Mikan tie omalle alalle aukesi palkkatuen avulla

Mika Heinonen kokee palkkatuen vauhdittaneen työllistymistään.

Kun on ollut työelämästä pois pidemmän ajanjakson, saattaa töitä olla vaikea löytää. Sen tietää Mika Heinonen, joka yritti hakea itseään kiinnostavia töitä – ja välillä vähän vähemmänkin kiinnostavia – mutta tuloksetta.

– Ei oikein tahtonut löytää mitään alan hommaa, muistelee Heinonen aikaansa työnhakijana.

Uralla tapahtui kuitenkin käännekohta viime vuonna, kun hänelle vinkattiin avoimesta harjoittelupaikasta. Paikka herätti datanomiopintoja suorittaneen Heinosen mielenkiinnon heti.

– Kuulin mutkan kautta, että täällä olisi paikka vapaana ja saman tien laitoin paperit. Ensin tulin työharjoitteluun, ja siitä se sitten lähti, kuvailee Heinonen matkaansa kajaanilaisen Tieto-Oskari Oy:n palkkalistoille.

Sittemmin harjoittelu vuonna 1991 perustetussa perheyhtiössä on muuttunut oppisopimukseksi, ja nyt Heinonen opiskelee elektroniikka-asentajaksi. Työviikosta yksi päivä kuluu koulun penkillä ja loput neljä asiakkaiden tilaamia laitteita kootessa sekä ohjelmoidessa. Tutkinnon Heinonen saa valmiiksi vuoden päästä.

– Helpotti työllistymistä, kyllä se varmasti yksi iso tekijä on, Heinonen pohtii palkkatuella tuetun oppisopimusjakson merkitystä omalla urapolullaan. Muille työnhakijoille hän suosittelee palkkatukea lämpimästi:

– Jos ala on oikea, niin ehdottomasti palkkatuella töihin!

Palkkatukeen on tyytyväinen myös Tieto-Oskarin toimistopäällikkö Anna-Liisa Heikkinen.

– Hyviä kokemuksia on, täytyy sanoa. Kun uuteen tehtävään tulee taloon ihminen, niin siinä on se sisäänajovaihe ja opettelu, joka ei yrityksen kannalta ole kauhean tuottavaa työtä. Palkkatuki antaa rohkeutta palkata ja lähtee kokeilemaan ja katsomaan, miten tämä homma tästä kehittyy, Heikkinen pohtii.

Tällä hetkellä Tieto-Oskari Oy:ssä työskentelee 20 työntekijää, joista muutamalla muullakin kuin Heinosella on taustallaan palkkatuettu jakso. Yleensä yrityksestä siis löytyy töitä myös palkkatukijakson päätyttyä.

– Kyllä meillä yleensä on ollut sillä tavalla, että ovat jääneet pidemmäksi aikaa. En muista 16 vuoden ajalta yhtään sellaista, että välittömästi palkkatukijakson päätyttyä olisi loppunut myös työsuhde, Heikkinen muistelee.

Taustalla vaikuttaa varmasti se, että sekä ilman palkkatukea että palkkatuen kanssa taloon tulevat henkilöt rekrytoidaan Heikkisen mukaan pitkällä tähtäimellä ja tarve edellä.

– Tarve on tullut ensin. Sitten on lähetty miettimään, että pystytäänkö tai uskalletaanko ottaa lisää väkeä. Ja jos siinä on ollut palkkatuki tai oppisopimus tai muu mahdollinen, niin se on madaltanut sitä kynnystä, Heikkinen toteaa.

Palkkatuen käyttämistä Heikkinen ei koe erityisen vaivalloiseksi työnantajan näkökulmasta. Työntekijät perehdytetään siinä missä muutkin ja byrokratiakin hoituu nykyisin helposti, kun esimerkiksi maksatushakemukset voi tehdä netissä.

– Minusta Kajaanissa on hyvin meitä palvellut työvoimahallinto. Yleensä on jouhevasti päästy eteenpäin, kun on ollut tarve henkilöitä saada, Heikkinen kiittelee.

– Mikaa palkatessa jouduttiin odottamaan pisimpään eli viikon verran, mutta toivottu tulos sieltä sitten tuli!

 

Taustaa:

  • Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Kainuun ELY-keskus ja TE-toimisto käynnistivät #suokuokkajapalkkatuki-haasteen.
  • Haasteen aikana ELYn ja TE-toimiston asiantuntijat kontaktoivat kainuulaisia yrityksiä ja tiedustelivat mahdollisuutta tarjota tekemätöntä työtä osatyökykyisille tai muille helposti työelämän ulkopuolelle jääville.
  • Taloudellista tukea yritykselle tarjottiin palkkatuen muodossa.
  • Tavoitteena oli kontaktoida vähintään 100 kainuulaista yritystä. Yhteensä kampanjan aikana kontaktoitiin 110 yritystä.
  • Tähän mennessä on otteutunut 13 rekrytointia, joiden lisäksi yhdeksän on työn alla.

 

Lue myös:

Työelämään kiinni Suomi 100 -hengessä: Suo, kuokka ja palkkatuki -kampanja


 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa viestintäasiantuntijana.

Työelämään kiinni Suomi 100 -hengessä: Suo, kuokka ja palkkatuki -kampanja

Vaikka Kainuun työttömyys on laskenut yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta ja kasvanut työvoiman kysyntä aiheuttaa joillakin aloilla jo työvoimapulaa, on maakunnassamme yhä paljon ihmisiä vailla työtä. Työllisyysasteen nostamiseksi myös osatyökykyiset, nuoret, maahanmuuttajat sekä pitkäaikaistyöttömät pitää saada mukaan työelämään nykyistä paremmin.

Suomi täyttää tänä vuotta 100 vuotta. Maamme itsenäisyyden juhlavuosi innoitti meidät täällä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa kampanjaan, jossa tulemme seuraavien viikkoja aikana lähestymään kainuulaisia yrityksiä ja tiedustelemaan mahdollisuutta tarjota työtä osatyökykyisille tai muille helposti työelämän ulkopuolelle jääville. Tempaukselle olemme isänmaallisesti antaneet helposti mieleen jäävän nimen ”Suo, kuokka ja palkkatuki”.

Olisiko sinulla hommia tarjolla?

Tavoitteenamme on maamme satavuotisen taipaleen mukaisesti kontaktoida vähintään 100 kainuulaista yritystä ja pyytää yrityksiä pohtimaan, löytyisikö heiltä kenties tekemätöntä työtä. Etsimämme työ voi olla koko- tai osa-aikaista, myös kausittaistyötä. Taloudellista tukea yritys voi saada palkkatuen muodossa.

Jos hommia löytyy, me puolestamme voimme etsiä tehtävään vaikeammin työllistyvien joukosta sopivan osaajan.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina yritys on ehkä joutunut vähentämään henkilöstöä työmäärän kuitenkaan vähenemättä. Kenties nyt olisi hyvä aika jakaa tehtäviä useammalle ja antaa jollekin työttömälle mahdollisuus näyttää osaamisensa? Vastaavasti yrityksissä voi olla paljon hommia, jotka priorisoidaan listassa viimeiseksi ja jätetään tekemättä, sillä aika ei vain riitä. Tai ehkä sesonki tuo kausittaisesti lisää hommia, joista on tähän asti sinnitelty ylitöiden teettämisellä.  Olisiko nyt mahdollista ottaa yksi lisäkäsipari käyttöön?

Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. Toivommekin kainuulaisten yritysten ottavan haasteen vastaan ja kantavan Suomi100-hengessä yhteiskuntavastuuta tarjoamalla tekemätöntä työtä.

Sosiaalisessa mediassa käytämme tempaukselle tunnisteita #suokuokkajapalkkatuki sekä #suomi100hengessätöihin

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen. He ovat usein motivoituneita osaajia, joiden voimavaroja ei vain tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Nuoret puolestaan puhkuvat monesti intoa päästä näyttämään osaamistaan mutta ovat kokemattomana työmarkkinoilla heikossa asemassa. Ja mitä useammin pitkäaikaistyöttömälle on ovi kolahtanut kiinni, sitä vaikeampi on itse aktiivisesti enää motivoitua etsimään töitä, vaikka ammattitaitoa ja osaamista löytyisikin. Kotoutuneista maahanmuuttajista puolestaan löytyy paljon erilaista osaamista sekä usein myös kielitaitoa ja kv-kontakteja, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

 

Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.

 

Palkkatuetun tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Palkkatukea voidaan myöntää:

 

Toistaiseksi voimassa olevaan ja määräaikaiseen työsuhteeseen, oppisopimuskoulutukseen sekä myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen kannalta.


 

Kirjoittaja Mari Maier työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattorina ja on tämän jutun julkaisuhetkellä kontaktoinut kampanjan tiimoilta jo 8 yritystä.