Osatyökykyisissä merkittävä työllisyyspotentiaali

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna ja vuonna 2018 heitä oli koko maassa runsaat 12 000 vähemmän kuin vuonna 2015.  

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne työttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia.

On huomioitava, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jotkut vammat tai sairaudet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai työn tekemistä vain tietyillä aloilla tai tietyissä työtehtävissä. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voidaan hakeutua alalle, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Graafinen kuva, jossa ryhmässä erilaisia ihmisiä, muun muassa pyörätuolissa olevia.
Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voi löytyä ala, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työttömien ja kaikkien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Syyskuussa 2019 Kainuussa oli 725 työtöntä, joille oli merkitty terveysrajoite. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 2 793 (lomautettuja ei laskettu mukaan), joten työttömistä peräti 26 prosentilla oli terveysrajoite.

Työttömistä naisista terveysrajoite oli 30 prosentilla ja miehistä 23 prosentilla. Terveysrajoitteista 32 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, 21 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, 10 prosenttia hengityselinten sairauksia, 8 prosenttia hermoston sairauksia ja loput syyt kattoivat 29 prosenttia. Kaikista työnhakijoista 1 769:llä eli 23 prosentilla oli terveydellinen rajoite. Tulee lisäksi huomioida, että todelliset luvut ovat näitäkin suurempia, sillä työttömillä on vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa.

Pitkäaikaistyöttömistä terveysrajoite oli 32 prosentilla, pitkäaikaistyöttömistä naisista 38 prosentilla ja miehistä 29 prosentilla. Diagnoosin saaneista työttömistä työnhakijoista puolestaan 29 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä, kun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 20 prosenttia. Terveysrajoite ei siis suurimmalla osalla ole johtanut pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka työttömistä melko suurella osalla on terveysrajoitteita, eivät ne suurimmalla osalla ole este työllistymiselle vaan he ovat valmiita työelämään.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 1. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuten kuviosta 1 voi todeta, terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä suurin osa on ikääntyneitä – yli 50-vuotiaita on 58 prosenttia eli 419. Todennäköisesti osatyökykyisiä on Kainuussa ikärakenteesta johtuen suhteessa useimpia muita alueita enemmän. Silti alle 35-vuotiaitakin diagnoosin saaneita on Kainuussa 16 prosenttia eli 111. Nuorten osatyökykyisten saaminen työelämään on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen on usein yhä vaikeampaa – varsinkin, jos työkokemusta ei ole paljoa.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 2. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuviosta 2 näkyy terveysrajoitteista kärsivien henkilöiden jakautuminen eri ammattiryhmiin. Terveysrajoitteisista työttömistä 22 prosenttia (161 henkilöä) kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, josta suurimmalla osalla ei ole ammattia. Seuraavaksi yleisimmät ammattiryhmät ovat palvelu- ja myyntityöntekijät 18 prosentin (130) osuudella, rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät 14 prosentilla (104) ja muut työntekijät, johon kuuluu esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät, 13 prosentin (92) osuudella. Diagnoosin saaneita johtajia on niin vähän, että tieto on salassapitosäännön alainen.

Kuvituskuva.
Kainuussa työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Osatyökykyisten työllistymisen esteinä ovat useimmiten ennakkoluulot, toimeentuloturvan loukut, työnantajan kokemat riskit sekä tietämättömyys mahdollisuudesta osatyökykyisten palkkatukeen tai työolosuhteiden järjestelytukeen. Vuonna 2017 suomalaisista työnantajista kuitenkin jo 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työnantajat pitivät tärkeimpinä rekrytointikriteereinä henkilön motivaatiota ja osaamista.

Kainuussa työllisten määrä oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 30 000, kun vuotta aikaisemmin työllisiä oli 27 000. Nousu on ollut huimaa ja Kainuussa, samoin kuin koko maassa, työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Tukea osatyökykyisen työllistämiseen

Osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi entisestään on paljon keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon estävät kannustinloukut tulee purkaa. Investoimalla kunnissa ja maakunnissa mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista saada säästöjä useilla sektoreilla sekä pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia. Julkisissa hankinnoissa voi suosia osatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Pienelläkin työn muokkaamisella ja räätälöinnillä voidaan mahdollistaa osatyökykyisen työllistyminen.

TE-toimisto voi myöntää työnantajille tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Osatyökykyisiä työllistettäessä tukea on mahdollista saada 50 prosenttia osatyökykyisen palkkauskustannuksista. TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

Kainuun työllisyysaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 70,5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut erinomaista, sillä esimerkiksi kaksi vuotta aikaisemmin työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Edelleen on silti matkaa tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tarkkoja lukuja Kainuun kolmannen vuosineljänneksen työllisistä ja työikäisistä ei ole vielä julkaistu, mutta esimerkiksi saamalla puolet Kainuun terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä työhön, työllisyysaste nousisi lähes prosenttiyksikön verran. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 2 701 Kainuussa vuonna 2018. Lisäksi heistä viidesosan työllistyessä työllisyysaste nousisi yhteensä jo noin kaksi prosenttiyksikköä.  

Tilastokeskuksen toteuttaman työnantajahaastattelun mukaan Kainuussa on ollut viimeisen vuoden aikana Suomen pahimmat rekrytointiongelmat – peräti 55 prosenttia kainuulaisista yrityksistä on kokenut ongelmia työvoiman saannissa, kun koko maan keskiarvo on 44 prosenttia. Osatyökykykyisistä löytyy yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kun heidän työskentelynsä yleistyy entisestään, olen varma, että he työllistyvät paremmin myös tulevaisuudessa, vaikka työvoimapula helpottaisikin. Osatyökykyisillä on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista – kannustankin työnantajia kokeilemaan osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamista!


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja, työvoima-asiantuntija Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksen yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

Työttömien ääni kuuluviin

Kainuun TYPin asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen tukeen ja palveluun. He kokivat elämänlaatunsa parantuneen TYPin asiakkuuden aikana. Tulosten mukaan TYPin toiminta vaikuttaa nostavan myös työ- ja toimintakykyä. Tulosten taustalla on asiakaslähtöinen tutkimus Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutuksesta koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn.

TYP on työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, joka on lakiin perustuva yhteistoimintamalli. Mallissa kunta, Kela ja TE-toimisto arvioivat yhdessä työttömän palvelutarvetta, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä Kainuun TYPin asiakasta, 17 Kainuun TYPin vakituisen henkilökunnan jäsentä sekä johtotiimi, joka toimii työryhmänä Kainuun TYPin johtoryhmälle.

Työllistymisen haasteet

Työttömien työllistymisen edistäminen on haasteellisessa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Valtio on siirtänyt vastuuta työttömien työllistymisestä enenevästi kunnille, toisaalta TYP-toiminta edustaa juuri kuntien ja valtion yhteisvastuun näkökulmaa. Meneillään olevat muutokset voivat joko tiivistää tai eriyttää yhteistyötä.

Kainuussa vuonna 2018 maksettiin työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen kuntaosuuksia yli 5 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat valtava menoerä kuntien taloudessa. TYPin tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden avulla siten kuin palvelujen tarjoamisesta erikseen laissa säädetään. TYP-toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2015 alkaen jokaisessa kunnassa.

Työurien moninaistuminen ja työmarkkinoiden monimutkaistuminen erilaisiin osiin sekä työttömyyden kroonistuminen ovat suurimmat haasteet työvoimapolitiikassa. Työmarkkinat ovat epävakaita ja työelämä vaatii nykyisin moniammatillisuutta. Digitaalisuus on tuonut omat haasteensa työntekoon ja osaamista vaaditaan myös tiimityöskentelystä.

Palvelujen yhteensovittamisella työttömyyden hoitamiseen

Työttömyyden kroonistuminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista, koska työttömyys liittyy osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin. Pitkäaikaistyöttömillä on useilla terveys- ja mielenterveysongelmia, jotka ovat esteenä työllistymiselle. Terveys- ja mielenterveysongelmien hoitaminen on ensisijaisesti tärkeää, jotta työllistymisen esteet voidaan ylittää.

Kuvassa neljä henkilöä on laittanut kädet keskelle päällekkäin. Kuvastaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.
Pitkäaikaisen työttömyyden hoitamisessa palvelujen yhteensovittaminen on tärkeää. Kuva: Pixabay.

Peppi Saikku korostaa väitöskirjan tutkimustuloksissaan, että on tärkeää aktivoida myös palvelunkäyttäjät mukaan. Saikun mielestä aktivointi-, kuntoutus- ja työkykypolitiikat pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jotta mahdollisilla sote-uudistuksilla pystyttäisiin auttamaan vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja hyvinvointia ylipäätään.

Toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli saada palvelunkäyttäjien ääni kuuluviin ja osallistaa heidät kehittämään Kainuun TYPin palveluprosessia sellaiseksi, että se palvelisi juuri heitä. Tuloksista selvisi myös, ettei työ- ja toimintakyvyn arviointi ole systemaattista ja se vaatii kehittämistä. Tavoitteiden asettelu yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa on kaiken keskiössä. Mikäli tavoitteita ei mielletä omiksi, putoaa palvelulta päämäärä ja pohja. Resurssit intensiiviselle työlle on siis turvattava jatkossakin.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Tulosten mukaan TYPin toiminnasta on hyötyä palvelunkäyttäjille niin työ- ja toimintakyvyn kuin elämänlaadunkin saralla. Palvelunkäyttäjät arvioivat työ- ja toimintakykynsä usein suhteellisen heikoksi. Myös tukipalvelujen saatavuus koettiin hankalana, ja osa asiakkuuksista olikin pitkittynyt jopa 10 vuoden mittaisiksi.

Työ- ja toimintakyvyn ja ohessa elämänlaadun taso pitkäaikaistyöttömillä on valtakunnallisesti varsin matalalla. Työllistyminen pitkäaikaistyöttömän henkilön tavoitteena on kuitenkin epärealistinen, sillä elämänlaadun ollessa heikko, ei henkilöllä ole hallussaan edellytyksiä pärjätä työelämässä. Jo arjessa pärjääminen voi tuottaa hankaluuksia.

Asiakkaan tavoitteita tulisi laskea realistisemmalle ja konkreettisemmalle tasolle. Elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä pitäisi lähteä parantamaan ns. ruohonjuuritasolta. Tämä voi olla merkittävä askel pitkäaikaistyöttömän henkilön arjen hallinnan paranemiselle.

Työttömyystason laskemisen ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen toimivuuden takaamiseksi on eri palveluiden yhteistyö ensisijaisen tärkeää. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, ettei hän missään vaiheessa koe jäävänsä avun ulkopuolelle esimerkiksi kohtuuttomien pitkien jonojen vuoksi.

Osatyökykyisten työllistäminen

Myös työnantajille pitäisi kehittää lisää kannustimia, jotka rohkaisisivat antamaan paikan esimerkiksi osatyökykyiselle työnhakijalle. Kuntien kuuluisi ottaa isompi rooli työllistymispalvelujen järjestämisessä, koska työmarkkinatukisakkomaksut kuormittavat kuntien taloutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa Peppi Saikku on todennut, että pitkäaikaistyöttömien palveluista ei tunnu viime kädessä olevan vastuussa mikään taho. Tähän meillä Kainuussa pitäisi tarttua ja myös kuntien ottaa enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä.


Kirjoittaja Milla Tikkanen on opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutuksessa ja valmistunut tänä syksynä. Tikkanen toimii Kajaanin kaupungin työllisyysasiantuntijana ja TYP-johtajan viransijaisena.

Tikkasen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva lopputyö on luettavissa Theseuksessa: ”Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutus palvelunkäyttäjien koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn” .

Työelämään kiinni Suomi 100 -hengessä: Suo, kuokka ja palkkatuki -kampanja

Vaikka Kainuun työttömyys on laskenut yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta ja kasvanut työvoiman kysyntä aiheuttaa joillakin aloilla jo työvoimapulaa, on maakunnassamme yhä paljon ihmisiä vailla työtä. Työllisyysasteen nostamiseksi myös osatyökykyiset, nuoret, maahanmuuttajat sekä pitkäaikaistyöttömät pitää saada mukaan työelämään nykyistä paremmin.

Suomi täyttää tänä vuotta 100 vuotta. Maamme itsenäisyyden juhlavuosi innoitti meidät täällä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa kampanjaan, jossa tulemme seuraavien viikkoja aikana lähestymään kainuulaisia yrityksiä ja tiedustelemaan mahdollisuutta tarjota työtä osatyökykyisille tai muille helposti työelämän ulkopuolelle jääville. Tempaukselle olemme isänmaallisesti antaneet helposti mieleen jäävän nimen ”Suo, kuokka ja palkkatuki”.

Olisiko sinulla hommia tarjolla?

Tavoitteenamme on maamme satavuotisen taipaleen mukaisesti kontaktoida vähintään 100 kainuulaista yritystä ja pyytää yrityksiä pohtimaan, löytyisikö heiltä kenties tekemätöntä työtä. Etsimämme työ voi olla koko- tai osa-aikaista, myös kausittaistyötä. Taloudellista tukea yritys voi saada palkkatuen muodossa.

Jos hommia löytyy, me puolestamme voimme etsiä tehtävään vaikeammin työllistyvien joukosta sopivan osaajan.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina yritys on ehkä joutunut vähentämään henkilöstöä työmäärän kuitenkaan vähenemättä. Kenties nyt olisi hyvä aika jakaa tehtäviä useammalle ja antaa jollekin työttömälle mahdollisuus näyttää osaamisensa? Vastaavasti yrityksissä voi olla paljon hommia, jotka priorisoidaan listassa viimeiseksi ja jätetään tekemättä, sillä aika ei vain riitä. Tai ehkä sesonki tuo kausittaisesti lisää hommia, joista on tähän asti sinnitelty ylitöiden teettämisellä.  Olisiko nyt mahdollista ottaa yksi lisäkäsipari käyttöön?

Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. Toivommekin kainuulaisten yritysten ottavan haasteen vastaan ja kantavan Suomi100-hengessä yhteiskuntavastuuta tarjoamalla tekemätöntä työtä.

Sosiaalisessa mediassa käytämme tempaukselle tunnisteita #suokuokkajapalkkatuki sekä #suomi100hengessätöihin

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen. He ovat usein motivoituneita osaajia, joiden voimavaroja ei vain tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Nuoret puolestaan puhkuvat monesti intoa päästä näyttämään osaamistaan mutta ovat kokemattomana työmarkkinoilla heikossa asemassa. Ja mitä useammin pitkäaikaistyöttömälle on ovi kolahtanut kiinni, sitä vaikeampi on itse aktiivisesti enää motivoitua etsimään töitä, vaikka ammattitaitoa ja osaamista löytyisikin. Kotoutuneista maahanmuuttajista puolestaan löytyy paljon erilaista osaamista sekä usein myös kielitaitoa ja kv-kontakteja, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

 

Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

 

Palkkatuetun tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Palkkatukea voidaan myöntää:

 

Toistaiseksi voimassa olevaan ja määräaikaiseen työsuhteeseen, oppisopimuskoulutukseen sekä myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen kannalta.


 

Kirjoittaja Mari Maier työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattorina ja on tämän jutun julkaisuhetkellä kontaktoinut kampanjan tiimoilta jo 8 yritystä.