Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Takana monta vuotta sairaanhoitajan töitä kotimaassa, mutta Suomessa työllistyminen ei olekaan niin yksiselitteistä. Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla kuitenkin haluavat tehdä työtään myös Suomessa.

Omalle urapolulleen Lirije ja Bakhita ponnistivat ammatillisesti suuntautuneen kotoutumiskoulutuksen kautta. Kotoutumiskoulutuksen aikana he saivat tietoa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä opiskelusta näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa.

– Kulttuuri on erilainen, joten olen oppinut paljon uutta. Esimerkiksi Kosovossa ei ole vanhustentaloja, sillä lapset hoitavat vanhempansa kotona, kuvailee Lirije kotimaansa tapoja.

– Mutta tämä on hyvä ja tärkeää! kehuu Bakhita suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää.

Edukailla opettajana ja uraohjaajana työskentelevä Juha Finnilä korostaakin, että Bakhitan ja Lirijen unelman toteuttaminen vaatii riittävän kielitaidon saavuttamisen lisäksi suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä.

Kulttuurieroja ja lähihoitajakoulutuksen laajuutta Lirijelle ja Bakhitalle esiteltiin jo ennen lähihoitajaopintojen aloittamista. Kotoutumiskoulutuksen aikana he pääsivät mukaan sairaanhoito- ja huolenpidon tutkinnon osaa opiskelevan ryhmän mukaan – aidosti opiskelemaan, ei vain kuunteluoppilaaksi.

Opiskelujakson aikana Lirije ja Bakhita jättivät hakemukset lähihoitajakoulutukseen ja valmistautuivat pääsykokeisiin muun muassa harjoittelemalla ryhmä- ja haastattelutilanteita. Kielikoetta lukuun ottamatta pääsykokeet olivat samanlaiset kuin kenellä tahansa ammatilliseen näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen hakevalla.

Hyvin menneiden pääsykokeiden ansiosta Bakhita ja Lirije pääsivät aloittamaan noin kaksi vuotta kestävän lähihoitajakoulutuksen tammikuussa. Koulutuksen tarkka kesto vaihtelee jokaisen opiskelijan kohdalla, sillä koulutuksen aikana on mahdollista osoittaa aiemmin hankittua osaamista näyttötutkinnoilla.

Lähihoitajaopiskelijoita kohtaaminen ja vuorovaikutus -oppitunnilla.

Sekä Bakhita että Lirije ovat tyytyväisiä koulutukseen:

– Ensin vähän jännitti, mutta nyt on tosi hyvä, koska meidän ryhmässämme kaikki ovat sosiaalisia ja auttavat paljon. Kaikkea voi kysyä! Lirije kehuu kurssitovereitaan.

Bakhitaa huolestutti etenkin kielitaidon riittävyys, mutta hän toteaa suomen kielensä kehittyneen jo tässä lyhyessäkin ajassa.

– Jos en ymmärrä jotakin, [kurssikaverit] selittävät, ja sitten ymmärrän! hän vahvistaa Lirijen kehut ryhmän hyvästä ja auttavasta ilmapiiristä.

Jo pian koittava ensimmäinen työssäoppimisjakso suoritetaan päiväkodissa. Tulevaisuuden työpaikan suhteen Bakhitalla ja Lirijellä ei kuitenkaan ole erityisiä toiveita, kunhan se sijaitsisi Kajaanissa.

– Minulle sopii työskennellä vanhusten kanssa, lasten kanssa, ei ole väliä, kunhan saan auttaa ihmisiä. Mutta ensin täytyy tietysti oppia tekemään työt hyvin, Lirije hymyilee.

TE-toimiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet maahanmuuttajille
  • Omaehtoisella opiskelulla on mahdollista parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai säilyttää työpaikka.
  • Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on palvelu, josta sovitaan TE-toimiston kanssa ennen opiskelun aloittamista.
  • 25 vuotta täyttänyt asiakas voi saada työttömyyspäivärahan korkeintaan 24 kuukauden päätoimisiin ammatillisiin opintoihin.
  • Tuen saaminen edellyttää aina, että asiakkaalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja koulutussuunnitelma on kirjattu asiakkaan työllistymissuunnitelmaan.
  • Ammatillisen työvoimakoulutuksen aikana suoritetaan usein perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Kyseessä voi olla myös jatko- tai täydennyskoulus.
  • Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti 20 vuotta täyttäneille työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille.
  • Koulutukseen hakeudutaan TE-toimiston kautta ja TE-toimisto valitsee, ketkä hakijoista pääsevät koulutukseen.
  • Työvoimakoulutuksen aikana opiskelija voi saada saman päivärahan kuin työttömänä ollessaan, mahdollisen korotusosan sekä kulukorvauksen.
  • Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla. Käytännön opintoja täydennetään teoriaopinnoilla.
  • Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan.
  • Oppisopimuksen aloittavan työttömän työnhakijan työnantajalle voidaan maksaa palkkatukea oppisopimuksen ajan, mikäli oppisopimuksen aloittamisesta on sovittu TE-toimiston kanssa ennen koulutuksen alkua.


Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa

Kivesvaara, Taivaanpankko
Kivesvaara, Taivaanpankko

Vuonna 2014 kainuulaiset työnantajat irtisanoivat tai lomauttivat työntekijöitään selvästi odotettua enemmän. Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) ilmoitettiin uusia avoimia työpaikkoja lähes 400 vähemmän kuin edellisenä vuonna; työttömyys kohosi 11 prosenttia vuoteen 2013 nähden. Pitkään jatkuneen heikon työllisyystilanteen vuoksi työttömyysjaksot pitkittyivät ja työllistymismahdollisuudet vähenivät. Toimintaympäristö muuttui vaikeaksi. Työllistymisen hoitaminen oli haastavaa työttömyyden moninaisuuden vuoksi.

Työttömyyden pitkittyessä ohjauksellisen työn tarve kasvoi selkeästi. Samaan aikaan Kainuun TE-palvelun henkilöstön resurssit työllisyyden hoitamiseksi niukkenivat. Jotta tilanteeseen pystyttiin vastaamaan, oli TE-toimiston toimintatapoja uudistettava vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja asiakkuuden haasteisiin.

Tähän tarpeeseen suunniteltiin Osaava ohjaaja -hanke yhteistyössä TE-palvelun johdon ja Kainuun ELY-keskuksen kehittämisasiantuntijoiden kanssa.

Meidän on uudesta luotava maa

Elokuussa 2015 käynnistyneen hankkeen päätavoitteena oli parantaa Kainuun TE-palveluiden henkilöstön ohjausosaamista ja sitä kautta ohjaustyön vaikuttavuutta ja laatua.

Luottamusta hankehenkilöstön ja TE-toimiston henkilöstön välillä rakennettiin alussa pitkään hankehenkilöstön ja kohdeorganisaation henkilöstön välisillä yhteisillä keskusteluilla ja ajatusten vaihdoilla. Taustoittavan tiedon perusteella tavoitetta lähdettiin toteuttamaan yhteistyössä koko Kainuun TE-palvelun henkilöstön kanssa. Kainuun TE-palveluun laadittiin vuosikello, jonka avulla osaamista kehitettiin suunnitelmallisesti.


”Otitte ensin selvää mitä meidän työ oikeasti on. Olitte helposti lähestyttäviä, luottamus syntyi nopeasti. Kuuntelitte hyvin henkilöstöä koulutuksia suunniteltaessa, tuitte henkilöstön jaksamista.”

-KAINUUN TE-TOIMISTON HENKILÖSTÖ


Ohjausosaamisen kehittämisen valmennusprosessi oli laaja-alainen ja monipuolinen kokonaisuus, johon Kainuun TE-palvelun henkilöstöä osallistettiin, motivoitiin ja innostettiin osallistumaan. Henkilöstöä kuultiin valmennusten ja koulutusten sisältöjä ja teemoja suunniteltaessa. TE-palvelun johto oli sitoutunut osaamisen kehittämiseen hyvin resursoimalla siihen aikaa ja mahdollistamalla henkilöstön osallistumisen valmennuksiin. Tämä on meidän yhteinen juttu.

Hanke oli mukana perustamassa Kainuun TE-toimiston Facebookia, jonka avulla mahdollistetaan oikea-aikainen asiakasviestintä ajankohtaisista asioista. Tämä lisäsi TE-toimiston näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Hankkeen aikana syvennettiin myös TE-toimiston asiantuntijoiden yhteistyötä järjestämällä heille vertaispysäkkejä heidän toivomistaan aiheista. Vertaispysäkeillä asiantuntijoilla oli mahdollisuus pysähtyä ja pohtia oman työn sisältöä ja sen merkitystä sekä oppia toisiltaan. Parhaita kokemuksia ja käytänteitä jaettiin niin osuvan työtarjouksen tekemisestä kuin oman työn hallinnastakin. Yhteisöllisyys vahvistui ja henkilöstön välinen vuoropuhelu lisääntyi.

yritysvierailu-transtechillc3a4.jpg
Yhteistyötä alueen yritysten kanssa: yritysvierailulla Transtechillä.

TE-toimiston sisäisen yhteisöllisyyden lisääntymisen ohella yhteistyötä syvennettiin myös alueen yritysten sekä muiden ohjaustyötä tekevien, kuten kolmannen sektorin toimijoiden, kanssa yhteistyössä TYPO-koordinaatiohankkeen kanssa. Muistattehan vielä verkostotreffit?

Asiakasohjausosaamisen valmennus OHJUS toi mukanaan syksyllä 2016 yhteistä työskentelyä verkostotoimijoiden kanssa.  OHJUKSESSA lähestyttiin asiakasohjaustyötä useasta eri näkökulmasta aiheilla; moniammatillinen asiakasohjausprosessi, moninaisuus asiakasohjaustyössä, vaikuttavuutta yhteistyöllä ja laadukas asiakasohjausprosessi työllisyyden hoidossa.

Valmennuskokonaisuus sisälsi lähiopetuspäiviä, välitehtäviä, itsereflektointia ja työpajatyöskentelyä. Valmennuksella pyrittiin samalla lisäämään osallistujien muutosvalmiutta osaamisen kehittämisen kautta. Verkostoille kirkastui ymmärrys Kainuun TE-palvelun ohjaustyön merkityksestä ja asiakasohjausprosessin kokonaisymmärrys kasvoi kaikille osallistujille. Yhteisen asian äärellähän tässä ollaan.


”Asiakasprosessit ja niiden eteenpäin vieminen ovat selkiytyneet. Koulutukset olivat mielenkiintoisia ja tukivat asiantuntijan työtä. Verkostotoimijat ovat tulleet tutuiksi ja yhteistyö on kehittynyt sitä kautta.”

-KAINUUN TE-TOIMISTON HENKILÖSTÖ


Meidänpä vapautta vaarat ovat nää

TE-toimiston asiantuntijoille teetetyn henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset olivat koko hankkeen ajan nousujohteisia. Erityisesti innostus oman työn kehittämistä kohtaan sai korkeimmat arvosanat.

Kainuussa tehty hyvä työ näkyi ja kuului valtakunnan tasolla ja erityisesti se positiivinen kainuulainen ote, jolla ohjaustyötä TE-toimistossa tehtiin. Kainuun TE-toimisto saikin ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottavalta KEHA-keskukselta erityismaininnan valtakunnan ystävällisimmästä palvelusta.

Osa TE-toimiston asiantuntijoista vahvistaa ja monipuolistaa osaamistaan myös vapaa-ajalla.


”Osaava ohjaaja -hankkeen työntekijät olivat rinnalla kulkijoita ja rohkaisijoita oman osaamisen kehittämiseen. He kuuntelivat aidosti henkilöstön toiveita oman osaamisen kehittämisessä ja ryhtyivät heti tekemään näistä toiveista totta toteuttaen erilaisia koulutuksia. Heidän kuuntelevaa ja myötäelävää läsnäoloaan jää kaipaamaan arkityössä hankkeen päättymisen jälkeen.”

-KAINUUN TE-TOIMISTON HENKILÖSTÖ


Osaamisen kehittäminen ei pääty, vaikka hanke päättyy. Hankkeen aikana TE-toimistolle kehitettiin ohjausosaamisen vuosikello, joka rytmittää osaamisen kehittämistä myös jatkossa. Samoin elämään jäävät TE-toimiston Facebook-sivut, verkostotreffit ja hankekahvilatoiminta. Myös vertaispysäkkitoimintaa tullaan jatkamaan. Puhumattakaan siitä osaamisen kehittämisen pääomasta, joka jää kohdeorganisaatioon hankkeen päätyttyä.

Hankkeen aikana opitut taidot eivät katoa vaan jäävät elämään TE-toimiston arkeen. Kainuun alueen työllisyysnäkymät kohenevat koko ajan ja avoimilla työmarkkinoilla on aiempaa enemmän työpaikkoja tarjolla. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

WP_20170518_11_58_52_Pro
Osaava ohjaaja -hankkeen loppuseminaari Puikkokosken Campilla.

Kainuhun kansa, ah arpasi lyö

Hankkeen alkaessa ei vielä tiedetty maakuntauudistuksesta, jonka myötä nykyiset TE-palvelut ja yrityspalvelut yhdistyvät kasvupalveluiksi. 1.1.2020 alkaen TE-palveluita tuottavat ensisijaisesti yritykset ja kolmas sektori, joten hankkeen lisäämä yhteistyö TE-toimiston ja sen verkostojen välillä oli omiaan ennakoimaan tulevaa uudistusta.

Kainuun TE-palveluissa asiantuntijoiden valmiudet kohdata tuleva maakuntauudistus on nyt paremmalla tasolla ohjausosaamisen kehittämisen myötä. Asiantuntijat tekevät hyvää ohjauksellista työtä oman maakunnan työllisyyden hoitamiseksi, yhteistyössä työllisyyttä hoitavien verkosto-ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijan roolin muuttuessa valmentajan ja motivoijan rooliksi.

Osaava ohjaaja -hanke:

  • Osaava ohjaaja-hanke oli Kainuun ELY-keskuksen oman tuotannon ESR-rahoitteinen henkilöstön kehittämishanke.
  • Ensisijaisena kohderyhmänä olivat Kainuun TE-palvelun ohjaustyötä tekevät asiantuntijat sekä TE-palvelujen kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden verkostokumppaneiden ohjaustyötä tekevät.
  • Hanke kosketti yhteensä noin 120 henkilöä.
  • Hankkeen kesto oli kaksi vuotta (1.8.2015−31.7.2017)
  • Hankehenkilöstö: Päivi Ylä-Outinen, projektipäällikkö, Minna Heikkinen suunnittelija (ajalla 1.8.2015–20.7.2016), Maija Leinonen vs.suunnittelija (ajalla 9.8.2016–20.6.2017), Merja Pyykkönen assistentti.