Patojen ja tulvapenkereiden riskienhallintaa pelastusviranomaisen näkökulmasta

Padot ja tulvapenkereet ovat yleisiä rakenteita eri puolilla Suomea, ja niiden ylläpito, huoltotoiminnat ja turvallisuus ovat rakenteiden omistajan vastuulla. Pelastusviranomaiset ovat rakenteiden suunnittelu- ja lupavaiheessa sekä luokitteluja päivitettäessä lausunnon antavia viranomaisia.

Pelastusviranomaiset joutuvat säännöllisesti riskienhallintaprosesseissaan arvioimaan ja analysoimaan patojen ja tulvapenkereiden aiheuttamia riskejä toiminta-alueellaan. Kaikki pato ja tulvapenkereet eivät välttämättä aiheuta kovin isoja seurauksia häiriötilanteessa tai pettäessään, mutta Suomessa on paljon myös sellaisia jotka pettäessään aiheuttavat katastrofiksi luokiteltavia seurauksia.

Patorakenteet ja tulvapenkereet ovat rakennusteknisesti vaativia, ja niiden rakenteellinen suunnittelu, ylläpidollinen suunnittelu sekä näiden toteutus ovat erityisasiantuntijuutta vaativia tehtäviä. Pelastusviranomaisen näkökulmasta yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita pato ja tulvapenkereitä rakennettaessa on niiden tarkkailu- ja huoltotoiminnan järjestäminen erityisen hyvin että vaara- ja onnettomuustilanteilta vältyttäisiin. Padot ja tulvapenkereet rakennetaan palvelemaan monien vuosikymmenten ajan, ja siksi on huolehdittava riittävän erityisasiantuntijuuden säilyminen rakenteiden elinkaaren mukaan.

Pelastusviranomaiset ovat näiden rakenteiden aiheuttamissa onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtovastuussa, ja joutuvat tekemään nopeita toimenpidepäätöksiä isojen vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi. Tästä seuraa, että pelastusviranomaisilla on onnettomuustilanteessa tai sellaisen uhatessa oltava nopeasti käytössä rakenteiden erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pystyäkseen tekemään mahdollisimman oikeita päätöksiä. Sama toimintaperiaate korostuu kaikkien isojen onnettomuustilanteiden yhteydessä, koska pelastusviranomaisella ei voi olla erityisosaamista ja riittävää paikallistuntemusta kaikkien mahdollisten onnettomuus-skenaarioiden varalle, joten tarvittaessa tehdään yhteistyötä.

Pato- ja tulvapenkereiden osalta erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pelastustoimelle on useimmiten tarjolla hyvän viranomaisyhteistyön kautta nykyisten ELY-keskusten henkilökunnan toimesta. Nykyhetken organisaatioiden rakennemuutosten yhteydessä, ja kustannuksia pienentäviä toimenpiteitä etsittäessä näen äärettömän tärkeäksi, että pato ja tulvapenkereiden elinkaaren ajaksi turvataan riittävä erityisasiantuntijuus ja paikallistuntemus siten, että oikeaa tietoa on uhka- tai onnettomuustilanteessa nopeasti saatavissa pelastustoiminnan onnistumiseksi mahdollisimman hyvin.

Vasemman puoleisessa kuvassa: Tilanne Jalasjärven tulvapenkereeltä, joka rakennettiin vuoden 1984 tulvien kokemuksen myötä suojaamaan asuntoalueen rivi- ja omakotitaloja. Vuonna 2013 kevättulvat olivat korkealla, ja vanha tulvapenger alkoi osoittaa pettämisen merkkejä. Pelastuslaitoksen pumppaustyöllä ja ELY:n asiantuntevalla hätäkorjauksella läheltäpiti -tilanteesta selvittiin yhteistyöllä ilman vahinkoja.

Oikeanpuoleisessa kuvassa: Vesien laskettua tulvapengertä saneerattiin.

Kirjoittaja pelastuspäällikkö/riskienhallinta Kari Pajuluoma
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos

Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin yhteistyöprojekti toi kiinalaisia vieraita Suomeen

20180912_140226.jpg

Suomen maa- ja metsätalousministeriön sekä Kiinan vesitalousministeriön MOU:n (memorandun of understanding) yhtenä demoprojektina käynnistyi 2017 kesällä Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin välillä yhteistyöprojekti.

Projektin puitteissa on järjestetty kesäkuussa 2017 workshop Qingdaossa, roundtable -keskustelu Turussa syyskuussa 2017 sekä tekninen vierailu Suomessa syyskuussa 2018.

Tekninen vierailu järjestettiin 4.-7.9. Vierailun pääkohteina olivat demoprojektin padot: Porin tulvapenkereet sekä Patanan pato. Tämän lisäksi vierailtiin myös muun muassa Harjavallan voimalaitospadolla, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Finnish Water Forumilla. Kiinalaisia asiantuntijoita oli vierainamme viisi.

20180913_121159.jpg

Vieraat olivat erittäin tyytyväisiä vierailuun. Kokoustiloissa useat asiantuntijat kertoivat suomalaisista padoista sekä suomalaisesta patotekniikasta. Patokohteet olivat mielenkiintoisia ja keskustelu oli vilkasta.

Erityistä kiitosta sai myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä ruokailu Patanan padon kodalla: loimulohta, makkaraa, muurikkalettuja ja monia muita suomalaisia herkkuja. Kiitosviestejä tuli useampia ja niistä yhtä lainaten: ”The site visits and experts meetings are very interesting which gave us deep impressions.”

IMG-20180913-WA0021.jpg

Demoprojektissa mukana olevat yhteistyötahot ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mitta Oy, VTT, Porin kaupunki, VRT Finland, Turun yliopisto sekä Solid Potato. Vierailuun osallistuivat lisäksi edellä mainitut Suomen ympäristökeskus sekä Finnish Water Forum.


Eija Isomäki

 

Kirjoittaja Eija Isomäki työskentelee patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa

Paikkatieto – mitä se on, ja mihin sitä voi käyttää?

Haapajärven tekojärven maapato, digitoitu viivamaiseen muotoon.

Vanhojen paperikarttojen hävitessä kartta on tullut älypuhelimeen ja tietokoneelle. Nykyään voi olla vaikea eksyä, kun navigaattori vie meidät tarkasti oikeaan paikkaan.

Digitaaliset kartat ja karttapalvelut sisältävät paikkatietoa. Tietoa missä erilaiset toiminnon sijaitsevat, missä on junarata, mikä alue on asemakaavoitettu, missä on suo tai millä alueella liito-oravaa on esiintynyt. Paikkatiedolla voidaan kuvata erilaisten ilmiöiden tapahtumista esimeriksi tulvan edistymistä tietyllä vedenpinnan korkeudella. Paikkatiedon lisääntyminen on ollut viime vuosina hurjaa ja nykyään viranomaiset ja kansalaiset pääsevät moniin erilaisiin paikkatietoaineistoihin käsiksi omilta työpisteiltään tai kotisohvilta.

Erilaisia kuvausmenetelmiä voidaan käyttää täydentämään karttojen tietoa. Tästä esimerkkinä varmasti kaikille tuttu Google Mapsin satelliittikuva, josta pääse katsomaan minkälainen piha naapurilla on, jos sitä ei aidan yli uskalla kurkkia. Laserkeilauksella pystytään esittämään korkeutta kuvantava malli, joka yhdistettynä peruskarttaan antaa paljon tietoa kohteiden korkeuseroista.

Karttoja ja paikkatietoa on saatavilla hyvin eri tasoisesti. Kun lähtee suunnistamaan metsään, on hyvä olla peruskartta mukana, joka on tarkoitettu tarkkaan maaston tarkasteluun. Jos taas haluaa vain löytää autolla jonkun tietyn paikan, kartan ei välttämättä tarvitse esittää tarkasti aivan kaikkea.

Olen viimeisen vuoden kerännyt paikkatietoaineistoja vanhoista ojituksista Hämeen ELY-keskuksessa. Kesäkuun alussa siirryin Kainuun ELY-keskukseen työskentelemään patoturvallisuuden pariin. Nyt olen koonnut paikkatietoaineistoa tulvapenkereistä ja maapadoista. Aiemmin aineisto on ollut pistemäisenä tietona, eli pelkällä pisteellä on ilmoitettu missä tulvapenger tai pato sijaitsee kartalla. Nyt esitystapa on muuttunut viivamaiseen muotoon, joka näyttä kokonaisuuden paremmin kartalla.

Maapadot ja tulvapenkereet ovat usein niin hyvin maisemoitu, että tavallinen ulkonaliikkuja ei välttämättä edes tiedä ulkoilevansa padolla. Viivamainen esitystapa näyttää penkereen ja padon kokonaisuudessa. Tulvapenkereet saattavat olla useita satoja metrejä pitkiä ja maapadot saattavat kulkea paikoissa joissa niitä ei erota maastosta lainkaan. Ilmakuvia, korkeuskäyriä ja peruskarttaa käytettäessä tulvapenger tai maapato saattaa siis jäädä huomaamatta, niinpä niiden esittäminen viivamaisena kertoo paljon enemmän.


Kirjoittaja Teea Niskanen työskentelee vesitaloussuunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa.