Kestäviä ja turvallisia patoja kaikkialla maailmassa

ICOLD (International Commission on Large Dams) kerää vuosittain runsaan joukon patojen parissa työtään tekeviä alan vuosikokoukseen sekä symposiumiin. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin kesäkuussa Ottawassa, Kanadassa. Paikalle oli saapunut 200 kanadalaista sekä muista maista yli 1000 osallistujaa. Tapahtumaan osallistui myös toistasataa nuorta jäsentä. Meitä suomalaisia paikalla oli neljä.

Ottawan keskustassa tilataideteos, joka on tehty kirjaimista ja jossa lukee OTTAWA.
Ottawa on Kanadan pääkaupunki ja se sijaitsee Ottawajoen varrella.

Kaivospatojen patoturvallisuus oli perinteistä voimakkaammin esillä ja tämä oli saanut runsaan joukon kaivospatoalalla toimivia asiantuntijoita tapahtumaan mukaan. Kainuun ELY-keskuksesta paikalla olivat Eija Isomäki ja Heli Nurmi, jotka ohessa kertailevat kansainvälisen vuosikokouksen ja symposiumin antia.

Maanantai 10.6.:
Heli
Osallistuin kaivos- ja jätepatokomitean workshopiin (työpaja). Paikalla oli runsaasti osallistujia – erityisesti kaivosyhtiöiden edustajia ja konsultteja. Työpajassa esiteltiin päivitettyä kaivospatojen suunnitteluohjetta sekä uusia, valmisteilla olevia ohjeita kaivospatojen turvallisuudesta sekä kaivospatojen tarkkailusta.

Maailmalla sattuneet kaivospato-onnettomuudet, ja miten niiltä jatkossa vältyttäisiin, herättivät runsaasti keskustelua. Ohjeita ja suunnittelukriteereitä on runsaasti saatavilla. Totesimme kuitenkin yksimielisesti, että ohjeiden hyöty jää saavuttamatta, jos käyttäjä ei ymmärrä niiden vaikutusta padon kokonaisvarmuuteen ja turvallisuuteen.

Eija
Tulvapengerkomitean workshopissa käytiin läpi erityisesti tulvapenkereisiin kohdistuneiden sääilmiöiden vaikutuksia. Esimerkkeinä näistä Japanin tulvien aiheuttamat penkereiden sortumat 2018 sekä Missourin tulvat 2019. Tulvien voimakkuus tuntui useissa paikoissa kasvaneen viimeisten vuosien aikana. Totesimme, että tarvetta tulvapenkereiden lisä- ja korjausrakentamiselle tuntuu yhä olevan.  

Myöhemmin illalla osallistuin Helin kanssa ICOLDin nuorten kokoukseen, jossa keskustelussa oli ajankohtaiset asiat sekä uusien hallitusten jäsenten valinnat. Nuorten komitealla on LinkedInissä oma ryhmä, jossa käydään vilkasta keskustelua ja vaihdetaan kokemuksia patoasioihin liittyen.  

Kokouksen lopuksi jakauduimme pienempiin ryhmiin keskustelemaan ennalta valituista aiheista. Osallistuimme ryhmään, jossa aiheena oli teknisissä komiteoissa vaikuttavat nuoret. Olin aikoinaan itse yksi nuorimmista komiteoissa aloittaneista, kun jatkoin Risto Kuusiniemen työtä patoturvallisuudenkomiteassa 10 vuotta sitten. Nuorten määrä komiteoissa on ollut melko vähäinen, mutta onneksi nykyään kasvamaan päin.  

ICOLD vuosikokous ja symposium järjestettiin Shaw Center -nimisessä konferenssikeskuksessa Ottavassa Kanadassa.
ICOLD -vuosikokous ja symposium järjestettiin Shaw Centerissä Ottawassa.

Tiistai 11.6.:
Heli
Tiistaina oli kaivos- ja jätepatojen tekninen komitea, jossa sijaistin Timo Reginaa Suomen edustajana. Kokouksessa esiteltiin muun muassa kunkin jäsenvaltion ajankohtaisia asioita kaivospadoista. Chilen edustaja piti mielenkiintoisen esityksen kaivospadon tarkkailusta ja monitoroinnista. Etelä-Amerikassa kaivokset sijaitsevat erityisen maanjäristysherkällä alueella. Tämän vuoksi kaivosten tarkkailussa ja rakentamisessa tulee vastaan hyvin erilaisia ongelmia kuin Suomessa.  

Suomen kuulumisina kerroin, kuinka olemme laatimassa kansallista opasta kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF-vertailuasiakirjan parhaista käyttökelpoisista tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien soveltamiseen.

Eija
Tiistaina järjestettiin teknisten komiteoiden kokoukset. Komitea on julkaissut vuonna 1995 pato-onnettomuuksista kertovan bulletinin 66, joka on nyt päivitetty. Edeltävässä julkaisussa oli käsitelty 200 onnettomuutta ja uudessa versiossa 322 onnettomuutta. Osa päivitykseen sisältyvistä ”uusista” onnettomuuksista on tapahtunut jo ennen vuotta 1995, mutta näistä on saatu tietoa vasta myöhemmin.

Bulletinin mukaan onnettomuuden kohdanneiden patojen määrä on 0,88 % olemassa olevista padoista. Maapadoille eniten onnettomuuksia on aiheuttanut ylivirtaus 44 %, sisäinen eroosio 34 % ja rakenteelliset ongelmat 20 %.

Komitean toinen työryhmä valmistelee yleistä patoturvallisuusohjetta. Tämä bulletin on erityisesti tarkoitettu maille, joissa patoja saattaa jo olla, mutta lainsäädäntö ja ohjeet ovat vielä alkutekijöissään. Bulletin on kasvanut noin parin sadan sivun laajuiseksi teokseksi, ja se pyritään saamaan valmiiksi ensi vuodelle.  

Komiteassa on myös työryhmä valmistelemassa riskiarviointia käsittelevää bulletinia. Työ on ollut hidasta, koska käytännöt vaihtelevat paljon eri maiden välillä. Vahingonvaaraselvityksiä käsittelevän työryhmän työ on puolestaan edennyt hyvin ja bulletin on todennäköisesti esiteltävissä jo ensi vuonna.

Kokouksen aikana kuultiin myös eri maiden patoturvallisuuteen liittyvistä poikkeamista kuluneelta vuodelta. Esille nousi Ranskassa lokakuussa 2018 kaksi päivää kestäneet voimakkaat sateet ja tästä seuranneet laajat tulvat. Tulvien aiheuttamat kustannukset nousivat noin 200 miljoonaan euroon ja tapahtumat vaativat 15 henkeä. Toisaalla Cavayeren padolla oli tulva, jollaisia esiintyy todennäköisyydellä yksi 200 sadassa vuodessa, mutta onneksi vahingot jäivät lähinnä eroosio-ongelmiksi. 

Teknisten komiteoiden kokoontumisten jälkeen järjestettiin ICOLDin Euroopan klubin kokous. Suomen virallisena edustajana paikalla oli Juha Laasonen ja minä ns. varajäsenenä. Kokouksessa päätettiin, että Euroopan klubin presidentti Fry jatkaa vielä seuraavan kahden vuoden ajan kunnes EU2020 Hydropower –projekti saadaan päätökseen (www.hydropower-europe.eu). Presidentti Fry pitää Hydropower-projektia yhtenä Euroopan klubin merkittävimmistä projekteista. Tulvapengertyöryhmä jatkaa työtään ICOLDin Euroopan klubissa, vaikkakin ICOLDiin perustettiin samaa työtä tekevä komitea. Euroopan klubin työryhmästä löytyy lisätietoa verkosta: https://lfd-eurcold.irstea.fr/.  

Kokouksessa italialaiset kertoivat aloittamastaan tiedottamisprojektista. Padon omistajien ja padon vahingonvaara-alueella asuvien kanssa yhteistyössä on järjestetty tilaisuuksia, joissa on esitelty ja käyty keskustelua kaikista patoihin liittyvistä tekijöistä, kuten monitoroinnista, sedimenteistä, vesivoiman piikeistä, maanjäristyksistä sekä ekologisesta virrasta.

Euroopan klubin kokouksen jälkeen pidimme pohjoismaisten suurpatojärjestöjen kesken oman kokouksen. Aiheena oli marraskuussa järjestettävä pohjoismainen patoturvallisuussymposium. Symposium järjestetään Oslossa. Tilaisuudesta lisätietoja verkkosivuilla: www.fincold.org

Kuvassa Rideau niminen kanaali, joka sijaitsee Ottawan keskustassa.
Rideau-kanaali hotellin ja tapahtumapaikan välillä Ottawan keskustassa.

Keskiviikko ja torstai 12.-13.6. Symposium:
Symposiumin avajaistilaisuudessa oli nostettu esille Intia, jossa järjestetään ensi vuoden ICOLD symposium. Intiassa patoturvallisuudessa on runsaasti haasteita, vaikka töitä patoturvallisuuden eteen paljon tehdäänkin. Muun muassa veden puute vaivaa paikoitellen suuria ihmismääriä, mutta patoaltaiden avulla voidaan vesitilannetta parantaa.

Laosissa viime kesänä sortuneen Saddle Dam D -padon tutkintaraportti on valmistunut, ja näitä tietoja esitettiin symposiumin avajaisissa. Padon sortuma johtui raportin mukaan siitä, että padon perustukset olivat voimakkaasti vettä läpäiseviä. Jo kuukauden kuluttua padon käyttöönotosta syntyi eroosio, joka pehmensi perustuksia. Liukusiirtymät alensivat padon harjaa ja lopuksi ylivirtaus tuhosi padon täysin.

Avajaisissa oli puheenvuoro myös kaivospatokomitean puheenjohtajalla Harvey McLeodilla. Hän kertoi muun muassa rikastushiekka-altaiden (ylävirtaan) korotuksiin liittyvistä haasteista sekä muista ajankohtaisista asioista kaivospatosektorilla. Norjalainen Suzanne Lacasse kertoi patoturvallisuuden riskinarvioinnista Norjassa. Nämä kaksi viimeksi mainittua esitystä löytyvät tilaisuuden verkkosivuilta http://www.icold-cigb2019.ca/presentations/keynotes/.

Symposiumissa oli myös lukuisia muita hyviä esityksiä kuten esimerkiksi hyyde- ja jääongelmien ratkaisemiseksi käytetyt erilaiset jääpuomit. Padoille aiheutuvaa jääkuormaa oli pyritty arvioimaan kokeellisesti entistä tarkemmin. Riprap-rakenteilla oli suojauduttu talven ja aaltojen vaikutusta vastaan. Norjassa oli tarkasteltu patoaltaiden vaikutuksia menneisiin tulviin sekä tulevaa vaikutusta ilmastonmuutoksen myötä. Esityksessä todettiin, että voimalaitosten patoaltaat ovat merkittävä tekijä vähentämään tulvavahinkoja Norjassa.

Juha Laasonen kertomassa symposiumissa Tainionkosken voimalaitospadon kuntotutkimuksista.
Suomen suurpadot ry:n puheenjohtaja Juha Laasonen kertoi symposiumissa Tainionkosken voimalaitospadon kuntotutkimuksista.

Perjantai 14.6.
Perjantaina järjestetyn vuosikokouksen alussa ICOLDin presidentti Michael Rogers kiitteli kovasti kulunutta työntäyteistä vuotta. Vuosi on ollut täynnä huikeita menestystarinoita. Muun muassa Intia, Malesia ja Tadžikistan ovat ottaneet suuria harppauksia kohti turvallisempia patoja. ICOLDin uudeksi jäsenmaaksi valittiin Uganda.

Kuva vuosikokouksesta ja suomalaisten kokouspöydän ääreltä.
Suomalaisedustus vuosikokouksessa.

Hallitus esitteli jäsenmailleen esityksen Patoturvallisuuden julistuksesta (Declaration for Dam Safety). Sovittiin, että tästä saa lähettää kommentteja ja julistus on tarkoitus julkaista ensi vuonna vuosikokouksen yhteydessä.

Päätimme myös seuraavan kokouksen aiheet, joista presidentin valinta oli:

  • Betonipatojen suunnittelu, innovaatiot ja toiminta: Concrete Dams Design, Innovation and Performance

sekä äänestyksellä valittiin:

  • Patojen häiriötilanteet ja onnettomuudet: Incidents and Accidents Concerning Dams
  • Tarkkailu, instrumentointi, valvonta ja datan hankinta: Surveillance, Instrumentation, Monitoring and Data Acquisition
  • Padot ja ilmastonmuutos: Dams and Climate Change.

 Uusina julkaisuina vuosikokouksessa hyväksyttiin 5 bulletinia:  

  • Kaivospatojen suunnittelun julkaisu: Tailing Dams Design – Technology update 
  • Sedimenttien hallintaa käsittelevä: Sediment management in reservoirs: National regulations and case studies 
  • Patotyypin valintaa auttava: Selection of Dam Type 
  • Laajenevia kemiallisia reaktioita käsittelevä: Management Of Expansive Chemical Reactions In Concrete Dams & Hydroelectric Projects
  • Nykypäivän haasteita ja tarpeita patosektorilla pohtiva: Challenges and Needs for Dams in the 21st century.   

Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa
Heli Nurmi on johtava vesitalousasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa

Kesä pohjavesien parissa

Pääsin tänä kesänä kurkistamaan pintaa syvemmälle, kun aloitin Kainuun ELY-keskuksella harjoittelijana pohjavesien suojelussa. Perustietoja pohjavesistä minulla oli opintojen kautta jo etukäteen, mutta pääsin nyt syventämään tietämystäni aiheesta monestakin näkökulmasta. Pohjavesien suojelu tulee huomioida kaikessa ihmistoiminnassa, joten siihen liittyvästä osaamisesta on jokaiselle ympäristöalalla työskentelevälle paljon etua. Suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien tila hyvänä, ja sen avulla varmistetaan puhtaan talousveden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Maisemakuva metsäaukealta. Kuvassa lehti- ja havupuita.
Maastokäynneillä Kainuun luonto tuli tutuksi.

Tutustuin harjoittelun aluksi pohjavesitietojärjestelmään Povetiin, joka on osa ympäristötietojärjestelmä Herttaa. Povetista löytyy tietoja esimerkiksi pohjavesialueiden sijainnista, luokituksesta ja hydrogeologiasta. Tehtäväni oli päivittää Povetiin eri asiakirjoista löytyviä tietoja, jotta ne ovat siellä helposti saatavissa ja luettavissa. Muutaman viikon pohjavesialueiden karttoja katseltuani olin jo melko hyvin perillä paitsi Kainuun maantieteestä, myös maakunnan pohjavesivaroista. Erilaiset pohjavesiselvitykset ja pohjavesialueiden hydrogeologia tulivat ainakin paperilla hyvin tutuiksi.

Päätehtävänäni toteutin pohjavesien suojeluun liittyvän selvityksen, jonka yhteydessä pääsin tutustumaan myös kunnan ympäristönsuojeluun sekä suunnittelemaan ja tekemään tarkastuksia yhdessä kunnan viranomaisen kanssa. Lopuksi koostin selvityksen tulokset raportiksi. Raportin kirjoittamiseen kuului paljon myös taustatyötä, karttojen laatimista sekä pohjavesien suojeluun liittyvään lainsäädäntöön tutustumista. Eräs keskeisimmistä pohjaveden suojeluun liittyvistä lakipykälistä on ympäristönsuojelulain 17 §, jossa kielletään pohjaveden pilaaminen. Lainsäädännön tulkinta ei ollut aina helppoa, mutta juuri sen osalta koen oppineeni harjoittelun ansiosta paljon. Oli hienoa, että sain harjoittelijana ottaa vastuuta työstäni, mutta apua sain aina kun sille oli tarvetta. Selvitystyön tekeminen oli mielenkiintoinen haaste, josta sain paljon eväitä myös tuleviin työtehtäviin. 

Kuvassa pohjavesikaivo, josta on otettu kansi pois.
Kurkistus pohjavesikaivoon.

Pohjavesialueet tulivat harjoittelun aikana tutuiksi myös käytännössä. Pääsin harjoittelijana mukaan esimerkiksi maa-aineksenottopaikoille, kaivokselle ja selvittämään kotitalouden kaivoveden pilaantumista. Nämä vierailut laajensivat käsitystäni ELY-keskuksen ympäristöviranomaisten työkentästä ja sen monipuolisuudesta. 

Rantatörmällä kukkivaa kanervaa. Taustalla järvimaisema.

ELY-keskuksen viranomaiset ovat todella alansa käytännön ja teorian asiantuntijoita, joilta opin paljon sekä pohjavesistä että myös asian vierestä. Kainuun ELY-keskuksella oli mukava ilmapiiri, hienot uudet työtilat ja mahtavia työkavereita. Harjoittelua ennen olin vieraillut Kainuussa lähinnä matkailun kannalta, mutta vapaa-aikakin kului mukavasti, sillä marjasoita ja -metsiä ei ollut Kainuun korvessa vaikea löytää. Vielä olisin pidempäänkin Kajaanissa viihtynyt, mutta seuraavat työtehtävät kutsuvat jo takaisin Ouluun.

Kirjoittaja Saara Luukkonen oli harjoittelijana Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella Kainuun ELY-keskuksessa kesällä 2019.

Matkoja virkamiesten kanssa ja joulukuusen hyönteisiä – tältä näytti Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2017, osa 1

Kulunen vuoden aikana olette päässeet tutustumaan Kainuun ELY-keskuksen eri yksiköiden toimintaan, kun Kaikuja Kainuusta -blogissa on käyty läpi aiheita aina ympäristövastuualueelta ja maaseutupalveluista yritys- ja työvoimapalveluihin.

Vuosi 2017 näytti muun muassa tältä:

Tammikuu

Tammikuu käynnistettiin ylijohtaja Kari Pääkkösen tulevaisuuden muistelulla. Toteutuivatkohan kaikki Karin ennustukset? Se selviää palaamalla tammikuun blogikirjoitukseen.

Lisäksi tammikuussa julkaistiin koko vuoden suosituimmaksi noussut kertomus Kainuun taimenseminaarista. Melkoinen kalajuttu ylitarkastajalta Kimmo Virtaselta!

kimmo_kehys

Helmikuu

Helmikuussa keskityttiin ennen kaikkea maatalouteen. Tukiasiantuntija Markus Kvistin eläinvalvontaa avaavaa kirjoitusta värittävät hellyttävät vasikat – ja jättimäinen sonni. Lisäksi yritysasiantuntija Eeva Heikkinen herätteli ajatuksia maanviljelijän elon ihanuudesta ja kurjuudesta sekä muistutti, että maatalouden kehittämiseen on saatavana rahoitusta.

Kuun puolessa välissä seurasimme jännittyneinä Yhdysvaltain suurimman padon, Orovillen, romahdusvaaraa. Aihetta sivuten vesitalousasiantuntija Milla Torkkel kirjoitti siitä, miten patoturvallisuus hoidetaan Suomessa.

Helmikuussa ehdimme puhua myös maahanmuutosta ja työllisyydenhoidosta, kun maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kuvasi maahanmuuttajan kotoutumispolkua ja saimme terveiset Kainuun TYPO-koordinaatio– ja Osaava ohjaaja -hankkeiden järjestämiltä verkostotreffeiltä.

Vassukka

Maaliskuu

Maaliskuu aloitettiin hyppäämällä virkamiehen matkaan – kävimme tutustumassa Pasi Toron työhön ja hydrologisiin mittauksiin kirpsakassa pakkassäässä.

Lisäksi maaliskuussa pohdittiin maakuntauudistusta asiantuntijoidemme näkökulmasta sekä sivuttiin uudistuksen viestintää.

Ysimittaus2

Huhtikuu

Huhtikuussa tarkastelimme ELY-keskuksen rahoituspalveluita pureutumalla maaseuturahastosta tukea saaneeseen MetsäBio-hankkeeseen sekä rakennerahastoista kasvuvauhtia saaneeseen Kuhmon puuteollisuuteen.

Myös huhtikuussa pohdittiin maakunta- ja sote-uudistusta, kun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pohdiskeli, ovatko maakuntauudistuksen digihankkeet uhka vai mahdollisuus.

2

Toukokuu

Kevään korvalla keskityttiin pilaantuneisiin maa-alueisiin ja pilaantumisen estämiseen teroittamalla öljysäiliön huollon tärkeyttä. Ja jos vahinko on jo sattunut, auttaa JASKA-hanke tutkimaan ja kunnostamaan maa-alueita polttoaineen jakeluasemien, korjaamojen ja varikkojen ympäristössä.

ÖljySäiliönRakenne

Kesäkuu

Kesäkuussa lähdimme jälleen virkamiehen matkaan, tällä kertaa padon määräaikaistarkastukselle, sekä poikkesimme Hossan kansallispuiston avajaisissa. Lisäksi totesimme, että työelämän laatuun panostaminen voi tuottaa kilpailuetua yrityksille ja jäimme lomalle muistelemalla, miten heinää tehtiin ennen vanhaan – ja miten maailma onkaan sen jälkeen muuttunut.

Heinän seivästystä, Eeva Heikkinen

Mutta mitä tapahtui heinäkuussa? Se ja loppuvuoden tapahtumat selviävät seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan tiistaina 9.1.