Tarkastettua kylvösiementä vai jotain muuta kotipuutarhurin peltoon?

Keväinen aurinko paistaa jo lämpimästi. Kunnan toriaukiolla kävellessä myyntipaikalla olevan kuorma-auton liepeiltä myyjä huikkaa, jotta olisi siemenperunaa tarjolla ensi kesän viljelyyn. Mielessä liikahtaa, jotta nythän tosiaan alkaa jo olla aika laittaa siemenperunat itämään, ja tuossa näyttää olevan halpaa tavaraa tarjolla. Kun tarve ei ole iso, niin perunanmyyjä nostelee avonaisesta säkistä pienempään myyntipussiin sopivan määrän. Ja siemenperunoiksi sopiviltahan nuo toki näyttävät. Perunan lajikkeen ynnä muiden tietojen näkemiseksi vakuustodistusta kysyttäessä sitä nyt ei ole näyttää eikä antaa, mutta suullinen vakuutus kyllä annetaan. On hyvä lajike ja satoisa ja itää varmasti!

Tässäpä nyt sitten ollaankin niin sanotun harmaan siemenen kaupan piirissä. Myyjä on torilla myymässä todennäköisesti tarkastamatonta siementä, mikä on siemenkauppalain vastaista toimintaa. Tämän tyyppistä torikauppaa esiintyy vieläkin, vaikka sitä on Eviran eli Elintarviketurvallisuusviraston johdolla ja paikallisten ELY-keskusten tarkastamina pyritty rajoittamaan.

No mitä haittaa siitä nyt sitten oman pienen puutarhamaan viherpeukalolle on, jos tuo siemen nyt ei ole viimeisen päälle tarkastettua niin sanottua sertifioitua siementä? Miksi minä ostaisin kalliimpaa siementä?

Suurimpana riskinä on se, että tarkastamattoman siemenperunan mukana levitetään vaarallisia kasvintuhoojia esimerkiksi rengasmätää tai peruna-ankeroista, joita on vaikea myöhemmin saada tuhottua. Ja jos aikoo viljellä perunaa siinä samalla puutarha-alalla pitempään, niin saastuneessa maassa ei satokaan välttämättä jatkossa ole kummoinen.

Tarkastamatonta siementä ostaessaan ei voi myöskään olla varma, että se on sitä lajiketta mitä väitetään ja minkä laatuista se muutenkaan on.

Myydään siemenperunaa sitten toreilla tai myymälöissä, niin se pitää myydä aina suljetuissa pakkauksissa. Pakkauksissa pitää olla vakuustodistus, josta näkee niin lajikkeen kuin pakkaajan nimen.  Myyjällä on vastuu, että kylvösiemeneksi myydään vain tarkastettua siementä, vakuustodistusten ja pakkausmerkintöjen oikeellisuudesta on vastuu siemenen pakkaajalla tai maahantuojalla.

EU kasvipassi vakuustodistus.jpg

Näin kevättalvella joka kodin viherpeukalot hankkivat myös paljon vihanneskasvien siemeniä kevään kylvöjä ja istutuksia varten. Näitä piensiemenpussejahan on myynnissä lähes joka kaupassa. Myös netin kautta on tarjolla myös mitä eksoottisimpia lajikkeita.

Nämäkin markkinat ovat siemenkauppalain alaista kauppaa. Ja varsinkin netistä EU:n ulkopuolelta tilaavan pitää itse selvittää, esimerkiksi Eviran kautta, että tilattavien siementen lajike kuuluu EU:ssa hyväksyttyihin lajikkeisiin.

Yleisesti siemenpussien ja -pakkausten pitää olla suljettuja ja niistä pitää löytyä muun muassa seuraavat merkinnät:

  • laji
  • lajike
  • pakkaajan tiedot tai tunnistenumero
  • pakkauksen sulkemiskuukausi ja -vuosi tai itävyysmäärityksen ajankohta sekä
  • siemenluokka.

Lisäksi pakkauksessa pitää olla joko suomeksi tai englanniksi teksti ”EY:n määräysten mukaan hyväksytty kylvösiemen”. Jos siemeniä on käsitelty kasvinsuojeluaineilla, on siitä ilmoitettava pakkauksessa.

Oikeat pakkausmerkinnät kylvösiemenpussissa

ELY-keskusten ottamissa näytteissä näistä piensiemenistä löytyy silloin tällöin puutteellisia merkintöjä pakkauksissa ja myös siementä, jonka itävyys ei täytä vaatimuksia. Niinpä vakuustodistus on hyvä säilyttää niin perunan kuin vihannesten viljelyn ajan, jotta erä voidaan jäljittää tarvittaessa jos ongelmia ilmaantuu.


 

Kirjoittaja Paavo Kemppainen työskentelee johtavana asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikössä.

Luomulla pitkät perinteet Kainuussa − luomupuuron maailmanennätys tehdään 6.9.2017

Luomuruoka kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, ja tänä vuonna Evira arvioi Suomen luomualan laajenevan 8 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Luomun tuotanto on ollut kasvussa jo pitkään, vaikkakin viime vuosina kasvuvauhti on ollut aiempaa hitaampaa. Kainuussa keskimäärin viisi tilaa vuosittain vaihtaa tuotantonsa luonnonmukaiseksi. Luomuun liitytään hakemuksella, joka tehdään oman alueen ELY-keskukseen.

Kainuun ELY-keskuksen luomuasiantuntija Jukka Kiviojan mukaan puolet kainuulaisista luomutiloista on liittynyt luomuun jo 90-luvulla. Yksi tällaisista on Sotkamossa sijaitseva Hietalahden tila.

− Siinä vaiheessa kun 90-luvun alussa siirryttiin lypsylehmistä emolehmiin, siirryttiin myös luomuun, kertoo Hietalahden tilalla viljelevä Juha Mustonen.

Tavanomaisesta tuotannosta luomuviljely eroaa siten, että se tapahtuu ilman kemiallisia lannoitteita ja ilman kasvinsuojeluaineita. Näin ollen ruoka on puhtaampaa ja tuotanto ympäristöystävällisempää. Kemiallisten lannoitteiden välttäminen olikin yksi syy, miksi Mustonen aikanaan siirtyi luomuun:

− Torjunta-aineiden käsittely ei ole mitään niin mukavaa. Olen ollut lapsesta lähtien kiinnostunut luontoasioista, ja tällaisilla luomutiloilla ympäristö on monipuolinen, jos ajatellaan hyönteisiä ja lintumaailmaa, kertaa Mustonen luomuviljelyyn siirtymisen etuja.

Lannoitteista luopuminen tuo viljelijälle myös säästöä, sillä ne ovat iso kuluerä. Luomuasiantuntija Kiviojan mukaan luomu onkin usein viljelijälle taloudellisempi vaihtoehto.

− Voisin kyllä suositella luomuun liittymistä, sillä ainakin tällä hetkellä sillä pärjää taloudellisesti aivan yhtä hyvin kuin tavanomaisella tuotannolla, toteaa Juha Mustonen.

Luomuliha puolestaan eroaa tavanomaisesti tuotetusta lihasta siten, että eläimet paitsi syövät luomurehua myös voivat paremmin. Luomuun liittyessään maanviljelijä sitoutuu siihen, että eläimet pääsevät laidunkauden aikana laitumelle joka päivä. Lisäksi tuotantorakennukselle on omat vaatimuksensa muun muassa valon riittävyyden, kiinteän lattian pinta-alan ja eläinkohtaisten neliömäärien suhteen. Eläimiä ei saa kytkeä kiinni muuten kuin tilapäisen hoidon yhteydessä.

Kuluttajan kannalta luomu voidaan nähdä eräänlaisena laatujärjestelmänä, sillä luomuvalvontaan liittyneet tilat tarkastetaan vuosittain. Valvonnasta vastaavat Eviran valtuuttamat tarkastajat. Luomuvalvonnassa oleva tila voi tehdä viisivuotisen sitoumuksen luomukorvausjärjestelmään, jonka kautta tuotantoa tuetaan. Näin luomutuotanto on kannattavaa.

Oikean luomutuotteen tunnistaa eurolehti-merkistä, joka on pakollinen merkki luomupakkauksessa.

Eurolehti

Faktaa:

  • Kainuussa 113 luomutilaa
  • Luomupeltoa 5400 hehtaaria
  • Kainuulaisen luomutilan keskikoko noin 53 hehtaaria
  • Eniten nurmipinta-alaa (4432 hehtaaria)
  • Seuraavaksi eniten viljellään kauraa (331 hehtaaria)

Video: Sotkamolainen luomuviljelijä Juha Mustonen kertoo luomuviljelystä.

Luomupuuron maailmanennätystä tehdään 6.9.2017

Pro Luomu koordinoi luomupuuron maailmanennätystä, jota tehdään keskiviikkona 6.9. Tempauksen tarkoituksena on, että mahdollisimman moni syö luomupuuroa saman päivän aikana. Tempaus on osa Suomi 100 -vuoden syödään yhdessä -teemaa, ja siihen on ilmoittautunut joukoittain hyvin erilaisia toimijoita aina pienistä kahviloista isoihin elintarvikeyrityksiin.

Lähteet:

www.luomu.fi
www.evira.fi/yhteiset/luomu/tilastot-ja-tietohaut