Huoltamaton öljysäiliö − aikapommi maan alla

Sekä käytössä oleviin että käytöstä poistettuihin öljysäiliöihin liittyy riskejä, joista kiinteistönomistajat eivät aina ole riittävästi tietoisia. Maan alla piilee aikapommi, joka voi tulla esiin ympäristö- ja/tai terveyshaittana sekä lopulta yllättävän suurena euromääräisenä kustannuksena.

Öljysäiliöiden kunnosta ei ole välttämättä huolehdittu tarpeeksi, eikä niitä ole aina tarkastettu suositusten mukaisesti. Kun öljylämmityksestä on luovuttu, vanha säiliö on usein jätetty maahan, ja se on mahdollisesti täytetty hiekalla. Öljylämmityksestä luopumisen jälkeen ei ole yleensä tutkittu, onko maaperä pilaantunut.

IMG_5130
Huoltokaivon kautta avataan säiliön miesluukku, jonka kautta päästään säiliön sisälle tekemään huolto ja tarkastus. Kuvan tapauksessa huoltokaivo on veden vallassa, jolloin miesluukkua ei voi aukaista. Jos luukku aukaistaan, vesi menee säiliöön – ellei ole jo mennyt esimerkiksi vuotavasta tiivisteestä. Kuva: Olli Hirsimäki.

Maahan päässeen öljyn puhdistaminen on kiinteistönomistajan vastuulla

On syytä muistaa, että kiinteistönomistaja vastaa aina siitä, että öljylämmitysjärjestelmä varusteineen toimii, säiliö poistetaan maaperästä käytöstä poiston jälkeen ja mahdollisesti öljyllä pilaantunut maaperän kunnostetaan. Useissa kohteissa säiliön poiston yhteydessä on havaittu, että öljyä on päässyt maaperään. Varsinkin omakotitalon omistavalle yksityishenkilölle öljyisen maaperän puhdistamiskustannukset nousevat usein kohtuuttomiksi.

Ennen kiinteistön myyntiä öljylämmitteisen kiinteistön omistajan kannattaa ostajan kanssa selvittää lämmitysjärjestelmän kunto sekä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve, niin vältytään kaupanteon jälkeisiltä ikäviltä riitatilanteilta.

Kuka saa suorittaa säiliön tarkastuksen?

Jos et ole tietoinen öljysäiliön kunnosta, niin tilaa tarkastus Tukesin (www.tukes.fi) hyväksymältä liikkeeltä. Öljysäiliö suositellaan tarkastettavaksi 5─10 vuoden välein. Tarkastukset ovat pakollisia, kun öljysäilö on maan alla ja sijaitsee pohjavesialueella. Tarkastuksia saavat tehdä viranomaisen hyväksymät tarkastusliikkeet, sillä tarkastus vaatii erityislaitteita ja ammattitaitoa.

Tarkastuksessa säiliö tyhjennetään ja poistetaan liete ja vesi. Lopuksi, ennen käyttökelpoisen öljyn palauttamista, säiliön kunto ja muut rakenteet tutkitaan.  Tarkastusliikkeen on tehtävä tarkastuksesta pöytäkirja, josta yksi kappale jää työn teettäjälle, yksi säiliön sijaintikunnan pelastusviranomaiselle ja yksi tarkastuksen tekijälle.

Tarkastuspöytäkirjaan merkitään seuraavan tarkastuksen ajankohta, joka määräytyy tarkastuksessa säiliön saaman kuntoluokan mukaan. Säännöllisillä huolto- ja tarkastustoimilla ennaltaehkäistään mahdollinen maaperän pilaantuminen.

ÖljySäiliönRakenne
Öljysäiliön rakenne

Kainuussa 2000 kiinteistöä lämpenee öljyllä

Öljylämmitys yleistyi Suomessa 1960-luvulla. Vanhemmat lämmitysjärjestelmään liittyvät öljysäiliöt on asennettu maan alle rakennuksen viereen. Uudemmat on asennettu maan alle tai rakennuksen sisälle. On arvioitu, että nykyään Suomessa noin 190 000 taloa lämpiää öljyllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 60 000 taloa on luopunut öljylämmityksestä. On siirrytty muihin energiamuotoihin, kuten kauko- tai maalämpöön, pelletti- tai puulämmitykseen.

Öljysäiliökohteiden tilaa on selvitetty Kainuun ELY-keskuksen öljyisten maa-alueiden kartoitus Kainuussa -hankkeen yhteydessä vuonna 2011. Hankkeessa saatujen tietojen perusteella on arvioitu, että Kainuun alueella on edelleen 2000 öljylämmitteistä kiinteistöä. Lukuisa määrä öljysäiliöitä on jätetty maan alle, vaikka ne on poistettu käytöstä.

Maanalaiset öljysäiliöt alkavat olla elinkaarensa loppupäässä, joten kiinteistönomistaja joutuu parinkymmenen vuoden sisällä miettimään joko järjestelmän uusimista tai lämmitysmuodon vaihtamista.

Lue lisää aiheesta:

Voiko maaperä olla öljyllä pilaantunutta? Jaska-hanke vauhdittaa tutkimuksia


Kirjoittaja Juha Määttä työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa ympäristöasiantuntijana

Voiko maaperä olla öljyllä pilaantunutta? JASKA-hanke vauhdittaa tutkimuksia

Kyläkaupoista huoltoasemiin – polttoaineita myyty halki vuosikymmenten

Suurin osa toimintansa lopettaneista öljypohjaisten polttoaineiden jakeluasemista on toiminut kyläkauppojen yhteydessä. Niin valopetrolia, moottorisaha- ja mopobensaa kuin myös autojen polttoaineita on myyty lähes jokaisella kyläkaupalla. Bensan myynti alkoi kasvaa 1960-luvulla moottoripyörien ja henkilöautojen yleistyessä. Samoihin aikoihin yleistyi polttoöljyn myynti traktorin syrjäyttäessä hevoset maatalouden työvälineinä.

Polttoainemyynti oli 1950–60-luvuilla tyypillisesti tynnyrimyyntiä. Myöhemmin polttoaineita on kyläkaupoilla myyty useimmiten maanpäällisistä säiliöistä. Maanalaiset säiliöt ovat laajemmin tulleet käyttöön huoltoasemien yleistyessä. Kun polttoineen jakeluasemien yhteydessä on alettu tarjota ajoneuvojen korjaus- ja huoltopalveluita, on alettu puhua huoltoasemista.

PowerPoint Presentation

Polttoainejäämät voivat aiheuttaa paikallista ympäristö- ja terveysriskiä

Polttoaineen jakeluasemien, pienempien tankkauspisteiden ja korjaamoiden ympäristöissä saattaa piillä ympäristö- ja terveysriski, mikäli poltto- tai voiteluaineita on päässyt maaperään. Öljy saattaa kulkeutua maaperässä rakennusten alle putki- tai salaojakanavissa ja aiheuttaa hajuhaittaa huoneilmaan. Monet öljyn haitta-aineet ovat lisäksi syöpää aiheuttavia. Pilaantunut maaperä ja sen aiheuttama ympäristö- ja terveysriski on paikallinen haitta. Pilaantunut pohjavesi saattaa altistaa myös laajemmin, mikäli pohjavettä käytetään talousvetenä. Polttoaineista peräisin olevat haitta-aineet voivat kulkeutua muovisten vesijohtojen läpi talousveden sekaan.

JASKA-hanke avuksi

Entisiä polttoaineen jakeluasemia, korjaamoja tai varikoita on tutkittu ja kunnostettu JASKA-hankkeen kautta. JASKA-hanke on ympäristöministeriön ja öljysuojarahaston valtakunnallinen öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimus- ja kunnostushanke.  Hankkeen projektiorganisaationa on Öljyalan Palvelukeskus Oy. JASKA-hanketta edelsi SOILI-hanke, joka käynnistyi vuonna 1997.

Mikäli kiinteistönomistajalle herää epäilys, että kiinteistön maaperä voisi olla pilaantunut tai että kiinteistöllä on aiemmin harjoitettu poltto- tai voiteluaineiden myyntiä tai varastointia, kannattaa kohdetta tarjota JASKA-hankkeeseen. Yhtenä hankkeeseen pääsyn edellytyksenä on, ettei mahdollista maaperän pilaantumisen aiheuttajaa voida saada nykyisen ympäristölainsäädännön kautta enää vastuuseen.

Kuka kustantaa JASKA-hankkeen?

JASKA-hankkeen tekemät maaperätutkimukset kustannetaan öljysuojarahaston varoista, toisin sanoen se on kiinteistönomistajalle ilmainen. Jos tutkimukset osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, omistaja voi erikseen hakea alueen kunnostamista öljysuojarahaston varoin.

JASKA-hankkeesta on hyvin tietoa internetissä:

http://www.oil.fi/fi/ymparisto/maaperankunnostusohjelmat

Kuva: Olli Hirsimäki 10.11.2011. Kainuun ELY-keskus, Öljyisten maa-alueiden kartoitus Kainuussa -projekti.


IMG_0652

 

Kirjoittaja Tatu Turunen toimii ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.