Helmikuinen plussakeli yhdistettynä voimakkaisiin vesisateisiin – tulva- ja pato-onnettomuusharjoitus varautui pahimpaan

Koko Suomessa vallitsee poikkeuksellisen lämmin helmikuu. Reilusti plussan puolella olevat lämpötilat ovat saaneet lumet sulamaan tavallista kevättä nopeammin. Lämpimän sään lisäksi Kainuuta koettelevat voimakkaat sateet, mikä kiihdyttää lumien sulamista ja nostaa vedenkorkeutta entisestään.  

Kuhmon keskustassa vesi hiipii kohti kirjastorakennusta ja pahimmissa tulvapaikoissa talot ovat jääneet saarroksiin, kun niihin johtavat tiet ovat jääneet veden alle. Patoaltaat natisevat liitoksistaan, vaikka juoksutukset ovat käynnissä täysin voimin. Viranomaiset varautuvat pahimpaan.  

Vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoski, Kainuussa järjestettiin helmi-maaliskuun aikana tulva- ja pato-onnettomuusharjoitus KIEHIMÄ18, jossa harjoiteltiin varautumista edellä kuvattuun tilanteeseen. Voiko näin tapahtua oikeasti?  

Suurtulvan esiintyminen missä tahansa vesistössä on mahdollista. Normaalisti tulva Kainuussa ajoittuu kuitenkin toukokuun alkupuolelle. Vakavan häiriötilanteen tai jopa onnettomuuden mahdollisuus padolla on otettava huomioon, vaikka padon säännöllisellä tarkkailulla, kunnossapidolla, tarkastuksilla, erilaisilla turvajärjestelyillä ja varautumisella voidaan onnettomuusriski pitää pienenä.   

Mikä harjoituksen tavoite oli?  

Tavoitteena oli lisätä tietoa Kainuun vesistöjen tulvista ja vedenkorkeuksista, voimalaitoksista ja padoista sekä säännöstelystä. Tavoitteena oli myös eri viranomaisten ja padon omistajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä yhteistoiminnan harjaannuttaminen. Lisäksi tavoitteena oli valmistaa harjoitukseen osallistuvia tunnistamaan, ennakoimaan ja pohtimaan etukäteen tulvan ja pato-onnettomuuden erityispiirteitä sekä niiden hallinta- ja torjuntatoimenpiteitä.   

Mitkä tahot osallistuivat harjoitukseen ja sen järjestämiseen? 

Harjoituksen suunnittelivat ja järjestivät Kainuun pelastuslaitos, Fortum Power and Heat Oy sekä Kainuun ELY-keskus. Vesitilanne-ennusteet harjoitusta varten laati Tulvakeskus.   

Harjoitukseen osallistuivat Kainuun pelastuslaitoksen, ELY-keskuksen ja Fortum Power and Heat Oy:n lisäksi UPM Energy Oyj, Kainuun Voima Oy, Loiste Energia Oy sekä Kainuun kuntia ja Kajaanin Vesi -liikelaitos. Lisäksi mukana oli Oulun Energia ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.  

Miten usein vastaavia harjoituksia järjestetään? 

Tulvaharjoituksia on eri puolella maatamme nykyään lähes vuosittain. Tänä vuonna on KIEHIMÄ18 -harjoituksen lisäksi suunnitteilla ainakin kaksi tulvaharjoitusta. Vesistöpatojen onnettomuusharjoituksia on järjestetty muutaman vuoden välein. Edellinen suuri pato-onnettomuusharjoitus vesistöpadolla oli vuonna 2014 järjestetty VALPAS2014 -harjoitus Porissa. Padon omistajat ovat järjestäneet padoillaan myös omia sisäisiä harjoituksia.  

Voiko ELY-keskus varautua onnettomuuksiin etukäteen? 

Kainuun ELY-keskus toimii Kainuuta kohtaavassa tulva- ja pato-onnettomuustilanteessa sekä alueellisena vesiviranomaisena että valtakunnallisena patoturvallisuusviranomaisena.  

Tulvan uhatessa ja sen aikana ELY-keskuksen roolina on viranomaisyhteistyön järjestäminen, vesistötoimenpiteiden ohjaus sekä asiantuntija-avun antaminen padon omistajille ja pelastustoimelle. ELY-keskus osallistuu pelastustoiminnan johtoryhmän työhön.  

Merkittävä rooli onnettomuuteen varautumisessa on tietenkin padon omistajalla. Padon omistajan on pidettävä patonsa sellaisessa kunnossa, että se toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen eikä sen käyttämisestä saa aiheutua vaaraa. Padot, jotka onnettomuuden sattuessa aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa vaaraa, luokitellaan patoturvallisuuslain mukaisiin luokkiin. Padon omistaja järjestää luokitelluille padoille määräaikaistarkastuksen vähintään viiden vuoden välein. Kainuun ELY-keskus osallistuu määräaikaistarkastuksiin ja valvoo, että pato on turvallinen.  

Mikä on muiden alueen viranomaisten rooli onnettomuustilanteessa?  

Pelastusviranomainen vastaa onnettomuuden edellyttämistä kiireellisistä tehtävistä, joita voivat olla eri organisaatioiden hälyttäminen, väestön varoittaminen, suojaaminen ja pelastaminen sekä pelastustoiminnan ja kokonaistilanteen johtaminen. Pelastusviranomainen voi tarvittaessa myös pyytää virka-apua puolustusvoimilta esimerkiksi rakennusten ja rakenteiden suojaamiseen. 

Aluehallintovirasto myöntää luvan poikkeamiseen voimassa olevaan vesioikeudelliseen lupaan, mikäli se on perusteltua tulvavahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. 

Kunnat järjestävät tarvittaessa evakuoinnin ja hätämajoituksen sekä huolehtivat omien rakennustensa ja muun infran suojaamisesta. Kunnat myös avustavat muita kiinteistöjen omistajia omaisuuden suojaamisessa sekä luovuttavat kalustoa ja työvoimaa pelastusviranomaisen käyttöön.  

Poliisi huolehtii mm. yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, vaara-alueiden eristämisestä ja liikenteen ohjaamisesta.  

Mitä harjoituksesta opittiin? 

Harjoituksessa opittiin tulkitsemaan vesitilanne-ennusteita ja muutenkin saatiin tietoa siitä, minkälaista tietoa vesi- ja tulvatilanteesta on ympäristöhallinnon verkkosivuilla (www.ymparisto.fi) saatavilla. Palautteen perusteella myös yhteistyötahot tulivat tutuiksi ja osallistujat pohtivat omaa toimintaansa ja yhteistyötä kriisitilanteessa.   

Parannettavaakin ainakin harjoituksen järjestämisen osalta jäi. Saadun palautteen mukaan osallistujat eivät harjoituksen aikana saaneet riittävästi tietoa muiden tahojen toiminnasta. Useassa palautteessa tuotiin esiin tarve yhteisestä harjoitusalustasta, jonne harjoituksen aikana kirjatut toimenpiteet tulevat kaikkien harjoitukseen osallistuvien tahojen tietoisuuteen.  

Harjoitukseen osallistujat pitivät harjoitusta tärkeänä ja olivat aktiivisesti mukana loppuun saakka, vaikka harjoituksen kesto olikin pitkä. 

Talvella 2018 lunta on tullut enemmän kuin tarpeeksi, odottaako meitä tulvainen kevät? 

Kainuussa on nyt lunta todella paljon. Mikäli lämpötila nousee nopeasti, voi lumen sulaminen tapahtua nopeastikin ja se yhdistettynä mahdollisiin runsaisiin kevätsateisiin voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuren kevättulvan.   

Vaikuta tulvariskien hallintaan! 

9.4.2018–9.7.2018 on käynnissä kuuleminen ehdotuksista merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistamiseksi. Kuulemisen aikana on mahdollista myös esittää mielipide tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. 

Saadun palautteen pohjalta tarkistettujen ehdotusten perusteella nimetään 22.12.2018 mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2024.  

Suomalainen patoturvallisuusosaaminen kiinnostaa Kiinassa

Patoyhteistyö1.1
Projekti Nanjingin patoturvallisuuden tutkimuskeskuksen kanssa esiteltiin ministeriöille kesäkuussa 2017

Suomen Turussa järjestettiin 21.–22.9.2017 Europe China Water Platform (CEWP). CEWP on Euroopan unionin ja Kiinan vesivaraministeriön välinen vesialan hallinnon, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöverkosto. Euroopan ja Kiinan välillä on vesiosaamisen yhteistyötä ollut jo useita vuosia, kuten myös Suomen ja Kiinan.

Vaikka Suomi on Kiinan rinnalla pieni niin kokonsa kuin väkilukunsa suhteen, veden määrässä olemme suhteessa suurempia. Esimerkiksi Suomen pinta-alasta sisävesiä on noin 10 % kun Kiinassa vastaava luku on 0,3 %. Suomessa vesiosaamista on myös paljon.

Kainuun ELY-keskus vetää yhteistyöprojektia

Vuonna 2016 maa- ja metsätalousministeriöllä oli vieraita Kiinasta. Heidän voimakkaasta mielenkiinnostaan Suomen patoturvallisuusosaamista kohtaan kumpusi projekti, jonka vetovastuuseen pääsi Kainuun ELY-keskus.

Projekti käynnistyi Nanjingin patoturvallisuuden tutkimuskeskuksen kanssa kesällä 2017. Kainuun ELY-keskus järjesti ensimmäisen workshopin Qingdaossa kesäkuun lopussa 2017. Letter of Intend (aiesopimus) solmittiin Nanjingin patoturvallisuuden tutkimuskeskuksen kanssa CEWP:n yhteydessä syyskuussa 2017.

Patoyhteistyö2.1.jpg
Qingdao International Water Congressin yhteydessä järjestettiin patoturvallisuuden workshop

Tietotaito lisääntyy patoja vertailemalla

Twinning-projektissa tarkastellaan Suomessa tutkimukseen valittua kahta suomalaista patoa suomalaisilla menetelmillä sekä vastaavasti Kiinassa kolmea kiinalaista patoa kiinalaisilla menetelmillä.

Tarkoitus on verrata tuloksia, lisätä kaikkien osapuolien tietotaitoa sekä löytää mahdollisuuksia lisäyhteistyölle. Toiveissa on, että suomalaiset osaajat pääsevät myös enenevässä määrin myymään osaamistaan Kiinan suuntaan. Projektin on tarkoitus jatkua 2019 kesään asti.

Pato Kiinassa
Tutustumassa patoon Kiinassa huhtikuussa 2017

Lisätietoa:

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/turussa-rakennetaan-syyskuussa-euroopan-ja-kiinan-vesiyhteistyota

http://mmm.fi/en/article/-/asset_publisher/kiina-ja-eu-vahvistavat-yhteistyota-vesiturvallisuuden-parantamiseksi


 

Eija Isomäki

Kirjoittaja Eija Isomäki työskentelee patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Virkamiehen matkassa osa 2

Kainuun ELY-keskus hoitaa valtakunnallista patoturvallisuuden erikoistumistehtävää. Tehtävään kuuluu kaivos- ja jätepatojen viranomaisvalvonnan tehtävät sekä kaivos- ja jätepatoturvallisuuden asiantuntijapalvelutehtävät.

Tänään pääsemme vesitalousasiantuntija Heli Nurmen mukaan padon määräaikaistarkastukselle. Tervetuloa mukaan!


7.45
Lähtö virastotalolta. Yleensä padot sijaitsevat kaukana, ja matkoihin kuluu paljon aikaa. Tänään tarkastus tehdään poikkeuksellisesti Kajaanin keskustassa, jonne Heli normaalisti pyöräilisi. Kuljemme kuitenkin autolla, koska mukana on useampi henkilö.

7.50 Tavataan ÅF-Consultin Jukka Nieminen. Määräaikaistarkastukset tehdään pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Padon tarkkailusta vastaa padon omistaja, mutta sen voi toteuttaa myös ulkopuolinen taho. Määräaikaistarkastuksen järjestää padon omistaja ja siinä tulee olla joko padon omistajan oma tai padon omistajan hankkima ulkopuolinen asiantuntija eli tässä tapauksessa konsultti Jukka Nieminen. Patoturvallisuusviranomaisella on oikeus osallistua tarkastukseen, jonka aikana voidaan antaa esimerkiksi vinkkejä patoturvallisuuteen liittyen. Käytännöksi onkin muodostunut, että patoturvallisuusviranomainen osallistuu aina tarkastukseen

Patoturvallisuuden osalta ei vielä ihan ole päästy paperittomaan toimistoon.

8.05 Saavutaan päivää isännöivän Kainuun Voiman neuvotteluhuoneeseen. Koska paikalla on uusia henkilöitä, Kimmo Keinänen esittelee lyhyesti Kainuun Voiman vesivoimalaitosten toimintaa. Esittelyn jälkeen siirrytään asialistalla oleviin asioihin, eli käydään läpi muun muassa edellisen tarkastuksen raportti ja siinä esitetyt velvoitteet sekä patojen turvallisuusjärjestelyjä. Heli kertoo lyhyesti, mitä patoturvallisuusvalvonnalle tapahtuu maakuntauudistuksen jälkeen; viiden vuoden päästä tarkastuksessa mukana on Kainuun ELY-keskuksen sijaan Kainuun maakunta.

11.00 Lounas


12.00
Aloitetaan maastotarkastus. Saavutaan ensimmäiselle padolle eli Ämmäkosken voimalaitospadolle. Maastotarkastuksen aikana todetaan muun muassa patoturvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden toimintakunto kuten luukut ja niiden varanostojärjestelmä. Samalla tarkastetaan puusto ja muu kasvillisuus patoturvallisuuden kannalta sekä tarkastetaan, onko padolla sen rakenteeseen kuulumattomia aineita tai esineitä (rakennelmia), jotka aiheuttavat vaaraa padon rakenteelle tai haittaa padonkunnossapidolle tai tarkkailulle. Myös patojen turvajärjestelyihin kuten varoituskyltteihin kiinnitetään huomiota.

12.45 Seuraavat kohteet ovat padot Koivukoski I ja II -voimalaitospadot.

Koivukoski III -voimalaitospato on valmistunut vuonna 1995

13.30 Päivän viimeinen pato on tarkastetuista padoista uusin, Koivukoski III -voimalaitospato.

14.50 Tarkastuksen lopuksi asiantuntijana toiminut konsultti toteaa, onko hänen ennen tarkastusta toimittamansa alustava arvio padon kunnosta ja turvallisuudesta oikea. Tässä tapauksessa asiantuntijalla ei ole huomautettavaa, ja Heli voi yhtyä tähän arvioon. Kaiken kaikkiaan tarkkailu näillä padoilla on erinomaista ja ne ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa.


14.00
Tarkastus on tehty! Koska padot sijaitsivat lähellä, ehditään virastotalolle jo kahden aikaan ja voidaan aloittaa valmistautuminen seuraavan päivän tarkastukseen.

Lue myös Virkamiehen matkassa osa 1.