Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna ja vuonna 2018 heitä oli koko maassa runsaat 12 000 vähemmän kuin vuonna 2015.
Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne työttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia.
On huomioitava, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jotkut vammat tai sairaudet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai työn tekemistä vain tietyillä aloilla tai tietyissä työtehtävissä. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voidaan hakeutua alalle, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.
Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työttömien ja kaikkien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Syyskuussa 2019 Kainuussa oli 725 työtöntä, joille oli merkitty terveysrajoite. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 2 793 (lomautettuja ei laskettu mukaan), joten työttömistä peräti 26 prosentilla oli terveysrajoite.
Työttömistä naisista terveysrajoite oli 30 prosentilla ja miehistä 23 prosentilla. Terveysrajoitteista 32 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, 21 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, 10 prosenttia hengityselinten sairauksia, 8 prosenttia hermoston sairauksia ja loput syyt kattoivat 29 prosenttia. Kaikista työnhakijoista 1 769:llä eli 23 prosentilla oli terveydellinen rajoite. Tulee lisäksi huomioida, että todelliset luvut ovat näitäkin suurempia, sillä työttömillä on vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa.
Pitkäaikaistyöttömistä terveysrajoite oli 32 prosentilla, pitkäaikaistyöttömistä naisista 38 prosentilla ja miehistä 29 prosentilla. Diagnoosin saaneista työttömistä työnhakijoista puolestaan 29 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä, kun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 20 prosenttia. Terveysrajoite ei siis suurimmalla osalla ole johtanut pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka työttömistä melko suurella osalla on terveysrajoitteita, eivät ne suurimmalla osalla ole este työllistymiselle vaan he ovat valmiita työelämään.
Kuten kuviosta 1 voi todeta, terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä suurin osa on ikääntyneitä – yli 50-vuotiaita on 58 prosenttia eli 419. Todennäköisesti osatyökykyisiä on Kainuussa ikärakenteesta johtuen suhteessa useimpia muita alueita enemmän. Silti alle 35-vuotiaitakin diagnoosin saaneita on Kainuussa 16 prosenttia eli 111. Nuorten osatyökykyisten saaminen työelämään on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen on usein yhä vaikeampaa – varsinkin, jos työkokemusta ei ole paljoa.
Kuviosta 2 näkyy terveysrajoitteista kärsivien henkilöiden jakautuminen eri ammattiryhmiin. Terveysrajoitteisista työttömistä 22 prosenttia (161 henkilöä) kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, josta suurimmalla osalla ei ole ammattia. Seuraavaksi yleisimmät ammattiryhmät ovat palvelu- ja myyntityöntekijät 18 prosentin (130) osuudella, rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät 14 prosentilla (104) ja muut työntekijät, johon kuuluu esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät, 13 prosentin (92) osuudella. Diagnoosin saaneita johtajia on niin vähän, että tieto on salassapitosäännön alainen.
Osatyökykyisten työllistymisen esteinä ovat useimmiten ennakkoluulot, toimeentuloturvan loukut, työnantajan kokemat riskit sekä tietämättömyys mahdollisuudesta osatyökykyisten palkkatukeen tai työolosuhteiden järjestelytukeen. Vuonna 2017 suomalaisista työnantajista kuitenkin jo 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työnantajat pitivät tärkeimpinä rekrytointikriteereinä henkilön motivaatiota ja osaamista.
Kainuussa työllisten määrä oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 30 000, kun vuotta aikaisemmin työllisiä oli 27 000. Nousu on ollut huimaa ja Kainuussa, samoin kuin koko maassa, työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.
Tukea osatyökykyisen työllistämiseen
Osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi entisestään on paljon keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon estävät kannustinloukut tulee purkaa. Investoimalla kunnissa ja maakunnissa mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista saada säästöjä useilla sektoreilla sekä pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia. Julkisissa hankinnoissa voi suosia osatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Pienelläkin työn muokkaamisella ja räätälöinnillä voidaan mahdollistaa osatyökykyisen työllistyminen.
TE-toimisto voi myöntää työnantajille tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Osatyökykyisiä työllistettäessä tukea on mahdollista saada 50 prosenttia osatyökykyisen palkkauskustannuksista. TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.
Kainuun työllisyysaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 70,5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut erinomaista, sillä esimerkiksi kaksi vuotta aikaisemmin työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Edelleen on silti matkaa tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tarkkoja lukuja Kainuun kolmannen vuosineljänneksen työllisistä ja työikäisistä ei ole vielä julkaistu, mutta esimerkiksi saamalla puolet Kainuun terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä työhön, työllisyysaste nousisi lähes prosenttiyksikön verran. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 2 701 Kainuussa vuonna 2018. Lisäksi heistä viidesosan työllistyessä työllisyysaste nousisi yhteensä jo noin kaksi prosenttiyksikköä.
Tilastokeskuksen toteuttaman työnantajahaastattelun mukaan Kainuussa on ollut viimeisen vuoden aikana Suomen pahimmat rekrytointiongelmat – peräti 55 prosenttia kainuulaisista yrityksistä on kokenut ongelmia työvoiman saannissa, kun koko maan keskiarvo on 44 prosenttia. Osatyökykykyisistä löytyy yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kun heidän työskentelynsä yleistyy entisestään, olen varma, että he työllistyvät paremmin myös tulevaisuudessa, vaikka työvoimapula helpottaisikin. Osatyökykyisillä on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista – kannustankin työnantajia kokeilemaan osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamista!
Kirjoittaja, työvoima-asiantuntija Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksen yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.
kainuunely.com 