Kesä pohjavesien parissa

Pääsin tänä kesänä kurkistamaan pintaa syvemmälle, kun aloitin Kainuun ELY-keskuksella harjoittelijana pohjavesien suojelussa. Perustietoja pohjavesistä minulla oli opintojen kautta jo etukäteen, mutta pääsin nyt syventämään tietämystäni aiheesta monestakin näkökulmasta. Pohjavesien suojelu tulee huomioida kaikessa ihmistoiminnassa, joten siihen liittyvästä osaamisesta on jokaiselle ympäristöalalla työskentelevälle paljon etua. Suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien tila hyvänä, ja sen avulla varmistetaan puhtaan talousveden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Maisemakuva metsäaukealta. Kuvassa lehti- ja havupuita.
Maastokäynneillä Kainuun luonto tuli tutuksi.

Tutustuin harjoittelun aluksi pohjavesitietojärjestelmään Povetiin, joka on osa ympäristötietojärjestelmä Herttaa. Povetista löytyy tietoja esimerkiksi pohjavesialueiden sijainnista, luokituksesta ja hydrogeologiasta. Tehtäväni oli päivittää Povetiin eri asiakirjoista löytyviä tietoja, jotta ne ovat siellä helposti saatavissa ja luettavissa. Muutaman viikon pohjavesialueiden karttoja katseltuani olin jo melko hyvin perillä paitsi Kainuun maantieteestä, myös maakunnan pohjavesivaroista. Erilaiset pohjavesiselvitykset ja pohjavesialueiden hydrogeologia tulivat ainakin paperilla hyvin tutuiksi.

Päätehtävänäni toteutin pohjavesien suojeluun liittyvän selvityksen, jonka yhteydessä pääsin tutustumaan myös kunnan ympäristönsuojeluun sekä suunnittelemaan ja tekemään tarkastuksia yhdessä kunnan viranomaisen kanssa. Lopuksi koostin selvityksen tulokset raportiksi. Raportin kirjoittamiseen kuului paljon myös taustatyötä, karttojen laatimista sekä pohjavesien suojeluun liittyvään lainsäädäntöön tutustumista. Eräs keskeisimmistä pohjaveden suojeluun liittyvistä lakipykälistä on ympäristönsuojelulain 17 §, jossa kielletään pohjaveden pilaaminen. Lainsäädännön tulkinta ei ollut aina helppoa, mutta juuri sen osalta koen oppineeni harjoittelun ansiosta paljon. Oli hienoa, että sain harjoittelijana ottaa vastuuta työstäni, mutta apua sain aina kun sille oli tarvetta. Selvitystyön tekeminen oli mielenkiintoinen haaste, josta sain paljon eväitä myös tuleviin työtehtäviin. 

Kuvassa pohjavesikaivo, josta on otettu kansi pois.
Kurkistus pohjavesikaivoon.

Pohjavesialueet tulivat harjoittelun aikana tutuiksi myös käytännössä. Pääsin harjoittelijana mukaan esimerkiksi maa-aineksenottopaikoille, kaivokselle ja selvittämään kotitalouden kaivoveden pilaantumista. Nämä vierailut laajensivat käsitystäni ELY-keskuksen ympäristöviranomaisten työkentästä ja sen monipuolisuudesta. 

Rantatörmällä kukkivaa kanervaa. Taustalla järvimaisema.

ELY-keskuksen viranomaiset ovat todella alansa käytännön ja teorian asiantuntijoita, joilta opin paljon sekä pohjavesistä että myös asian vierestä. Kainuun ELY-keskuksella oli mukava ilmapiiri, hienot uudet työtilat ja mahtavia työkavereita. Harjoittelua ennen olin vieraillut Kainuussa lähinnä matkailun kannalta, mutta vapaa-aikakin kului mukavasti, sillä marjasoita ja -metsiä ei ollut Kainuun korvessa vaikea löytää. Vielä olisin pidempäänkin Kajaanissa viihtynyt, mutta seuraavat työtehtävät kutsuvat jo takaisin Ouluun.

Kirjoittaja Saara Luukkonen oli harjoittelijana Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella Kainuun ELY-keskuksessa kesällä 2019.

Matkoja virkamiesten kanssa ja joulukuusen hyönteisiä – tältä näytti Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2017, osa 1

Kulunen vuoden aikana olette päässeet tutustumaan Kainuun ELY-keskuksen eri yksiköiden toimintaan, kun Kaikuja Kainuusta -blogissa on käyty läpi aiheita aina ympäristövastuualueelta ja maaseutupalveluista yritys- ja työvoimapalveluihin.

Vuosi 2017 näytti muun muassa tältä:

Tammikuu

Tammikuu käynnistettiin ylijohtaja Kari Pääkkösen tulevaisuuden muistelulla. Toteutuivatkohan kaikki Karin ennustukset? Se selviää palaamalla tammikuun blogikirjoitukseen.

Lisäksi tammikuussa julkaistiin koko vuoden suosituimmaksi noussut kertomus Kainuun taimenseminaarista. Melkoinen kalajuttu ylitarkastajalta Kimmo Virtaselta!

kimmo_kehys

Helmikuu

Helmikuussa keskityttiin ennen kaikkea maatalouteen. Tukiasiantuntija Markus Kvistin eläinvalvontaa avaavaa kirjoitusta värittävät hellyttävät vasikat – ja jättimäinen sonni. Lisäksi yritysasiantuntija Eeva Heikkinen herätteli ajatuksia maanviljelijän elon ihanuudesta ja kurjuudesta sekä muistutti, että maatalouden kehittämiseen on saatavana rahoitusta.

Kuun puolessa välissä seurasimme jännittyneinä Yhdysvaltain suurimman padon, Orovillen, romahdusvaaraa. Aihetta sivuten vesitalousasiantuntija Milla Torkkel kirjoitti siitä, miten patoturvallisuus hoidetaan Suomessa.

Helmikuussa ehdimme puhua myös maahanmuutosta ja työllisyydenhoidosta, kun maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kuvasi maahanmuuttajan kotoutumispolkua ja saimme terveiset Kainuun TYPO-koordinaatio– ja Osaava ohjaaja -hankkeiden järjestämiltä verkostotreffeiltä.

Vassukka

Maaliskuu

Maaliskuu aloitettiin hyppäämällä virkamiehen matkaan – kävimme tutustumassa Pasi Toron työhön ja hydrologisiin mittauksiin kirpsakassa pakkassäässä.

Lisäksi maaliskuussa pohdittiin maakuntauudistusta asiantuntijoidemme näkökulmasta sekä sivuttiin uudistuksen viestintää.

Ysimittaus2

Huhtikuu

Huhtikuussa tarkastelimme ELY-keskuksen rahoituspalveluita pureutumalla maaseuturahastosta tukea saaneeseen MetsäBio-hankkeeseen sekä rakennerahastoista kasvuvauhtia saaneeseen Kuhmon puuteollisuuteen.

Myös huhtikuussa pohdittiin maakunta- ja sote-uudistusta, kun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pohdiskeli, ovatko maakuntauudistuksen digihankkeet uhka vai mahdollisuus.

2

Toukokuu

Kevään korvalla keskityttiin pilaantuneisiin maa-alueisiin ja pilaantumisen estämiseen teroittamalla öljysäiliön huollon tärkeyttä. Ja jos vahinko on jo sattunut, auttaa JASKA-hanke tutkimaan ja kunnostamaan maa-alueita polttoaineen jakeluasemien, korjaamojen ja varikkojen ympäristössä.

ÖljySäiliönRakenne

Kesäkuu

Kesäkuussa lähdimme jälleen virkamiehen matkaan, tällä kertaa padon määräaikaistarkastukselle, sekä poikkesimme Hossan kansallispuiston avajaisissa. Lisäksi totesimme, että työelämän laatuun panostaminen voi tuottaa kilpailuetua yrityksille ja jäimme lomalle muistelemalla, miten heinää tehtiin ennen vanhaan – ja miten maailma onkaan sen jälkeen muuttunut.

Heinän seivästystä, Eeva Heikkinen

Mutta mitä tapahtui heinäkuussa? Se ja loppuvuoden tapahtumat selviävät seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan tiistaina 9.1.

Huoltamaton öljysäiliö − aikapommi maan alla

Sekä käytössä oleviin että käytöstä poistettuihin öljysäiliöihin liittyy riskejä, joista kiinteistönomistajat eivät aina ole riittävästi tietoisia. Maan alla piilee aikapommi, joka voi tulla esiin ympäristö- ja/tai terveyshaittana sekä lopulta yllättävän suurena euromääräisenä kustannuksena.

Öljysäiliöiden kunnosta ei ole välttämättä huolehdittu tarpeeksi, eikä niitä ole aina tarkastettu suositusten mukaisesti. Kun öljylämmityksestä on luovuttu, vanha säiliö on usein jätetty maahan, ja se on mahdollisesti täytetty hiekalla. Öljylämmityksestä luopumisen jälkeen ei ole yleensä tutkittu, onko maaperä pilaantunut.

IMG_5130
Huoltokaivon kautta avataan säiliön miesluukku, jonka kautta päästään säiliön sisälle tekemään huolto ja tarkastus. Kuvan tapauksessa huoltokaivo on veden vallassa, jolloin miesluukkua ei voi aukaista. Jos luukku aukaistaan, vesi menee säiliöön – ellei ole jo mennyt esimerkiksi vuotavasta tiivisteestä. Kuva: Olli Hirsimäki.

Maahan päässeen öljyn puhdistaminen on kiinteistönomistajan vastuulla

On syytä muistaa, että kiinteistönomistaja vastaa aina siitä, että öljylämmitysjärjestelmä varusteineen toimii, säiliö poistetaan maaperästä käytöstä poiston jälkeen ja mahdollisesti öljyllä pilaantunut maaperän kunnostetaan. Useissa kohteissa säiliön poiston yhteydessä on havaittu, että öljyä on päässyt maaperään. Varsinkin omakotitalon omistavalle yksityishenkilölle öljyisen maaperän puhdistamiskustannukset nousevat usein kohtuuttomiksi.

Ennen kiinteistön myyntiä öljylämmitteisen kiinteistön omistajan kannattaa ostajan kanssa selvittää lämmitysjärjestelmän kunto sekä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve, niin vältytään kaupanteon jälkeisiltä ikäviltä riitatilanteilta.

Kuka saa suorittaa säiliön tarkastuksen?

Jos et ole tietoinen öljysäiliön kunnosta, niin tilaa tarkastus Tukesin (www.tukes.fi) hyväksymältä liikkeeltä. Öljysäiliö suositellaan tarkastettavaksi 5─10 vuoden välein. Tarkastukset ovat pakollisia, kun öljysäilö on maan alla ja sijaitsee pohjavesialueella. Tarkastuksia saavat tehdä viranomaisen hyväksymät tarkastusliikkeet, sillä tarkastus vaatii erityislaitteita ja ammattitaitoa.

Tarkastuksessa säiliö tyhjennetään ja poistetaan liete ja vesi. Lopuksi, ennen käyttökelpoisen öljyn palauttamista, säiliön kunto ja muut rakenteet tutkitaan.  Tarkastusliikkeen on tehtävä tarkastuksesta pöytäkirja, josta yksi kappale jää työn teettäjälle, yksi säiliön sijaintikunnan pelastusviranomaiselle ja yksi tarkastuksen tekijälle.

Tarkastuspöytäkirjaan merkitään seuraavan tarkastuksen ajankohta, joka määräytyy tarkastuksessa säiliön saaman kuntoluokan mukaan. Säännöllisillä huolto- ja tarkastustoimilla ennaltaehkäistään mahdollinen maaperän pilaantuminen.

ÖljySäiliönRakenne
Öljysäiliön rakenne

Kainuussa 2000 kiinteistöä lämpenee öljyllä

Öljylämmitys yleistyi Suomessa 1960-luvulla. Vanhemmat lämmitysjärjestelmään liittyvät öljysäiliöt on asennettu maan alle rakennuksen viereen. Uudemmat on asennettu maan alle tai rakennuksen sisälle. On arvioitu, että nykyään Suomessa noin 190 000 taloa lämpiää öljyllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 60 000 taloa on luopunut öljylämmityksestä. On siirrytty muihin energiamuotoihin, kuten kauko- tai maalämpöön, pelletti- tai puulämmitykseen.

Öljysäiliökohteiden tilaa on selvitetty Kainuun ELY-keskuksen öljyisten maa-alueiden kartoitus Kainuussa -hankkeen yhteydessä vuonna 2011. Hankkeessa saatujen tietojen perusteella on arvioitu, että Kainuun alueella on edelleen 2000 öljylämmitteistä kiinteistöä. Lukuisa määrä öljysäiliöitä on jätetty maan alle, vaikka ne on poistettu käytöstä.

Maanalaiset öljysäiliöt alkavat olla elinkaarensa loppupäässä, joten kiinteistönomistaja joutuu parinkymmenen vuoden sisällä miettimään joko järjestelmän uusimista tai lämmitysmuodon vaihtamista.

Lue lisää aiheesta:

Voiko maaperä olla öljyllä pilaantunutta? Jaska-hanke vauhdittaa tutkimuksia


Kirjoittaja Juha Määttä työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa ympäristöasiantuntijana