaa tosin säästellä. Vuokrakäytössä olevat mökit ovat mainio esimerkki kiertotaloudesta. Rakennukset ovat alkujaan 1800-luvulta ja nykykäyttöön niitä suunnitellessa, mökkien laajennuksissa ja varustamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Omavaraisuus puolestaan näkyy lähiruokana ja luonnon antimina sekä laavulla ruokaillessa haapapuusta tehtyinä kertakäyttölautasina.

Kaikkonen kertoo STF-ohjelman olleen luonnollinen jatkumo vastuullisen matkailun periaatteisiin sitoutumisesta ja siihen liittyvien asioiden entistä tarkemmasta käsittelystä.

”Vaikka sertifikaatti ja STF-merkki eivät muuttaneet yrityksen aiempia toimintatapoja, uskon ohjelman suorittamisesta olevan hyötyä tulevaisuudessa entistä enemmän. Asiakkaille ei pitäisi näiden toimien jälkeen tulla yllätyksiä ainakaan negatiivisessa mielessä”, Kaikkonen kertoo. ”Voihan tämä toimia kannustimena myös toisille yrittäjille lähteä miettimään ja järjestämään vastuullisuusasiat kuntoon”, Kaikkonen jatkaa.

STF-ohjelmaan kuuluva materiaali ja kysymyspatteristo auttaa pääsemään kiinni tärkeiden asioiden äärelle, vaikka ohjelman suorittaminen ei olisikaan vielä työn alla. Kestävän matkailun kehittämispolkua suoritetaan vaiheittain ja välietapit auttavat päämäärän saavuttamisessa. Samalla se on hyvä opintomatka itselle tarkastella omaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti.

Oikeassa reunassa Hossan kansallispuiston kyltti. Taustalla kesäistä havumetsää ja taivasta.
Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Kuva: Seija Kemppainen.

ELY-keskus on myöntänyt vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea yhteensä 205 481 euroa. Hankkeessa tähdätään vastuullisen matkailun kehittämiseen ja yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisäämiseen Kainuussa. Hankkeen toteuttaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Rahoituskatsaus – rahoitetut hankkeet syys-joulukuu 2021


Lyhythiuksisen naisen profiilikuva. Naisella silmälasit. Tausta oranssi.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.