Töissä käyminen ja työssä vietetty aika ovat suuressa roolissa vuorokautemme tunneissa. Työn mielekkyys, työkaverit ja työn hallinta vaikuttavat vahvasti jaksamiseemme myös vapaa-ajalla. Työtä hakiessa luodaan visioita ja mielikuvia tulevista työtehtävistä, mutta myös siitä, millaiseen työyhteisöön töitä mennään tekemään. Työhön mennessä työnkuva on useimmiten selkeänä ja tiedetään, millainen oma työpanos tulee olemaan. Kuitenkin kaikki muu työn ympärillä on vielä arvoitus: keiden kanssa ja millaisessa työyhteisössä sitä tuleekaan työskentelemään?
Aloin miettiä omia kokemuksiani siirtyessäni uusiin työpaikkoihin. Päällimmäisiksi muistoista nousevat ne hetket, kun olen avannut työpaikan oven ensimmäisen kerran. Miten minut otettiin vastaan? Miltä tunnelma tuntui? Jälkikäteen on jännittävää huomata, kuinka jo ensihetkillä syntyy tunne siitä, millaiseksi tunnen oloni työpaikassa. Kuinka ensimmäiset vastaantulevat uudet työkaverit tervehtivät – jäädäänkö juttelemaan vai mennäänkö ohi? Kuinka minuun reagoidaan, nähdäänkö minut?
Tällaiset kontaktit uudessa työpaikassa jäävät vääjäämättä mieleen. Muistan, tunsinko pääseväni porukkaan ja oliko tuloani työyhteisöön odotettu. Muistan edelleen, kuka näytti kahvikuppien paikan, kuka pyysi mukaan lounaalle, kuka perehdytti ja neuvoi. Muistan, kuka käytti aikaansa minun juurruttamisekseni porukkaan ja kuka kertoi vitsin testatakseen huumorintajuani. Samoin muistan heidät, joita ei juurikaan kiinnostanut minun tuloni, vaan jotka pysyivät omissa oloissaan kiinnittämättä huomiota uuteen tulokkaaseen.
Työkavereiden vastaanoton merkitystä ei voi väheksyä, sillä se on ensimmäinen tärkeä tekijä, joka alkaa sitouttaa työhön, työyhteisöön ja saa uuden työntekijän tekemään parhaansa omassa työssään. Työtä tehdään yhdessä, juuri niiden samojen työkavereiden kanssa, jotka ovat reagoineet kukin tavallaan uuteen työntekijään. Ensihetkistä syntyy myös luottamuksen pohja työkavereihin: uskaltaako kysyä, kertoa jos ei osaa, olla oma itsensä heikkouksineen ja vahvuuksineen.
Omat kokemukseni ovat heijastuneet käytökseeni, kun työyhteisööni tulee uusia työntekijöitä. Pohdin aina, kuinka minä voisin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että uuden työkaverin on mielekästä aloittaa työnsä meillä. Onko jotakin, missä voin auttaa, tai osaanko kertoa jotakin, mikä auttaa työhön kiinni pääsemisessä? Pienet, arkipäiväisetkin asiat ja hetket riittävät usein siihen, että ne jäävät positiivisina kokemuksina mieleen.
Ei voida olettaa, että esihenkilö tai johtaja on se, joka napsauttaa hommat toimimaan ihmisten välillä kuin taikaiskusta. Jokainen voi omalla käytöksellään – eleillään, ilmeillään ja sanoillaan – vaikuttaa siihen, miltä työpäivä tuntuu ja näyttää sekä millä mielellä töihin lähdetään ja sieltä palataan kotiin.
Hyvä työ rakentuu inhimillisistä asioista
Kysyin ystäviltäni, millainen on hyvä työ. Vastaukset olivat hyvin inhimillisiä: sellaisia, joihin me kaikki voimme omalla käytöksellämme vaikuttaa.
Vastauksissa korostuivat hyvä työilmapiiri, mielekkäät työtehtävät, helposti lähestyttävä ja mukava esihenkilö sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä kehittyä siinä. Lisäksi ystäväni pitivät tärkeänä, että keskustelemiselle on tarpeeksi aikaa ja että tiedonkulku on toimivaa. Tärkeäksi koettiin myös kannustava ja erilaisuutta arvostava työyhteisö, jossa muistetaan antaa hyvää palautetta, kun siihen on aihetta. Hyvä esihenkilö on sellainen tyyppi, jolla on taito kuunnella ja joka antaa henkilöstön käyttää ammattitaitoaan luovasti ja monipuolisesti. Samat asiat nousevat esiin myös tutkimuksissa, kuten kollegani Mari tekstissään kertoi.
Loppuun lausahdus, jossa työyhteisön merkitys mielestäni kiteytyy: ”Kyllä paskempikin duuni menee hyvässä porukassa, mutta mielekäskin työ on kurjaa huonossa porukassa.”
- Työelämän laadusta kilpailukykyä ja rekrytointietua -hanke (ely-keskus.fi)
- Tietotiistai: Tee yrityksestäsi unelmien työpaikka! (youtube.com)
Työelämän laadusta kilpailukykyä ja rekrytointietua -hanke on käynnistynyt elokuun alussa. Kainuulaiset pienyritykset voivat hyödyntää maksuttomasti hankkeen tuottamia palveluja: kartoittaa työyhteisön ja työprosessien laatua henkilöstön kokemana sekä saada tietoa henkilökunnan työhyvinvoinnista. Yritykset saavat myös tukea mahdollisiin kehittämistarpeisiinsa maksuttomien konsultointien ja valmennusten avulla. Ilmoita yrityksesi mukaan hankkeeseen tästä!
Kirjoittaja Henna Hietakangas on Työelämän laadusta kilpailukykyä ja rekrytointietua -hankkeen projektisuunnittelija Kainuun ELY-keskuksessa ja vapaa-ajallaan bongailee erilaisia pihapiirin eläimiä, joista peuratokat ovat talven odotetuimpia.
kainuunely.com 