Työttömien ääni kuuluviin

Kainuun TYPin asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen tukeen ja palveluun. He kokivat elämänlaatunsa parantuneen TYPin asiakkuuden aikana. Tulosten mukaan TYPin toiminta vaikuttaa nostavan myös työ- ja toimintakykyä. Tulosten taustalla on asiakaslähtöinen tutkimus Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutuksesta koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn.

TYP on työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, joka on lakiin perustuva yhteistoimintamalli. Mallissa kunta, Kela ja TE-toimisto arvioivat yhdessä työttömän palvelutarvetta, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä Kainuun TYPin asiakasta, 17 Kainuun TYPin vakituisen henkilökunnan jäsentä sekä johtotiimi, joka toimii työryhmänä Kainuun TYPin johtoryhmälle.

Työllistymisen haasteet

Työttömien työllistymisen edistäminen on haasteellisessa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Valtio on siirtänyt vastuuta työttömien työllistymisestä enenevästi kunnille, toisaalta TYP-toiminta edustaa juuri kuntien ja valtion yhteisvastuun näkökulmaa. Meneillään olevat muutokset voivat joko tiivistää tai eriyttää yhteistyötä.

Kainuussa vuonna 2018 maksettiin työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen kuntaosuuksia yli 5 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat valtava menoerä kuntien taloudessa. TYPin tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden avulla siten kuin palvelujen tarjoamisesta erikseen laissa säädetään. TYP-toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2015 alkaen jokaisessa kunnassa.

Työurien moninaistuminen ja työmarkkinoiden monimutkaistuminen erilaisiin osiin sekä työttömyyden kroonistuminen ovat suurimmat haasteet työvoimapolitiikassa. Työmarkkinat ovat epävakaita ja työelämä vaatii nykyisin moniammatillisuutta. Digitaalisuus on tuonut omat haasteensa työntekoon ja osaamista vaaditaan myös tiimityöskentelystä.

Palvelujen yhteensovittamisella työttömyyden hoitamiseen

Työttömyyden kroonistuminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista, koska työttömyys liittyy osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin. Pitkäaikaistyöttömillä on useilla terveys- ja mielenterveysongelmia, jotka ovat esteenä työllistymiselle. Terveys- ja mielenterveysongelmien hoitaminen on ensisijaisesti tärkeää, jotta työllistymisen esteet voidaan ylittää.

Kuvassa neljä henkilöä on laittanut kädet keskelle päällekkäin. Kuvastaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.
Pitkäaikaisen työttömyyden hoitamisessa palvelujen yhteensovittaminen on tärkeää. Kuva: Pixabay.

Peppi Saikku korostaa väitöskirjan tutkimustuloksissaan, että on tärkeää aktivoida myös palvelunkäyttäjät mukaan. Saikun mielestä aktivointi-, kuntoutus- ja työkykypolitiikat pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jotta mahdollisilla sote-uudistuksilla pystyttäisiin auttamaan vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja hyvinvointia ylipäätään.

Toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli saada palvelunkäyttäjien ääni kuuluviin ja osallistaa heidät kehittämään Kainuun TYPin palveluprosessia sellaiseksi, että se palvelisi juuri heitä. Tuloksista selvisi myös, ettei työ- ja toimintakyvyn arviointi ole systemaattista ja se vaatii kehittämistä. Tavoitteiden asettelu yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa on kaiken keskiössä. Mikäli tavoitteita ei mielletä omiksi, putoaa palvelulta päämäärä ja pohja. Resurssit intensiiviselle työlle on siis turvattava jatkossakin.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Tulosten mukaan TYPin toiminnasta on hyötyä palvelunkäyttäjille niin työ- ja toimintakyvyn kuin elämänlaadunkin saralla. Palvelunkäyttäjät arvioivat työ- ja toimintakykynsä usein suhteellisen heikoksi. Myös tukipalvelujen saatavuus koettiin hankalana, ja osa asiakkuuksista olikin pitkittynyt jopa 10 vuoden mittaisiksi.

Työ- ja toimintakyvyn ja ohessa elämänlaadun taso pitkäaikaistyöttömillä on valtakunnallisesti varsin matalalla. Työllistyminen pitkäaikaistyöttömän henkilön tavoitteena on kuitenkin epärealistinen, sillä elämänlaadun ollessa heikko, ei henkilöllä ole hallussaan edellytyksiä pärjätä työelämässä. Jo arjessa pärjääminen voi tuottaa hankaluuksia.

Asiakkaan tavoitteita tulisi laskea realistisemmalle ja konkreettisemmalle tasolle. Elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä pitäisi lähteä parantamaan ns. ruohonjuuritasolta. Tämä voi olla merkittävä askel pitkäaikaistyöttömän henkilön arjen hallinnan paranemiselle.

Työttömyystason laskemisen ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen toimivuuden takaamiseksi on eri palveluiden yhteistyö ensisijaisen tärkeää. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, ettei hän missään vaiheessa koe jäävänsä avun ulkopuolelle esimerkiksi kohtuuttomien pitkien jonojen vuoksi.

Osatyökykyisten työllistäminen

Myös työnantajille pitäisi kehittää lisää kannustimia, jotka rohkaisisivat antamaan paikan esimerkiksi osatyökykyiselle työnhakijalle. Kuntien kuuluisi ottaa isompi rooli työllistymispalvelujen järjestämisessä, koska työmarkkinatukisakkomaksut kuormittavat kuntien taloutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa Peppi Saikku on todennut, että pitkäaikaistyöttömien palveluista ei tunnu viime kädessä olevan vastuussa mikään taho. Tähän meillä Kainuussa pitäisi tarttua ja myös kuntien ottaa enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä.


Kirjoittaja Milla Tikkanen on opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutuksessa ja valmistunut tänä syksynä. Tikkanen toimii Kajaanin kaupungin työllisyysasiantuntijana ja TYP-johtajan viransijaisena.

Tikkasen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva lopputyö on luettavissa Theseuksessa: ”Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutus palvelunkäyttäjien koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn” .

Maakuntauudistus minuutissa – Korkean työttömyyden maakunnasta tuhansien työmahdollisuuksien maakunnaksi

Kehysriihessä Kainuu valittiin kahden muun maakunnan kanssa siltasopimusalueeksi. Kainuuseen ollaankin parhaillaan laatimassa sopimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisu työvoimatarpeeseen. Siltasopimus on eri tahojen yhteinen sopimus, joka perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa määritetään vastuut, työnjako ja tarvittavien toimenpiteiden rahoitukset.

Videolla Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Tiina Veijola kertoo Kainuun positiivisesta rakennemuutoksesta. Aiemmin korkean työttömyyden maakunnassa on parhaillaan auki ennätysmäärä työpaikkoja.

Maakuntauudistus minuutissa – Asiakasraadeilla potkua palveluiden kehittämiseen

Tästä käynnistyy juttusarja Maakuntauudistus minuutissa, jossa Kainuun ELY-keskuksen johtoryhmä kukin vuorollaan tiivistää maakuntauudistusta yhteen minuuttiin. Luvassa mielenkiintoista täsmätietoa uudistuksesta, tervetuloa mukaan!

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Kainuun ELY-keskuksen johtava asiantuntija Outi Pitkänen kertoo, miten Kainuun ELY ja TE-toimisto ovat ottaneet asiakkaat mukaan tulevan maakunnan kasvupalveluiden suunnittelutyöhön.