Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa

Opinnollistamisen mahdollisuudet tutuksi

Opinnollistamista on kehitetty kainuulaisissa työllisyydenhoidon ESR -hankkeissa vuodesta 2018. Ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen syrjäseuduille, missä ei ole ammatillisia oppilaitoksia. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat olleet usein esteenä osaamisen kehittämiselle.

Opinnollistaminen on kiinnostanut monia toimijoita, mutta toisaalta uusi asia on koettu vaikeana. Työllisyydenhoidon ESR-hanketoimijat päättivät yhdessä koota hankkeiden kokemukset ”Kainuulaiseksi opinnollistamisen malliksi”. Malli julkistetettiin Hankekahvilla Kajaanissa 26.9.2019, jossa mukana oli yli 60 mallista kiinnostunutta työllisyydenhoidon toimijaa. Mallia myös päivitetään jatkossa tarpeen mukaan, kun opinnollistamisesta kertyy lisää kokemusta.

Opinnollistaminen on räätälöintiä ja monien eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa tehty jo työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on uusi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan. Yleensä opinnollistaminen on asiakkaille varma ponnahduslauta työelämään.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku sai alkunsa Kuhmon kaupungin Hyvä arki -ESR hankkeesta. Hankkeeseen hän tuli mukaan ollessaan palkkatukityössä Kuhmon Työvire ry:n Vesitornin kirppiksellä asiakaspalvelussa. Palkkatukityöjakson aikana Natalia työskenteli myös FaktaCountissa kuukauden ajan ns. työnsiirrossa.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku on edennyt opinnollistamisen kautta.

Kirppiksellä oppimisympäristö oli tunnistettu jo aiemmin muun muassa liiketoiminnan alalle. Natalia sai työstään osaamistodistuksen, jonka arviointi pohjautui Liiketoiminnan perustutkinnon kahteen ammatilliseen tutkinnon osaan ja yhteisiin tutkinnon osiin. Lisäksi Natalia sai ohjausta Edukailta puuttuvan osaamisen täydentämiseen. Natalia suoritti kirppiksellä kaksi liiketoiminnan perustutkinnon osaa näytöillä ilman ns. varsinaista valmistavaa koulutusta. Näytöt arvioi Kainuun ammattiopiston ammatillinen opettaja.

”Natalialla oli vahva motivaatio saada ammatti ja työllistyä Suomessa. Hän jatkoi liiketalouden opiskelua Kainuun ammattiopistossa. Osaamistodistukseen arvioidut ns. yhteisten tutkinnon osien osat luettiin hyväksi osana koulutusta, mikä lyhensi merkittävästi opiskeluaikaa. Hyvin pian työharjoittelu FaktaCountissa vaihtui palkkatyöksi ja koulutussopimus oppisopimukseksi”, kertoo hankekoordinaattori Virpi Heikkinen Kuhmon ELSA-hankkeesta.

Natalian opinnot etenevät hyvin ja lisäksi hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA) ESR-hankkeelta. ”Niin paljon on tapahtunut viimeisen seitsemän kuukauden aikana”, toteaa Natalia, ”Opiskelupaikan ja tulevan ammatin lisäksi, olen saanut itselleni työpaikan ja omakotitalon Kuhmosta.”

Lisätietoa opinnollistamisesta ja toimijoiden yhteystiedot:


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii projektipäällikkönä Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeessa