Yrityksen menestyksen ja kasvun turvaaminen on parasta panostusta työelämän laatuun

Kainuun Etu Oy:n Kasvua Kainuuseen -hankkeessa on mukana yli 250 kainuulaista yritystä. Nämä yritykset ovat hyvin erilaisia niin toimialoiltaan, kooltaan kuin iältään. Osalla on takanaan jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Osa on taas vasta toimintansa alkutaipaleella. Yhdistävänä tekijänä näille yrityksille on se, että kaikilla niillä on halu kehittyä. Joillakin kehittymiseen liittyy selkeät, jopa mittavat, kasvutavoitteet. Osa yrityksistä pyrkii puolestaan ehkä säilyttämään kehittymisen kautta nykyiset asemansa kovassa kilpailussa. Näiden edellä mainittujen yritysten lisäksi Kainuun Edun toiminnassa on mukana vielä suuri määrä muita yrityksiä, joiden eteen monet eri hankkeet tekevät työtä.

Työhyvinvointi kasvun tukemisen välineenä

Kasvua Kainuuseen -hankkeen toiminta liittyy suoraan yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten edistämiseen. Hankkeessa on myös suoraan sisäänrakennettuna tavoitteena työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä. Työhyvinvointi nähdään olennaisena osana kasvun tukemisessa.

Olemme toteuttaneet runsaat 150 erilaista niin yrityskohtaista kuin myös suuremmalle yritysmäärälle suunnattua tapahtumaa ja toimenpidettä. Osa niistä on ollut suoraan työhyvinvointi- tai työelämänlaadun kehittämisen otsikon alla. Suuri osa on puolestaan ollut enemmän yrityksen henkilöstön/johdon tietyn osa-alueen osaamisen kehittämisen alle kuuluvaa. Osa niistä on ollut varsin spesifejäkin, suoran kyseisen yrityksen kasvusuunnitelmia tukevia toimenpiteitä.

Yhteistä näille kaikille toimenpiteille on kuitenkin ollut se, että ne kaikki tukevat joko suoraan tai epäsuorasti työelämän laadun osa-alueita. Työhyvinvoinnista ja työelämän laadusta on olemassa monia erilaisia määritelmiä. Kaikki kuitenkin tavalla tai toisella liittyvät siihen, että ihmisillä, niin työtekijäportaalla kuin johdollakin, on yrityksessä ja työyhteisössä hyvä olla.

Ehkä perinteisesti yrityksissä on panostettu eri toimenpiteillä ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. On pyritty kehittämään ilmapiiriä yrityksessä, on pyritty kannustamaan työntekijöitä ja johtajia huolehtimaan omasta ja työtovereidensa hyvinvoinnista, on panostettu henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiin ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki erittäin tärkeitä ja kannatettavia toimia ja toimenpiteitä ja niihin pitää panostaa jatkossakin.

Työhyvinvoinnista ja liiketoiminnan kehittymisestä voi muodostua itseään positiivisesti ruokkiva kehä

Parasta työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamista ovat kaikki ne toimenpiteet, joilla pystytään suoraan vahvistamaan yrityksen liiketoiminnan kehittymistä ja kehittämistä. Tietoisuus siitä, että yrityksellä menee hyvin ja että se myös kasvaa, luo varmuutta myös oman työpaikan turvaamiseen. Oman työpaikan varmuus on keskeinen tekijä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Henkilöstön osaamisen tulee vastata yrityksen tavoitteita ja osaamisen kehittämisestä tulee pitää huolta. Vastuu tästä on sekä työnantajalla että myös työntekijöillä.

Markkinoiden muuttuessa myös tavoitteita tulee suunnata uudelleen. Mitä paremmin yrityksen henkilöstö kokee, että se voi olla vaikuttamassa yrityksen toimintaan, sitä vahvemmin se myös sitoutuu yrityksen toimintaan.

Työhyvinvointia ei voida kehittää erillään yrityksen muusta toiminnasta. Yrityksen perustoiminnan ollessa kunnossa myös yrityksen henkilöstö voi hyvin. Parhaimmillaan siitä syntyy itseään positiivisesti ruokkiva kehä. Kasvusta syntyy positiivista energiaa ja hyvinvoivat ihmiset tuovat lisää kasvua.

Lue myös:

Työelämän laadusta kilpailuetu


Kirjoittaja Ari Kainulainen työskentelee projektipäällikkönä Kainuun Etu Oy:n Kavua Kainuuseen -hankkeessa, johdon ja henkilöstön kehittämisessä. Kasvua Kainuuseen -hanke on osa TYLA2020-alueverkostoa.

 

 

Työelämän laadusta kilpailuetu

Kainuu näyttäytyy valtakunnallisissa tilastoissa huonosti voivana alueena. Kainuulaisista yli kolmasosa on huolissaan siitä, etteivät he jaksa työelämässä eläkeikään asti. Noin kolmannes kokee myös oman työkuntonsa välttäväksi tai huonoksi. Suomi menettää joka vuosi noin 24 miljardia euroa työkyvyttömyyden vuoksi ja työikäisten terveydenhoitomenoina. Kainuun osuus tästä on keskimäärin noin 1–2 prosenttia. Tämä tekee noin 240–480 miljoonaa euroa vuodessa.

Yrityksen näkökulmasta työelämän laatu on selkeä tuottavuustekijä. Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro voi säästää viisi tai jopa kuusi euroa. Lapin yliopistossa on kehitetty uusi malli arvioimaan henkilöstötuottavuuden kehittämisen vaikutuksia yrityksen liikevoittoon. Tuoreessa tutkimuksessa on esitetty, että yli kymmenen hengen yrityksessä olisi mahdollista kasvattaa liikevoittoa 3300 eurolla työntekijää kohti. Tämä parannus olisi saavutettavissa vuosittain.

Työelämän laatu koostuu useista tekijöistä, ja sitä kehittämällä voidaan saavuttaa kilpailuetua. Kehittämisen perusta on toimintatapojen parantaminen yhdessä niin, että sekä johto että työntekijät osallistuvat. Motivoitunut, hyvinvoiva sekä fyysisesti ja henkisesti terve henkilöstö on kaiken tuloksenteon pohja. Työssään viihtyvä ihminen on tuottavuustekijä vailla vertaa! On tärkeää, että työntekijät tulevat kuulluksi ja että koko työyhteisön osaaminen saadaan hyödynnettyä.

Lisäksi työntekijän on koettava olevansa arvostettu, ja työsisällön on oltava mielekäs. Työn mielekkyyttä lisää se, että työntekijän osaaminen on ajan tasalla ja työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista.  Työntekijä ei kuitenkaan voi olla pelkkä toimenpiteiden kohde. Tarvitaan siis vastuunottamista ja hyviä työyhteisötaitoja. Menestyksekäs työ vaatii vastavuoroisuutta ja työyhteisön huomioimista. Näitä työntekijätaitoja voidaan kehittää esimerkiksi koulutusten avulla.

Yrityksen kannalta työhyvinvoinnissa on kysymys ennen kaikkea johtamisesta. Hyvä johtaminen mahdollistaa varautumisen työelämän muutoksiin ja erilaisiin haasteisiin reagoimisen. Johdon on määriteltävä selkeät tavoitteet, joita kohti pyritään. Henkilöstö on otettava mukaan yrityksen kehittämiseen ja hulluimpiakin ideoita huomioitava.  Kun yrityksen tavoitteet ovat selkeät, jokainen työntekijä ymmärtää oman merkityksensä kokonaisuudelle.

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Kainuussa 40–70 miljoonaa euroa vuodessa. Jos fyysistä aktiivisuutta lisättäisiin niin työssä kuin vapaa-ajallakin, saataisiin näitä kustannuksia pienennettyä huomattavasti.  Samalla myös työntekijöiden työkunto, yhteisöllisyys, työssä viihtyvyys sekä työn tuottavuus kehittyisivät. Aktiivisuuden lisääminen ei näy pelkästään fyysisen kunnon paranemisena, vaan sillä on vaikutusta yleisesti hyvinvointiin sekä elämän laatuun.

Kainuussa työelämää on lähdetty kehittämään yhdessä. Vuonna 2015 aktivoitui Työelämä 2020 -alueverkosto. Verkostoon kuuluu toimijoita julkiselta sektorilta, alueen kehittämis- ja koulutusorganisaatioista, yritys-asiakasrajapinnassa toimivista projekteista, työmarkkinajärjestöjen alueellisista edustajista sekä yrityksistä. Alueellinen verkosto edistää laaja-alaista yhteistyötä ja kehittymistä sekä uudistumista kainuulaisilla työpaikoilla.

Kainuun Työelämä 2020 -alueverkosto järjestää teemaan liittyviä aamukahvitilaisuuksia, seminaareja ja valmennuksia. Alueella toteutetaan viittä hanketta, jotka liittyvät työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen. Valtakunnallisena tavoitteena on, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kaikkien meidän yhteistyötä. Niin johto kuin työntekijät yhdessä luovat hyvinvoivan työyhteisön.

Pystymmekö yhdessä tekemään työelämän hyvästä laadusta kainuulaisen menestystarinan?

Työelämä2020 -verkosto

  • Viime vuosina työelämän laatua on kehitetty usean Euroopan sosiaalirahasto (ESR) hankkeen yhteistyönä
  • Hankkeet tuovat havaintojaan yritysten tilanteesta ja tarpeista Työelämä 2020 -verkostoon
  • Verkosto etsii keinoja kasvuhakuisten yritysten kehittymiseen ja kokoaa eri hankkeista tulevia tietoja yritysten kanssa työskenteleville organisaatioille
  • Alueverkosto on avoin uusille toimijoille ja ideoille!

Alueverkoston puolesta,

johtava asiantuntija Outi Pitkänen Kainuun ELY-keskus


Kainuun alueen Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat työelämän laatuhankkeet:
  • Kasvua Kainuuseen – Johdon ja henkilöstön kehittäminen; toteuttaja Kainuun Etu Oy; toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017
  • Tyhy & tuottavuus; Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishanke; toteuttaja KoulutusAvain Oy; toteutusaika 1.1.2015 – 30.9.2017
  • Työ Unelmatyöksi – tuottavuutta ja työhyvinvointia Kainuu sotessa; toteuttaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä; toteutusaika 1.9.2015 – 31.12.2017
  • Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin; toteuttaja Lapin ELY-keskus (ylimaakunnallinen: Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa); toteutusaika 1.9.2015 – 31.5.2018
  • Osallisuudella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään (OVET); toteuttajat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu (ylimaakunnallinen: Kainuu, Lappi); toteutusaika 1.2.2017 – 31.8.2019
Miten työhyvinvoinnista voi pitää huolta?

Videolla Koulutusavaimen toimitusjohtaja Paavo Haataja kertoo Työhyvinvointia ja tuottavuutta esimiehille ja työyhteisöille Kainuussa -hankkeesta sekä siitä, miten Koulutusavaimen omien työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan.