Rekrykoulutus auttoi Sartorius Biohit Liquid Handling Oy:tä uusien työntekijöiden löytämisessä

Sartorius Biohit Liquid Handling Oy:n Kajaanin tehdaspäällikkö Pertti Pulkkinen ja koulutuksen avulla yritykseen työllistynyt Jukka Huovinen
Sartorius Biohit Liquid Handling Oy:n Kajaanin tehdaspäällikkö Pertti Pulkkinen ja koulutuksen avulla yritykseen työllistynyt Jukka Huovinen

Sartorius Biohit Liquid Handling Oy, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun TE-toimisto ja ELY-keskus järjestivät 16.4.2018 – 31.8.2018 Pipetintekijän perusteet -RekryKoulutuksen, jolla koulutettiin Sartorius Biohitille uutta työvoimaa.

Sartorius Biohit Liquid Handling Oy kehittää, valmistaa ja myy nesteannostelutuotteita, kuten pipettejä, niiden kalibrointipalveluita ja kertakäyttöisiä pipetinkärkiä laboratorio- ja lääketeollisuuden käyttöön. Yritys on osa saksalaista Sartorius-konsernia, jonka mittavat investoinnit suomalaiseen tytäryhtiöönsä ovat tuoneet Kajaanin tuotantoyksikköön paitsi uutta tuotantoteknologiaa myös uusia työpaikkoja. Henkilöstöä Kajaanin tehtaalla on 120. Tänä vuonna Kajaaniin on rekrytoitu 20 vakituista työntekijää ja tarvetta uudelle työvoimalle on jatkuvasti.

Osaajatarpeen vuoksi yritys päätti tehdä Kainuun ELY-keskukselle esityksen Pipetintekijän perusteet -RekryKoulutuksesta. ELY-keskus katsoi, että RekryKoulutuksen edellytykset täyttyvät, minkä jälkeen tehtiin koulutussuunnitelma, valittiin kouluttaja ja aloitettiin koulutuksen markkinointi.

Hakemuksia koulutukseen tuli 64 ja siihen valittiin 14 henkilöä, joista 13 suoritti sen loppuun asti ja työllistyi Sartorius Biohitille. Heistä kaksi työskentelee muovituotannossa, yksi muottihuollossa ja loput kokoonpanotehtävissä.

Yksi kokoonpanoon sijoittuneista on Jukka Huovinen, joka on koulutukseltaan elektroniikka-asentaja ja oli ennen RekryKoulutusta työttömänä 7 kuukautta.

– Huomasin koulutuksen TE-palveluiden sivuilta ja päätin hakea siihen. Yllätyin, kun pääsin haastatteluun ja tulin valituksi. Olen pitänyt työstä, ja perehdytys koulutuksen jälkeenkin on ollut tosi hyvää, Huovinen sanoo.

Viiden kuukauden koulutus oli Huovisen mielestä yllättävän pitkä, mutta meni nopeasti ja antoi kattavan pohjan työtä varten.

– RekryKoulutus on motivoiva tapa kehittää omaa osaamistaan, sillä sen avulla on hyvä mahdollisuus työllistyä uusia työntekijöitä kouluttavaan yritykseen. Teoriaopetus ja työssäoppiminen olivat hyvin tasapainossa, mutta uuden tehtävän hallitseminen vaatii silti lisää rutiinia ja silmän harjaantuminen tuotteiden laadun osalta vie aikaa, Huovinen toteaa.

Sartorius Biohitin Kajaanin tehdaspäällikkö Pertti Pulkkinen avaa syitä koulutuksen pituudelle:

– Meille oli tärkeää, että opiskelijat oppivat tulevaisuutta varten laajalti eri asioita, joiden tietäminen mahdollistaa sisäisen etenemisen yrityksessä vaativampiin tehtäviin. Ensimmäinen Kajaanissa järjestämämme RekryKoulutus oli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, ja meillä on ollut täällä sen jälkeen muutama muukin RekryKoulutus. Monet niihin osallistuneista työskentelevät edelleen yrityksessämme ja jotkut ovat edenneet aina toimihenkilötehtäviin asti.

Työllisyysaste on parantunut Suomessa nopeaa tahtia, mikä on tietysti erinomainen asia. Yrityksille se kuitenkin tarkoittaa, ettei osaavaa työvoimaa ole tarjolla yhtä paljoa kuin aikaisemmin – Kainuussa rekrytointiongelmat ovat maan pahimpia ja yhä useammalla alalla voidaan puhua jo työvoimapulasta. Pulkkinen pitää RekryKoulutusta potentiaalisena apuna työntekijöiden rekrytoinnissa:

– RekryKoulutus on hyvä tapa kouluttaa uutta työvoimaa, ja suosittelen sitä muillekin työnantajille etenkin, kun työntekijöitä rekrytoidaan kerralla enemmän. Olemme tyytyväisiä koulutuksen laatuun ja olemme saaneet yritykseemme osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa.

Tänä vuonna RekryKoulutuksia on järjestetty Kainuussa seitsemän kappaletta ja niihin on osallistunut lähes 80 henkilöä, joista työssä on hieman yli 50. Toivomme ELY-keskuksessa lisää koulutusesityksiä yrityksiltä, jotka etsivät työntekijöitä tai haluavat kehittää oman henkilöstön osaamista.

Tehdään Kainuusta yhdessä entistäkin elinvoimaisempi!

 

RekryKoulutus 
  • räätälöidään yrityksen tarpeisiin
  • sisältää tietopuolista opetusta ja ohjattua työssäoppimista yrityksessä
  • kestää yleensä 3–9 kuukautta, vähimmäiskesto on 10 päivää
  • antaa opiskelijoille yrityksen työtehtävässä tarvittavat valmiudet ja osaamisen
  • on yrityksen ja TE-hallinnon yhdessä rahoittamaa, yrityksen osuus on 30 % koulutuksen kokonaishinnasta
  • toteutetaan yhteistyössä yrityksen, TE-hallinnon ja koulutuspalvelun tuottajan kanssa.

Lue lisää RekryKoulutuksesta täältä.

 

Ota yhteyttä:

Kainuun TE-toimisto, Pentti Hyypijev, puh. 029 503 9031

Kainuun ELY-keskus, Anne Ristioja, puh. 029 502 3582 tai Atte Laitinen, puh. 029 502 3886

 

Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa, mitä Kainuun ELY-keskuksessa tapahtuu: tilaa ilmoitus uusista blogiartikkeleista suoraan sähköpostiisi tai ota seurantaan Kainuun ELY-keskuksen Twitter- (@kainunely) ja Instagram- (@kainuunely) tilit.


 

Kirjoittaja Atte Laitinen työskentelee suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Mikan tie omalle alalle aukesi palkkatuen avulla

Mika Heinonen kokee palkkatuen vauhdittaneen työllistymistään.

Kun on ollut työelämästä pois pidemmän ajanjakson, saattaa töitä olla vaikea löytää. Sen tietää Mika Heinonen, joka yritti hakea itseään kiinnostavia töitä – ja välillä vähän vähemmänkin kiinnostavia – mutta tuloksetta.

– Ei oikein tahtonut löytää mitään alan hommaa, muistelee Heinonen aikaansa työnhakijana.

Uralla tapahtui kuitenkin käännekohta viime vuonna, kun hänelle vinkattiin avoimesta harjoittelupaikasta. Paikka herätti datanomiopintoja suorittaneen Heinosen mielenkiinnon heti.

– Kuulin mutkan kautta, että täällä olisi paikka vapaana ja saman tien laitoin paperit. Ensin tulin työharjoitteluun, ja siitä se sitten lähti, kuvailee Heinonen matkaansa kajaanilaisen Tieto-Oskari Oy:n palkkalistoille.

Sittemmin harjoittelu vuonna 1991 perustetussa perheyhtiössä on muuttunut oppisopimukseksi, ja nyt Heinonen opiskelee elektroniikka-asentajaksi. Työviikosta yksi päivä kuluu koulun penkillä ja loput neljä asiakkaiden tilaamia laitteita kootessa sekä ohjelmoidessa. Tutkinnon Heinonen saa valmiiksi vuoden päästä.

– Helpotti työllistymistä, kyllä se varmasti yksi iso tekijä on, Heinonen pohtii palkkatuella tuetun oppisopimusjakson merkitystä omalla urapolullaan. Muille työnhakijoille hän suosittelee palkkatukea lämpimästi:

– Jos ala on oikea, niin ehdottomasti palkkatuella töihin!

Palkkatukeen on tyytyväinen myös Tieto-Oskarin toimistopäällikkö Anna-Liisa Heikkinen.

– Hyviä kokemuksia on, täytyy sanoa. Kun uuteen tehtävään tulee taloon ihminen, niin siinä on se sisäänajovaihe ja opettelu, joka ei yrityksen kannalta ole kauhean tuottavaa työtä. Palkkatuki antaa rohkeutta palkata ja lähtee kokeilemaan ja katsomaan, miten tämä homma tästä kehittyy, Heikkinen pohtii.

Tällä hetkellä Tieto-Oskari Oy:ssä työskentelee 20 työntekijää, joista muutamalla muullakin kuin Heinosella on taustallaan palkkatuettu jakso. Yleensä yrityksestä siis löytyy töitä myös palkkatukijakson päätyttyä.

– Kyllä meillä yleensä on ollut sillä tavalla, että ovat jääneet pidemmäksi aikaa. En muista 16 vuoden ajalta yhtään sellaista, että välittömästi palkkatukijakson päätyttyä olisi loppunut myös työsuhde, Heikkinen muistelee.

Taustalla vaikuttaa varmasti se, että sekä ilman palkkatukea että palkkatuen kanssa taloon tulevat henkilöt rekrytoidaan Heikkisen mukaan pitkällä tähtäimellä ja tarve edellä.

– Tarve on tullut ensin. Sitten on lähetty miettimään, että pystytäänkö tai uskalletaanko ottaa lisää väkeä. Ja jos siinä on ollut palkkatuki tai oppisopimus tai muu mahdollinen, niin se on madaltanut sitä kynnystä, Heikkinen toteaa.

Palkkatuen käyttämistä Heikkinen ei koe erityisen vaivalloiseksi työnantajan näkökulmasta. Työntekijät perehdytetään siinä missä muutkin ja byrokratiakin hoituu nykyisin helposti, kun esimerkiksi maksatushakemukset voi tehdä netissä.

– Minusta Kajaanissa on hyvin meitä palvellut työvoimahallinto. Yleensä on jouhevasti päästy eteenpäin, kun on ollut tarve henkilöitä saada, Heikkinen kiittelee.

– Mikaa palkatessa jouduttiin odottamaan pisimpään eli viikon verran, mutta toivottu tulos sieltä sitten tuli!

 

Taustaa:

  • Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Kainuun ELY-keskus ja TE-toimisto käynnistivät #suokuokkajapalkkatuki-haasteen.
  • Haasteen aikana ELYn ja TE-toimiston asiantuntijat kontaktoivat kainuulaisia yrityksiä ja tiedustelivat mahdollisuutta tarjota tekemätöntä työtä osatyökykyisille tai muille helposti työelämän ulkopuolelle jääville.
  • Taloudellista tukea yritykselle tarjottiin palkkatuen muodossa.
  • Tavoitteena oli kontaktoida vähintään 100 kainuulaista yritystä. Yhteensä kampanjan aikana kontaktoitiin 110 yritystä.
  • Tähän mennessä on otteutunut 13 rekrytointia, joiden lisäksi yhdeksän on työn alla.

 

Lue myös:

Työelämään kiinni Suomi 100 -hengessä: Suo, kuokka ja palkkatuki -kampanja


 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa viestintäasiantuntijana.

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Takana monta vuotta sairaanhoitajan töitä kotimaassa, mutta Suomessa työllistyminen ei olekaan niin yksiselitteistä. Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla kuitenkin haluavat tehdä työtään myös Suomessa.

Omalle urapolulleen Lirije ja Bakhita ponnistivat ammatillisesti suuntautuneen kotoutumiskoulutuksen kautta. Kotoutumiskoulutuksen aikana he saivat tietoa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä opiskelusta näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa.

– Kulttuuri on erilainen, joten olen oppinut paljon uutta. Esimerkiksi Kosovossa ei ole vanhustentaloja, sillä lapset hoitavat vanhempansa kotona, kuvailee Lirije kotimaansa tapoja.

– Mutta tämä on hyvä ja tärkeää! kehuu Bakhita suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää.

Edukailla opettajana ja uraohjaajana työskentelevä Juha Finnilä korostaakin, että Bakhitan ja Lirijen unelman toteuttaminen vaatii riittävän kielitaidon saavuttamisen lisäksi suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä.

Kulttuurieroja ja lähihoitajakoulutuksen laajuutta Lirijelle ja Bakhitalle esiteltiin jo ennen lähihoitajaopintojen aloittamista. Kotoutumiskoulutuksen aikana he pääsivät mukaan sairaanhoito- ja huolenpidon tutkinnon osaa opiskelevan ryhmän mukaan – aidosti opiskelemaan, ei vain kuunteluoppilaaksi.

Opiskelujakson aikana Lirije ja Bakhita jättivät hakemukset lähihoitajakoulutukseen ja valmistautuivat pääsykokeisiin muun muassa harjoittelemalla ryhmä- ja haastattelutilanteita. Kielikoetta lukuun ottamatta pääsykokeet olivat samanlaiset kuin kenellä tahansa ammatilliseen näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen hakevalla.

Hyvin menneiden pääsykokeiden ansiosta Bakhita ja Lirije pääsivät aloittamaan noin kaksi vuotta kestävän lähihoitajakoulutuksen tammikuussa. Koulutuksen tarkka kesto vaihtelee jokaisen opiskelijan kohdalla, sillä koulutuksen aikana on mahdollista osoittaa aiemmin hankittua osaamista näyttötutkinnoilla.

Lähihoitajaopiskelijoita kohtaaminen ja vuorovaikutus -oppitunnilla.

Sekä Bakhita että Lirije ovat tyytyväisiä koulutukseen:

– Ensin vähän jännitti, mutta nyt on tosi hyvä, koska meidän ryhmässämme kaikki ovat sosiaalisia ja auttavat paljon. Kaikkea voi kysyä! Lirije kehuu kurssitovereitaan.

Bakhitaa huolestutti etenkin kielitaidon riittävyys, mutta hän toteaa suomen kielensä kehittyneen jo tässä lyhyessäkin ajassa.

– Jos en ymmärrä jotakin, [kurssikaverit] selittävät, ja sitten ymmärrän! hän vahvistaa Lirijen kehut ryhmän hyvästä ja auttavasta ilmapiiristä.

Jo pian koittava ensimmäinen työssäoppimisjakso suoritetaan päiväkodissa. Tulevaisuuden työpaikan suhteen Bakhitalla ja Lirijellä ei kuitenkaan ole erityisiä toiveita, kunhan se sijaitsisi Kajaanissa.

– Minulle sopii työskennellä vanhusten kanssa, lasten kanssa, ei ole väliä, kunhan saan auttaa ihmisiä. Mutta ensin täytyy tietysti oppia tekemään työt hyvin, Lirije hymyilee.

TE-toimiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet maahanmuuttajille
  • Omaehtoisella opiskelulla on mahdollista parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai säilyttää työpaikka.
  • Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on palvelu, josta sovitaan TE-toimiston kanssa ennen opiskelun aloittamista.
  • 25 vuotta täyttänyt asiakas voi saada työttömyyspäivärahan korkeintaan 24 kuukauden päätoimisiin ammatillisiin opintoihin.
  • Tuen saaminen edellyttää aina, että asiakkaalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja koulutussuunnitelma on kirjattu asiakkaan työllistymissuunnitelmaan.
  • Ammatillisen työvoimakoulutuksen aikana suoritetaan usein perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Kyseessä voi olla myös jatko- tai täydennyskoulus.
  • Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti 20 vuotta täyttäneille työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille.
  • Koulutukseen hakeudutaan TE-toimiston kautta ja TE-toimisto valitsee, ketkä hakijoista pääsevät koulutukseen.
  • Työvoimakoulutuksen aikana opiskelija voi saada saman päivärahan kuin työttömänä ollessaan, mahdollisen korotusosan sekä kulukorvauksen.
  • Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla. Käytännön opintoja täydennetään teoriaopinnoilla.
  • Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan.
  • Oppisopimuksen aloittavan työttömän työnhakijan työnantajalle voidaan maksaa palkkatukea oppisopimuksen ajan, mikäli oppisopimuksen aloittamisesta on sovittu TE-toimiston kanssa ennen koulutuksen alkua.


Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.