Uusi ohjelmakausi korostaa vihreää siirtymää

Uusi EU-ohjelmakausi alkaa marraskuun alussa. Kainuuseen tulee rahoitusta saataville aikaisempaa enemmän, vaikka pahempaakin pelättiin. Tämä on siis sitä paljon puhuttua ”EU rahhaa”.

Mihin rahoitusta on suunniteltu käytettävän? Ilmastonmuutos ja sen torjuminen on kaiken tulevan ohjelmakauden rahoituksen isoin tavoite. Se läpileikkaa kaikkia ohjelmia ja tavoitteita, oli sitten kyse uudesta ohjelmakaudesta, elvytysrahoituksesta tai vanhojen rahojen käytöstä. Kestävän kasvun ohjelmaa kutsutaan vihreäksi siirtymäksi.

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Konkretiaa kaivataan

Mihin vihreä siirtymä konkreettisesti vaikuttaa meillä Kainuussa? Se tulee selvittää. Nyt uuden ohjelmakauden kynnyksellä pitääkin jokaisen kainuulaisen toimijan, kunnan, toimialan ja yrityksen selvittää, mitä mahdollisuuksia tuo vihreä siirtymä tuo itse kullekin toimijalle. Samalla tulee selvitettyä mahdolliset uhatkin. Ilmastonmuutoksen uhkista puhutaan paljon, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan tuomasta kehityksestä on kaikille saatavissa enemmän, uskon näin, kunhan vaan ne mahdollisuudet selvitetään.

Ilmastonmuutoksen torjuta, hiilensidonta, hiilineutraaliustavoite jne. Monia termejä, jotka eivät konkretisoidu nopeasti monellekaan. Tähtitiedettä nämä asiat eivät kuitenkaan ole. On hyvä muistaa, että ihan perustekeminen ja -kehittäminen hyvin usein toteuttaa jo noita tavoitteita, erityisesti luonnonvaroistaan vahvassa Kainuussa.

Tuulivoimaloita ja puukasa.

Kainuun vahvoista toimialoista monet, kuten esimerkiksi puunjalostus, ovat ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitetta vahvasti tukevia ja jo nyt innovoidaan uusia energiaratkaisuja, kehitetään fossiilisia raaka-aineita korvaavia tuotteita sekä hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja.

Jokaisen Kainuun kunnan, toimialan ja yrityksen tulisi käynnistää selvitys siitä mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa oman kunnan, toimialan ja yrityksen sisällä. Näitä selvityksiä olisi varmasti hyvä tehdä myös yhdessä kaikkien itselle sopivan klusterin toimijoiden kesken. Niistä nousee varmasti kehitysideoita ja -hankkeita, joita eteenpäin viemällä syntyy uutta ja taas uusia kehitysideoita. Näitä tehdään varmasti jokaisen toimijan sisäisenä työnä, mutta nyt kannattaisi käyttää rohkeasti uutta asiantuntemusta ja osaamista hyväksi. Ulkopuolinen asiantuntemus ja uusi osaaminen laajentavat perspektiiviä.

Pyöreän pöydän koordinointia

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi on maakunnassa oltava erilaisia koordinoivia tahoja, jotka varmistavat kehittämistoiminnan jatkumon ja parhaat tulokset pidemmällä aikavälillä. Koordinointia on tehtävä rahoittajien lisäksi toimijoiden omana työnä. Myös hanketoimijoiden keskinäinen maakunnallinen yhteistyöryhmä, ”pyöreä pöytä” voisi tehdä isompaa koordinointia ja miettiä sopivaa työnjakoa sekä nostoja kehittämisen kärkiteemoiksi.

Mikä parasta tuohon selvittämisen ja kehittämiseen on rahoitusta tarjolla, ja erityisesti uuden asiantuntemuksen hankintaan. Huolellisella selvityksellä on löydettävissä kunkin toimijan kehittämisen askelkivet, joita kulkemalla ollaan entistä kilpailukykyisempi jatkossakin. Samanlaisia selvityksiä kehityskohteiden etsimiseksi olisi tehtävä myös jo aikaisemmin painopisteenä olleen teeman eli digitalisaation hyödyntämiseen. Digitalisaation hyödyntämiseen kainuulaisten yritysten eri toiminnoissa on vielä paljon potentiaalia.

Selkein uhkakuva kaikkeen kehittämiseen, myös ilmastonmuutoksen kautta tulevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on siinä, että mistä saadaan ja löydetään tekijät tekemään uutta tulevaisuutta. Samalla pitäisi löytää tekijät myös nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Asia on varsin outo Kainuussa, missä lähes aina on kärsitty merkittävästä työttömyydestä. Tämä asia on nyt toki tiedostettu, mutta onko sille tehty vielä paljoakaan?

Nyt olisi jokaisen työantajan katsottava omaa vetovoimaansa erityisen huolella ja kehitettävä sitä. Entisellä mallilla ei tulla pärjäämään. Kilpailu työntekijöistä koskettaa koko Suomea ja vielä laajemmin, koko Eurooppaa. Miten kainuulainen työnantaja erottuu tuossa joukossa. Ei enää riitä, että laitetaan työpaikka auki, ja valitaan hakijoista sopivin. On panostettava yrityksen näkyvyyteen, ilmeeseen, vetovoimaan ja erityisesti rekrytointiosaamiseen. Ja nämä kaikki on pystyttävä tekemään kansainvälisesti. Jatkossa entistä isompi osa työntekijöistä tulee olemaan muualta kuin suomesta. 

Nämä kaikki on uusia asioita, eivätkä ne ole vielä monenkaan työnantajan mielessä.  Asialle on vielä paljon tehtävissä, mutta toimilla alkaa olla kiire. Tekemistä siis riittää.

Mutta onneksi kehittämiseen on myös rahaa käytettävissä. Ja se raha on sitä varten.


Vaaleahiuksinen, silmälasipäinen mies seisoo.

Kirjoittaja Pasi Loukasmäki työskentelee yritys- ja työvoimayksikön päällikkönä Kainuun ELY-keskuksessa.

Tulevaisuuden työ ja kutsumusammatit

Mitä kutsumusammatti meille 2020-luvulla tarkoittaa? Osaamisvaatimukset työelämässä muuttuvat niin nopeasti, että myös jokaisen työelämässä olevan pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistaan. Mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää, mitä taitoja ja osaamista tarvitaan nyt ja entä tulevaisuudessa?

Työn muoto ja merkitys muuttuvat koko ajan. On bloggaajia ja tubettajia, mutta junasta ei voi ostaa enää matkalippua käteisellä. Nopeasti kehittyvät globaalit ilmiöt muuttavat maailmaa. COVID-19 kriisi näyttäisi kiihdyttävän kehitystä, jossa viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä yleistyy erittäin nopeasti. Tämä puolestaan kiihdyttää paikasta riippumatonta työntekoa. Myös monia palveluja on siirtynyt nopeasti verkkoon. Suurella todennäköisyydellä kriisi tulee nopeuttamaan ja syventämään digitalisaation hyödyntämistä eri aloilla.

Kaksi naista keskustelee opintosisällöistä. Toisella on auki kirja, toisella kannettava tietokone.
Korkeakoulutus on jo monimediallista.

Digiosaamisen merkitys kasvanee entistä nopeammin lähes kaikilla toimialoilla. Nopeasti kehitys etenee esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa henkilökohtaisissa palveluissa, vähittäiskaupassa ja koulutuksessa. Monissa vaativissa asiantuntijatehtävissä monipuolinen työkokemus on eduksi, ja korkeakoulutuksen suorittaminen työuran myöhemmässä vaiheessa voi olla sekä yksilön että työelämän kannalta hyvä ratkaisu.

Tekniikan aloilla koulutustarvetta

Asiantuntija- ja johtotehtävien osuuden työvoimasta ennakoidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Vastaavasti matalan osaamistason tehtävien osuus vähenisi suurimmalla osalla toimialoista. Tulevaisuudessa on myös toimialoja, joissa matalan osaamistason tehtävien osuus ja työvoiman tarve voi kasvaa, esimerkiksi maatalous, elintarvikkeiden valmistus ja sosiaalipalvelut.

Työllisyydeltään kasvavilla toimialoilla (esim. kemiallisten tuotteidenvalmistus ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus) korkeakoulutettuja tarvitaan syntyviin uusiin työpaikkoihin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettua uutta henkilöstöä.

Mies kirjoittaa muistiinpanoja työpöydän äärellä. Pöydällä on myös violetti opiskelijahaalari, jonka lahkeissa on useita tarroja.
Asiantuntijatehtävien osuus työvoimasta kasvaa edelleen.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan teollisuudessa ja rakentamisessa, monilla palvelujen toimialoilla ja tekniikan alalla. Ennakoidaan, että koulutustarve tekniikan alalla kasvaa valtavan paljon, noin 40 prosenttia! Korkeakoulutuksen lisääminen ei ole ainoa näkökulma koulutustason nostamiseksi. Meillä on iso joukko kainuulaisia, joilla ei ole perusopetuksen tai lukion jälkeistä koulutusta tai ainakin tutkinto puuttuu. Heidän kouluttamisellaan voidaan myös vaikuttaa Kainuun koulutustason kehittymiseen.

Työllisyydeltään supistuvilla toimialoilla (esim. kauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut) uudet teknologiat vähentävät suorittavan tason tehtäviä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. Tärkeä työvoiman lähde ovat rakennemuutosten vuoksi poistuvista tehtävistä vapautuvat työntekijät, joiden osaamisesta muuttuvassa tilanteessa on huolehdittava.

Samanaikaisesti työvoiman tarve asiantuntijatason tehtäviin pienenee vain vähän, vaikka toimialan työvoiman tarve vähenee. Tämän vuoksi avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimukset painottuvat vahvasti korkeakoulutettuihin.

Rekka ajaa puukuormassa lastausalueella talvella.
Noin kolme neljännestä uusista työntekijöistä tulee samanlaisiin tehtäviin kuin poistuvat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarpeen ennakointitulos vuodelle 2035 poikkeaa monista julkisuudessa esitetyistä arvioista, joissa työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi eli työllisyysarvio perustuu teknologiapainotteiseen kehitykseen eikä kasvua ennakoida tapahtuvan – tämä on tosi vaikea toimiala ennakoida, koska mm. poliittinen päätöksenteko vaikuttaa niin paljon, ennakointi pitäisi tehdä ”pienemmissä osissa”.

Koulutusvaatimus nousee

Noin 75 prosenttia uusista työntekijöistä palkataan suurin piirtein samantyyppisiin tehtäviin kuin mistä poistuneet työntekijät jäivät eläkkeelle. Neljännes työpaikoista olisi kokonaan uusia.

Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen. Työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työssä olevien koulutus viime vuosikymmenen lopulla.

Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustasoa on myös parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.

Onkohan jatkossa kutsumusammatissa työskentely edes mahdollista? Monia ammatteja on aiemminkin pidetty tulevaisuuden työnä, sellaisena alana, jolla riittää töitä pitkään. Useat ammatit ovat kuitenkin kadonneet tai muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä, tekniikan kehittyessä ja lakien muuttuessa. Enää ei ole liiemmin hevosmiehiä, mylläreitä, kansakoulujen keittäjiä tai kengänkiillottajia. On siis rohkeasti mentävä vaan kohti uuttakin unelmaa, niinhän sitä on tehty ennekin. Ammatit ja niihin tarvittava koulutus kehittyvät ja muuttuvat koko ajan – ja sittenhän meillä jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja opiskella kohti uutta seuraavaa kutsumusta ja unelma-ammattia.


Hymyilevä tukkatukkainen nainen silmälasit päällä istuu tuolissa.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.

Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.

Työvoiman kysyntä ennätyksellisen vilkasta – mistä tekijät?

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

TE-palveluihin ilmoitetut uudet työpaikat Kainuussa tammikuusta 2006 toukokuuhun 2021. Käyrä nousee voimakkaasti vuoden 2020 syksystä ollen toukokuussa 2021 korkeimmillaan 1325.




Kuva 1. TE-palveluihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat Kainuussa, tammikuu 2006 – toukokuu 2021

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Valokuva, jossa on painemittari ja putkia tehtaassa.
Kainuun työmarkkinoilla on töitä monen alan osaajille.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Valokuva silmälasipäisestä miehestä kauluspaita päällä.

Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa työvoima-asiantuntijana.