Tämänhetkinen maailmantilanne on saanut ihmiset pohtimaan turvallisuuttaan aiempaa enemmän. Yksi Kainuun ELY-keskuksen keskeisistä vastuualueista on patoturvallisuus, jonka tehtäviä hoidamme koko Suomen laajuudella.
Pato on rakenne, joka padottaa vettä (vesistöpato) tai muuta nestemäisesti käyttäytyvää ainetta (esimerkiksi kaivospadot). Pato-onnettomuudessa padottu neste aiheuttaa eräänlaisen tulvan. Onnettomuuden suuruus riippuu esimerkiksi siitä, miten suuri määrä padottua ainesta purkautuu, millainen purkuaukko on, millainen on maaston muoto alapuolella ja ennen kaikkea mitä vahingonvaara-alueella on. Patojen turvallisuus on siis taattava, ja padon omistaja onkin velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Joillakin padoilla turvallisuuden takaaminen voi tarkoittaa tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen ja padon omistajan välillä. Tästä tunnettu esimerkki on Tampereen Tammerkoski, jossa kolme peräkkäistä patoa keskellä kaupunkia muodostavat haastavan kohteen.
Patojen turvallisuutta taataan lakisääteisesti muun muassa patojen luokittelulla, tarkkailuohjelmalla, määräaikaistarkastuksilla sekä turvallisuussuunnitelmilla. Merkittävässä roolissa ovat myös padon turvajärjestelyt, vaikka ne ovat saaneet toistaiseksi vähemmän kunniaa.
Turvajärjestelyjä on vaikeaa kuvailla kattavasti. Ne voivat vaihdella paljonkin padolta toiselle, riippuen padon luonteesta ja toiminnasta. Viranomaisen paperiin (turvajärjestelyt-lomakkeeseen) on koottu vesistöpadon osalta seuraavat tekijät:
- Käyttöhenkilöston koulutus tehtäviinsä
- Käyttöhenkilöston varallaolon järjestelyt
- Padon kaukokäyttö
- Tekniset järjestelmät käytön varmistamiseksi häiriötilanteessa
- Järjestelyt juoksutuksista aiheutuvan vaaran torjumiseksi ulkopuolisille
- Vahingonteon tai ilkivallan torjuminen
Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä. Padon omistaja pohtii omaa patoaan ja sen vaatimia turvajärjestelyjä sekä sitä, miten juuri hän voi järjestellä padostaan turvallisen.
Kyberturvallisuus on noussut pinnalle myös patojen osalta, koska patojakin ohjataan nykyään etäjärjestelmin. Heikosti suojatut yhteydet ja heikot salasanat esiintyivät eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa merkittävinä tekijöinä patojen kyberturvattomuuteen. Nämä ovat perusasioita, jotka padon omistajien on syytä varmistaa. Kyberhyökkäyksiä on tapahtunut enenevässä määrin etäkäytettävillä ja -valvottavilla teollisuuden aloilla, ja noususuhdanne lienee varma.
Turvallisuussuunnitelma, eli padon omistajan toimintasuunnitelma häiriötilanteeseen, on pakollinen vain vahingonvaaraltaan merkittävimpien, eli 1-luokan patojen omistajille. Mikään ei kuitenkaan estä, etteivätkö 2- ja 3-luokan patojen omistajat voisi laatia suunnitelmaa häiriötilanteisiin. Jos minulla olisi pato, laatisin suunnitelman riippumatta padon luokasta.
Kulunut marraskuu on ollut meille niin kutsuttu patoturvallisuuskuukausi. Tulva-, pato-, vesienkunnostus- ja vesienhoitopäivät järjestettiin 1.–2.11. Oulussa ja Pohjoismaiden patoseminaari järjestettiin 8.11. Helsingissä. Kummassakin tilaisuudessa turvallisuus oli yksi keskeisistä keskustelunaiheista. Lisäksi 16.–17.11. Rovaniemellä järjestettiin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätealueiden lakisääteinen kaivosonnettomuusharjoitus, jossa laajasti käsiteltiin kaivospatoihin liittyviä häiriötilanteita sekä harjoiteltiin mahdollisia onnettomuusskenaarioita kahdeksalla eri kaivoksella.
Padon omistajia on tänä vuonna muistutettu kirjeitse siitä, että omistajan on tehtävä parhaansa taatakseen turvallisuuden padoilla. Meillä Suomessa tämä tiedostetaan onneksi hyvin ja patojen omistajat pitävät patojensa turvallisuudesta hyvin huolta!
Kirjoittajat patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki (vas.) ja johtava vesitalousasiantuntija Heli Nurmi ovat osa Kainuun ELY-keskuksen patotiimiä.
kainuunely.com 