Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan Kainuussa – HELMI-ohjelmalla autetaan uhanalaisia lajeja

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Sillä autetaan satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistä myös Kainuussa. Eduskunta myönsi Helmi-ohjelman toteutukseen valtakunnallisesti 42 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. HELMI-ohjelmassa on käynnistynyt myös erillinen Kunta-HELMI, jossa kunnat voivat hakea Ympäristöministeriöltä erityisavustusta kuntien luonnonhoitotöihin.  

Metsämansikka ja perinnemaisemien inventoinnissa käytössä oleva täytettävä lomake.
Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijat kiertävät inventoimassa perinnebiotooppikohteita eri puolella Kainuuta. Kuva: Liisa Misikangas, Kainuun ELY-keskus.

Tänä vuonna paneudutaan selvityksiin ja inventointeihin sekä toimenpidesuunnitelmiin, joiden osalta työ on Kainuun ELY-keskuksessa jo täydessä käynnissä kuuden uuden työntekijän vahvistuksella. Inventoinnit on aloitettu perinnebiotoopeilla ja metsäisissä elinympäristöissä. Ensimmäisiä hoitosuunnitelmia ollaan jo laatimassa esimerkiksi lehtokohteilla uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin esiintymille. Osalla kohteista päästään kunnostus- ja hoitotoimiin jo tämän kesän aikana. Hoito- ja kunnostustoimet aloitetaan suojelualueilta.

Lintuvesikunnostukset kohdennetaan Natura-alueille

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koonnut listan HELMI-ohjelmassa ensisijaisesti kunnostettavista lintuvesikohteista, joita on koko Suomessa yhteensä 80. Kainuussa näitä ovat Oulujärven lintuluodot (osittain), Kuluntajärvi, Kuorejärvi, Rimpineva-Matilanneva ja Ruokojärvi-Suojärvi-Rimpilampi, jotka kaikki ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita kuuluen Natura 2000-suojelualueverkostoon. 

Lintuvesi -teeman työt ovat alkaneet jo kevättalvella lintuvesien kunnostustarpeiden kartoituksella. Yhteistyötä tehdään niin Metsähallituksen kanssa kuin yli maakuntarajojenkin. Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella on HELMI-ohjelmassa yhteinen lintuvesikunnostusten koordinaattori. Oulujärven lintuluodoilla ja Puolangan Kuorejärvellä on inventoitu linnustoa kesän 2020 aikana Metsähallituksen toimesta. Myös kunnostuksia, kuten pensaikon raivauksia lintuluodoilta, on tarkoitus toteuttaa jo tänä vuonna. Pienpetopyynnille on todettu olevan tarvetta kaikilla Kainuun lintuvesikohteilla. 

Tulvaniitty, jossa kasvaa myös tiheästi puita.
Umpeenkasvanutta ja puustottunutta tulvaniittyä. Kesällä tehtävien kartoitusten perusteella valitaan kunnostettavat kohteet. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Suot ovat yksi heikentyneimmistä elinympäristöistämme  

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Soiden suojelulla ja ennallistamisella autetaan merkittävää määrää Suomen uhanalaisista lajeista kuten Kainuussa esimerkiksi suokukkoa, veripunakämmekkää ja lettorikkoa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat hiiltä, joten samalla hillitään myös ilmastonmuutosta. 

ELY-keskus hankkii soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvia kohteita ja neuvottelee suojeltavista alueista maanomistajien kanssa myös Kainuussa. Suojelu perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja maanomistaja saa siitä korvauksen. Soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältyvistä kohteista Kainuussa 33 sijoittuu yksityismaille. 

Metsähallituksen Luontopalvelut aloittavat soiden ennallistamisen sellaisilta luonnonsuojelualueilta ja niiden reunamilta, joilla on ojitettuja soita. Metsäojitus on yksi merkittävimmistä suoluontotyyppien ja soiden lajiston uhanalaistumisen syistä. ELY-keskukset puolestaan käynnistävät vesien palautushankkeita yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa. Suojelualueiden ulkopuolella olevista ojitetuista soista selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet. Ennallistamismenetelmiä ovat mm. soita kuivattavien ojikoiden tukkiminen tai vesien palauttaminen ja ohjaaminen takaisin suoalueelle. 

Perinneympäristöt säilyvät vain hoitamalla 

Perinnebiotoopit eli perinteisen maankäytön, niiton ja laidunnuksen aikojen saatossa muovaamat luontotyypit ovat voimakkaimmin uhanalaistunutta luontoa. Perinnemaisemat ovat näistä muodostuvia kokonaisuuksia. Ilman hoitoa perinneympäristöt umpeutuvat ja katoavat. Perinneympäristöissä elää merkittävä määrä uhanalaisia lajeja, erityisesti kasveja ja hyönteisiä, ja nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille sekä osa kulttuuriperintöämme. 

Helmi-elinympäristöohjelman valtakunnallisena tavoitteena on päivittää tiedossa olevien perinneympäristöjen tiedot, sekä saada vuoden 2023 loppuun mennessä kunnostuksen ja hoidon piiriin 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja nykyisin hoidossa olevien noin 30 000 hehtaarin lisäksi.

Umpeenkasvanutta jokivartta.
Kesän 2020 aikana pyritään aloittamaan kunnostustoimia Helmi-kohteilla mm. Pirttijoen tulvaniityillä Puolangalla. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Kainuussa on hoidossa nyt noin 500 hehtaaria perinnebiotooppeja. Uudet kunnostettavat ja hoitokohteet valitaan kartoitusten perusteella, joita Kainuussa tehdään kesien 2020 ja 2021 aikana. Kartoituksissa tarkastellaan alueiden kasvillisuutta ja maisemaa, ja selvitetään kohteiden käyttöhistoriaa ja hoidon mahdollisuuksia. Ennen maastokäyntiä pyritään tavoittamaan alueiden maanomistajat. Kohteiden kunnostuksesta ja hoidosta, joita ovat esimerkiksi raivaus, niitto tai laidunnus, sovitaan maanomistajien kanssa. Kunnostuksiin käytetään urakoitsijoita ja hoito pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten yrittäjien, laiduneläinten omistajien ja yhdistysten kanssa.  

Kesän 2020 aikana keskitytään suojelualueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien kohteiden inventointeihin, hoidossa olevien kohteiden tietopäivityksiin ja kunnostuksen tarpeessa olevien kohteiden seulomiseen. Kunnostustoimet pyritään aloittamaan jo ainakin Puolangan Pirttijoen varren tulvaniityillä.   

Lehtojen lajisto hyötyy alikasvoskuusen poistosta 

Metsäisten elinympäristöjen HELMI-kohteilla luonnonarvot ovat vähentyneet mm. elinympäristön umpeutumisen tai ihmisen toiminnan takia. Tällaisia elinympäristöjä ovat Kainuussa esimerkiksi lehdot, paahdeympäristöt Sotkamon Räätäkankaalla ja joidenkin uhanalaisten lajien esiintymispaikat. 

Metsänemä on lehtivihreätön ja sen kukinto on hentoisen vaaleansininen.
Metsänemä on yksi rauhoitetuista lajeista ja sitä pidetään yleensä erikoisimpana kaikista Suomen kämmekkälajeista. Lajille uhkatekijöitä ovat mm. ojitukset ja hakkuut, jotka kuivattavat kasvupaikkaa. Kuva: Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus.

Alkuvaiheessa kartoitukset keskitetään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Inventointeja tehdään kesän 2020 aikana ainakin 45 yksityisellä suojelualueella. Inventoinneissa kartoitetaan alueen lajistoa ja luontotyyppejä sekä arvioidaan alueen hoitotarve ja suunnitellaan hoitotoimenpiteet. Kainuun ELY-keskus selvittää myös sellaisten yksityisten suojelualueiden kunnostustarpeita, joista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa.  

Metsäisten elinympäristöjen kunnostamismenetelmiä HELMI-kohteilla ovat esimerkiksi alikasvoskuusten poistaminen lehdoista sekä uhanalaisten lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla esimerkiksi kilpailevaa kasvillisuutta poistamalla tai maanpintaa rikkomalla. Paikoitellen toimenpiteenä on myös ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous saadaan palautettua luonnontilaiseksi. Tavoitteena on, että Helmi-ohjelman myötä hoidon tarpeessa olevat suojelualueet saataisiin palautettua luonnontilaan ja alueet voisivat jatkossa kehittyä luonnon mukaisesti ilman ihmistoiminnan vaikutusta. Käytännön hoitotoimiin päästään jo tänä kesänä ainakin muutamalla tikankontin esiintymällä. 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostuskohteita etsitään 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostus -teema keskittyy ensisijaisesti pienvesien (esim. purot, lammet, lähteet) ja rantaluonnon monimuotoisuuden parantamiseen kohteilla, joilla on merkittäviä luontoarvoja, mutta niiden luonnontila on heikentynyt. Kainuussa teeman kohteisiin on vasta tehdyn alustavan tarkastelun perusteella valikoitunut 11 kunnostettavaa puroa ja yksi rantaluonnonkunnostuskohde sekä jokihelmisimpukkapurojen kunnostuskohteita. 

Kesän 2020 aikana kohteiden listaa täydennetään mm. kunnostettavien lähteiden osalta. Kunnostuksesta on kokemusta, sillä Kainuun ELY-keskus ja Metsäkeskus ovat vuosien varrella kunnostaneet ja entisöineet mm. lähteitä ja virtakutuisten lohikalojen lisääntymispaikkoja eri puolilla Kainuuta.  

Valmiita kunnostussuunnitelmia on Kainuussa vasta jokihelmisimpukkakohteille, muut kohteet vaativat vielä lisäselvityksiä kunnostustarpeen arvioimiseksi ja suunnittelun tueksi. Kohteissa on yhtymäkohtia muihin HELMI-teeman osa-alueisiin ja kohteisiin, kuten perinnebiotooppeihin sekä soiden suojeluun. 

Rauhoitettu tikankontti, jolla on keltaiset kukinnot.
Helmi-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Pekka Halonen, Kainuun ELY-keskus.

HELMI-elinympäristöohjelma: 

Helmi-elinympäristöohjelman logo.

Henkilökuva kirjoittajasta.

Kirjoittaja Marja Hyvärinen on luonnonsuojeluasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa ja hän koordinoi HELMI-ohjelman töitä Kainuussa.

Kesä pohjavesien parissa

Pääsin tänä kesänä kurkistamaan pintaa syvemmälle, kun aloitin Kainuun ELY-keskuksella harjoittelijana pohjavesien suojelussa. Perustietoja pohjavesistä minulla oli opintojen kautta jo etukäteen, mutta pääsin nyt syventämään tietämystäni aiheesta monestakin näkökulmasta. Pohjavesien suojelu tulee huomioida kaikessa ihmistoiminnassa, joten siihen liittyvästä osaamisesta on jokaiselle ympäristöalalla työskentelevälle paljon etua. Suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien tila hyvänä, ja sen avulla varmistetaan puhtaan talousveden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Maisemakuva metsäaukealta. Kuvassa lehti- ja havupuita.
Maastokäynneillä Kainuun luonto tuli tutuksi.

Tutustuin harjoittelun aluksi pohjavesitietojärjestelmään Povetiin, joka on osa ympäristötietojärjestelmä Herttaa. Povetista löytyy tietoja esimerkiksi pohjavesialueiden sijainnista, luokituksesta ja hydrogeologiasta. Tehtäväni oli päivittää Povetiin eri asiakirjoista löytyviä tietoja, jotta ne ovat siellä helposti saatavissa ja luettavissa. Muutaman viikon pohjavesialueiden karttoja katseltuani olin jo melko hyvin perillä paitsi Kainuun maantieteestä, myös maakunnan pohjavesivaroista. Erilaiset pohjavesiselvitykset ja pohjavesialueiden hydrogeologia tulivat ainakin paperilla hyvin tutuiksi.

Päätehtävänäni toteutin pohjavesien suojeluun liittyvän selvityksen, jonka yhteydessä pääsin tutustumaan myös kunnan ympäristönsuojeluun sekä suunnittelemaan ja tekemään tarkastuksia yhdessä kunnan viranomaisen kanssa. Lopuksi koostin selvityksen tulokset raportiksi. Raportin kirjoittamiseen kuului paljon myös taustatyötä, karttojen laatimista sekä pohjavesien suojeluun liittyvään lainsäädäntöön tutustumista. Eräs keskeisimmistä pohjaveden suojeluun liittyvistä lakipykälistä on ympäristönsuojelulain 17 §, jossa kielletään pohjaveden pilaaminen. Lainsäädännön tulkinta ei ollut aina helppoa, mutta juuri sen osalta koen oppineeni harjoittelun ansiosta paljon. Oli hienoa, että sain harjoittelijana ottaa vastuuta työstäni, mutta apua sain aina kun sille oli tarvetta. Selvitystyön tekeminen oli mielenkiintoinen haaste, josta sain paljon eväitä myös tuleviin työtehtäviin. 

Kuvassa pohjavesikaivo, josta on otettu kansi pois.
Kurkistus pohjavesikaivoon.

Pohjavesialueet tulivat harjoittelun aikana tutuiksi myös käytännössä. Pääsin harjoittelijana mukaan esimerkiksi maa-aineksenottopaikoille, kaivokselle ja selvittämään kotitalouden kaivoveden pilaantumista. Nämä vierailut laajensivat käsitystäni ELY-keskuksen ympäristöviranomaisten työkentästä ja sen monipuolisuudesta. 

Rantatörmällä kukkivaa kanervaa. Taustalla järvimaisema.

ELY-keskuksen viranomaiset ovat todella alansa käytännön ja teorian asiantuntijoita, joilta opin paljon sekä pohjavesistä että myös asian vierestä. Kainuun ELY-keskuksella oli mukava ilmapiiri, hienot uudet työtilat ja mahtavia työkavereita. Harjoittelua ennen olin vieraillut Kainuussa lähinnä matkailun kannalta, mutta vapaa-aikakin kului mukavasti, sillä marjasoita ja -metsiä ei ollut Kainuun korvessa vaikea löytää. Vielä olisin pidempäänkin Kajaanissa viihtynyt, mutta seuraavat työtehtävät kutsuvat jo takaisin Ouluun.

Kirjoittaja Saara Luukkonen oli harjoittelijana Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella Kainuun ELY-keskuksessa kesällä 2019.