Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin yhteistyöprojekti toi kiinalaisia vieraita Suomeen

20180912_140226.jpg

Suomen maa- ja metsätalousministeriön sekä Kiinan vesitalousministeriön MOU:n (memorandun of understanding) yhtenä demoprojektina käynnistyi 2017 kesällä Kainuun ELY-keskuksen ja Nanjingin patoturvallisuusinstituutin välillä yhteistyöprojekti.

Projektin puitteissa on järjestetty kesäkuussa 2017 workshop Qingdaossa, roundtable -keskustelu Turussa syyskuussa 2017 sekä tekninen vierailu Suomessa syyskuussa 2018.

Tekninen vierailu järjestettiin 4.-7.9. Vierailun pääkohteina olivat demoprojektin padot: Porin tulvapenkereet sekä Patanan pato. Tämän lisäksi vierailtiin myös muun muassa Harjavallan voimalaitospadolla, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Finnish Water Forumilla. Kiinalaisia asiantuntijoita oli vierainamme viisi.

20180913_121159.jpg

Vieraat olivat erittäin tyytyväisiä vierailuun. Kokoustiloissa useat asiantuntijat kertoivat suomalaisista padoista sekä suomalaisesta patotekniikasta. Patokohteet olivat mielenkiintoisia ja keskustelu oli vilkasta.

Erityistä kiitosta sai myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämä ruokailu Patanan padon kodalla: loimulohta, makkaraa, muurikkalettuja ja monia muita suomalaisia herkkuja. Kiitosviestejä tuli useampia ja niistä yhtä lainaten: ”The site visits and experts meetings are very interesting which gave us deep impressions.”

IMG-20180913-WA0021.jpg

Demoprojektissa mukana olevat yhteistyötahot ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Mitta Oy, VTT, Porin kaupunki, VRT Finland, Turun yliopisto sekä Solid Potato. Vierailuun osallistuivat lisäksi edellä mainitut Suomen ympäristökeskus sekä Finnish Water Forum.


Eija Isomäki

 

Kirjoittaja Eija Isomäki työskentelee patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa

Paikkatieto – mitä se on, ja mihin sitä voi käyttää?

Haapajärven tekojärven maapato, digitoitu viivamaiseen muotoon.

Vanhojen paperikarttojen hävitessä kartta on tullut älypuhelimeen ja tietokoneelle. Nykyään voi olla vaikea eksyä, kun navigaattori vie meidät tarkasti oikeaan paikkaan.

Digitaaliset kartat ja karttapalvelut sisältävät paikkatietoa. Tietoa missä erilaiset toiminnon sijaitsevat, missä on junarata, mikä alue on asemakaavoitettu, missä on suo tai millä alueella liito-oravaa on esiintynyt. Paikkatiedolla voidaan kuvata erilaisten ilmiöiden tapahtumista esimeriksi tulvan edistymistä tietyllä vedenpinnan korkeudella. Paikkatiedon lisääntyminen on ollut viime vuosina hurjaa ja nykyään viranomaiset ja kansalaiset pääsevät moniin erilaisiin paikkatietoaineistoihin käsiksi omilta työpisteiltään tai kotisohvilta.

Erilaisia kuvausmenetelmiä voidaan käyttää täydentämään karttojen tietoa. Tästä esimerkkinä varmasti kaikille tuttu Google Mapsin satelliittikuva, josta pääse katsomaan minkälainen piha naapurilla on, jos sitä ei aidan yli uskalla kurkkia. Laserkeilauksella pystytään esittämään korkeutta kuvantava malli, joka yhdistettynä peruskarttaan antaa paljon tietoa kohteiden korkeuseroista.

Karttoja ja paikkatietoa on saatavilla hyvin eri tasoisesti. Kun lähtee suunnistamaan metsään, on hyvä olla peruskartta mukana, joka on tarkoitettu tarkkaan maaston tarkasteluun. Jos taas haluaa vain löytää autolla jonkun tietyn paikan, kartan ei välttämättä tarvitse esittää tarkasti aivan kaikkea.

Olen viimeisen vuoden kerännyt paikkatietoaineistoja vanhoista ojituksista Hämeen ELY-keskuksessa. Kesäkuun alussa siirryin Kainuun ELY-keskukseen työskentelemään patoturvallisuuden pariin. Nyt olen koonnut paikkatietoaineistoa tulvapenkereistä ja maapadoista. Aiemmin aineisto on ollut pistemäisenä tietona, eli pelkällä pisteellä on ilmoitettu missä tulvapenger tai pato sijaitsee kartalla. Nyt esitystapa on muuttunut viivamaiseen muotoon, joka näyttä kokonaisuuden paremmin kartalla.

Maapadot ja tulvapenkereet ovat usein niin hyvin maisemoitu, että tavallinen ulkonaliikkuja ei välttämättä edes tiedä ulkoilevansa padolla. Viivamainen esitystapa näyttää penkereen ja padon kokonaisuudessa. Tulvapenkereet saattavat olla useita satoja metrejä pitkiä ja maapadot saattavat kulkea paikoissa joissa niitä ei erota maastosta lainkaan. Ilmakuvia, korkeuskäyriä ja peruskarttaa käytettäessä tulvapenger tai maapato saattaa siis jäädä huomaamatta, niinpä niiden esittäminen viivamaisena kertoo paljon enemmän.


Kirjoittaja Teea Niskanen työskentelee vesitaloussuunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Better dams for better world

”Better dams for better world” Julisti Anton Schleiss ICOLDin (International Commission on Large Dams) presidentti heinäkuun alussa Itävallassa. Tällöin järjestettiin ICOLDin 86. vuosikokous sekä 26 kongressi. Tilaisuus koostuu monista erilaisista tapahtumista, kuten

  • Teknisten komiteoiden kokoukset: Komiteoita on tällä hetkellä 26. Komiteoiden tarkoitus on laatia bulletineja, jotka ovat patoihin liittyviä ”tietokirjoja”.
  • Teknisten komiteoiden järjestämät workshopit bulletinien aiheista.
  • ICOLDin sisällä toimivien eri maanosien klubien kokoukset.
  • Kongressiesitykset: Kongressiin on voinut lähettää kirjoituksen neljästä eri aihealueesta. Kirjoittajista osa pääsee lavalle esittämään kirjoituksensa aihealueen lyhyesti. Loput kirjoittajat voivat halutessaan tehdä posterin esittelytilaan.
  • Näyttely: Tilaisuuden yhteydessä järjestetään näyttely / messut, jonne erilaiset yritykset ja tahot voivat varata näyttelyosaston.

20180702_102233

Näyttelyosastolla oli mukana ”suomiständi”, kun VRT Finland Oy ja ELY-keskus vetoinen patoturvallisuuden teknologiaprojekti olivat esittelemässä toimintaa ja osaamista Suomessa.

Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa ICOLDin, kansainvälisen suurpatojärjestön tilaisuuden yhtenä aiheena pienet padot ja tulvapenkereet. Tässä yhteydessä pyrittiin korostamaan sitä, että merkittävä tekijä ei ole padon tekninen korkeus vaan yhtä suuressa asemassa on padotettavan veden määrä sekä penkereellä suojeltavien ihmisten, omaisuuden ja muiden kohteiden määrä.

ICOLDin Euroopan klubin kokouksessa yksi kohokohdista oli EUn H2020-ohjelmassa hyväksytyn Hydropower-Europe -projektin esittely. Projekti tutkii patoturvallisuuteen liittyviä asioita voimalaitoksen ja voimalaitoksen omistajan näkökulmasta. Projektin puitteissa tullaan järjestämään erilaisia tilaisuuksia eripuolilla Eurooppaa, myös muun muassa Luulajassa.

20180703_143101


 

Kirjoittaja Eija Isomäki työskentelee vesitalousasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa