Kesä ilmastotyön parissa

Ilmastomuutos, ilmaston lämpeneminen, globaali ilmastokriisi. Nämä sanat ovat tulleet viime vuosina merkittäväksi osaksi yhteistä tietoisuuttamme. Törmäämme ilmastonmuutokseen jopa päivittäin. Se näkyy uutisissa, hallitusohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa. Joillekin tämä informaatiotulva saattaa aiheuttaa ahdistusta maailman tilasta ja joitakin asian saama huomio voi taas ärsyttää.

Ilmastonmuutos on kuitenkin tullut jäädäkseen ja meidän täytyy reagoida tähän tosiasiaan. Vain tekojen kautta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin, varmistaaksemme laadukkaan elämän jälkipolvillemme. Näitä tekoja voidaan kutsua ilmastotyöksi ja tätä työtä viedään eteenpäin myös Kainuun ELY-keskuksessa.

Mitä kaikkea ilmastotyö voi siis tarkoittaa ELY-keskuksen kaltaisessa organisaatiossa? Lyhyt vastaus: hyvin monenlaista! Kainuun ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa järjestettiin tänä kesänä ilmastokysely ja pohjaankin seuraavat ehdotukset kyselystä esiin nousseisiin ideoihin. Vaikka ideat koskivat kyseisten virastojen työtä, voi niitä soveltaa myös muissa työyhteisöissä.

Sininen taivas, aurinko paistaa, kevyttä harsomaista pilvenhaituvaa.
Ilmastonmuutosta voi hillitä tekojen kautta.

Aloitetaan ilmastotyö!

Ensimmäiseksi on hyvä varmistaa, että kaikki työyhteisön jäsenet ovat samalla sivulla työn merkityksen suhteen sekä kiinnostuneita käärimään hihat ja toimimaan. Yhteistä tunnetta ilmastotyön tärkeydestä ja yhteisiä päätöksiä konkreettisista toimista voidaan luoda esimerkiksi tiedon jakamisen, yhdessä työstämisen sekä avoimen keskustelun avaamisen kautta. Keskustelujen tulee sallia myös asian kriittinen tarkastelu, jotta toimintaan sitouttaminen ei jäisi pinnalliselle tasolle, eikä patoumia pääsisi syntymään.

Kainuun ELY-keskuksella yhteistä ilmastotietoisuutta on herätelty tänä kesänä ilmastowebinaarin sekä -työpajojen kautta, joissa jaettiin ilmastotietoa sekä keskusteltiin siitä, miten ELY-tehtävät ja ilmastonmuutos kohtaavat.

Keskustelun jälkeen voidaan siirtyä toimintaan. Muun muassa työtapoja voidaan tarkastella ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Ovatko esimerkiksi kaikki työmatkat oikeasti tarpeellisia? Voisiko lähellä järjestettäviin kokouksiin huristella työpaikan virkapyörällä? Voitaisiinko työntekijöille antaa enemmän vapautta päättää omasta työskentelypaikastaan, jos se on työtehtävien kannalta mahdollista?

Entäpä hankinnat: tarvitsemmeko oikeasti kaiken mihin olemme tottuneet? Voisimmeko tarjota kokouspöydissä sesongissa olevaa lähiruokaa? Miten toimistomme sähkö tuotetaan ja voisiko sisälämpötiloja laskea, jos villasukat tulisivat osaksi työvaatetusta?

Mahdollisuudet vaikuttaa työtapoihin eroavat alasta riippuen ja oikeiden kysymysten löytämiseksi on olennaista tunnistaa mistä muutosvoimaa löytyisi juuri meidän organisaation kohdalla.

Piirroskuvassa kaksi ihmistä pitelee maapalloa.
Kainuun ELY-keskuksessa järjestettiin työpajoja, joissa ilmastotietoisuutta tarkasteltiin mm. oman toiminnan ja tehtävien kautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaamme

ELY-keskusten työ on laaja-alaista, kuten nimestäkin jo huomaa. Teemme työtä moninaisten sidosryhmien kanssa ja talostamme löytyy usean alan asiantuntijoita. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt toimintaympäristöömme: koulutustarpeet muuttuvat, yritykset tekevät uusia vähähiilisiä investointeja, maataloudessa ilmastonäkökohtia pohditaan yhä enemmän, muuttuvat sääolot vaikuttavat asiakkaidemme varautumistarpeisiin ja ympäristön hyvinvointi on uhattuna.

Kun ilmastonmuutos otetaan huomioon yhtenä ELY-työtä ohjaavana tekijänä, on sillä siis laaja-alainen vaikutus. Voimme ELY-keskuksella antaa neuvoja ilmastokestävistä vaihtoehdoista, tukea ja ohjata asiakkaitamme heidän ilmastotyössään sekä toimia omassa työssämme niin, että minimoimme ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. On myös tärkeää, että osallistumme muiden tahojen vetämään ilmastotyöhön niin maakunnissa kuin valtakunnan tasolla. Kainuussa onkin tällä hetkellä meneillään kiinnostavia ilmastohankkeita, joiden ohjaukseen ELY-keskus osallistuu.

Havumetsää, utuinen sää.
Ilmastotyön merkitys kasvaa entisestään.

Jokaisella organisaatiolla on omat erityisosaamisensa. Kun oman tekemisen tavoitteiden ilmastonäkökohdat otetaan huomioon, on siitä hyötyä niin organisaatiolle itselleen kuin myös ilmastolle. Ilmastotyöhön osallistumisesta on pikkuhiljaa tulossa normi ja tätä kautta myös imagoasia. Meidän on parempi pyrkiä kohti aallonharjaa, koska sieltä tulevaisuuden näkymät ovat selkeimmät.

Millaista ilmastotyötä ELY-keskukseltamme voidaan tulevaisuudessa odottaa? Sen pitäisi selvitä aivan lähitulevaisuudessa: uusi ilmastoasiantuntija on saapumassa taloon minä hetkenä hyvänsä. Pysykäähän siis kuulolla! Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että myös sinä voit toimia ilmastotyön edelläkävijänä omassa työyhteisössäsi, tai vaikkapa oman perheesi keskuudessa. Ota asia puheeksi, luokaa tilaa yhteiselle ideoimiselle ja kokeilkaa, tehkää sekä oppikaa yhdessä. Ilmastonmuutos on meidän kaikkien yhteinen asia ja vain yhdessä saamme aikaan oikeudenmukaisen ja vaikuttavan muutoksen!

Kuka olen?

Olen Nenna Ahonen ja olen työskennellyt tämän kesän Kainuun ELY-keskuksella ilmastotyön harjoittelijana. Kesäni on koostunut erityisesti kolmesta projektista: sisäisen ilmastokyselyn valmistelusta ja sen tuloksien raportoimisesta, ilmastowebinaarin järjestämisestä sekä ilmastotyöpajojen pitämisestä. Työ on ollut palkitsevaa, vaikka aherrus onkin tapahtunut oman ei-niin-ergonomisen keittiönpöydän ääressä. Kainuuseenkaan en ole päässyt tutustumaan: kyseinen keittiönpöytä kun sijaitsee Jyväskylässä.


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja, Nenna Ahonen, oli harjoittelijana Ympäristövastuu-yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa. Hän opiskelee Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.

Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan Kainuussa – HELMI-ohjelmalla autetaan uhanalaisia lajeja

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Sillä autetaan satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistä myös Kainuussa. Eduskunta myönsi Helmi-ohjelman toteutukseen valtakunnallisesti 42 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. HELMI-ohjelmassa on käynnistynyt myös erillinen Kunta-HELMI, jossa kunnat voivat hakea Ympäristöministeriöltä erityisavustusta kuntien luonnonhoitotöihin.  

Metsämansikka ja perinnemaisemien inventoinnissa käytössä oleva täytettävä lomake.
Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijat kiertävät inventoimassa perinnebiotooppikohteita eri puolella Kainuuta. Kuva: Liisa Misikangas, Kainuun ELY-keskus.

Tänä vuonna paneudutaan selvityksiin ja inventointeihin sekä toimenpidesuunnitelmiin, joiden osalta työ on Kainuun ELY-keskuksessa jo täydessä käynnissä kuuden uuden työntekijän vahvistuksella. Inventoinnit on aloitettu perinnebiotoopeilla ja metsäisissä elinympäristöissä. Ensimmäisiä hoitosuunnitelmia ollaan jo laatimassa esimerkiksi lehtokohteilla uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin esiintymille. Osalla kohteista päästään kunnostus- ja hoitotoimiin jo tämän kesän aikana. Hoito- ja kunnostustoimet aloitetaan suojelualueilta.

Lintuvesikunnostukset kohdennetaan Natura-alueille

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koonnut listan HELMI-ohjelmassa ensisijaisesti kunnostettavista lintuvesikohteista, joita on koko Suomessa yhteensä 80. Kainuussa näitä ovat Oulujärven lintuluodot (osittain), Kuluntajärvi, Kuorejärvi, Rimpineva-Matilanneva ja Ruokojärvi-Suojärvi-Rimpilampi, jotka kaikki ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita kuuluen Natura 2000-suojelualueverkostoon. 

Lintuvesi -teeman työt ovat alkaneet jo kevättalvella lintuvesien kunnostustarpeiden kartoituksella. Yhteistyötä tehdään niin Metsähallituksen kanssa kuin yli maakuntarajojenkin. Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella on HELMI-ohjelmassa yhteinen lintuvesikunnostusten koordinaattori. Oulujärven lintuluodoilla ja Puolangan Kuorejärvellä on inventoitu linnustoa kesän 2020 aikana Metsähallituksen toimesta. Myös kunnostuksia, kuten pensaikon raivauksia lintuluodoilta, on tarkoitus toteuttaa jo tänä vuonna. Pienpetopyynnille on todettu olevan tarvetta kaikilla Kainuun lintuvesikohteilla. 

Tulvaniitty, jossa kasvaa myös tiheästi puita.
Umpeenkasvanutta ja puustottunutta tulvaniittyä. Kesällä tehtävien kartoitusten perusteella valitaan kunnostettavat kohteet. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Suot ovat yksi heikentyneimmistä elinympäristöistämme  

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Soiden suojelulla ja ennallistamisella autetaan merkittävää määrää Suomen uhanalaisista lajeista kuten Kainuussa esimerkiksi suokukkoa, veripunakämmekkää ja lettorikkoa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat hiiltä, joten samalla hillitään myös ilmastonmuutosta. 

ELY-keskus hankkii soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvia kohteita ja neuvottelee suojeltavista alueista maanomistajien kanssa myös Kainuussa. Suojelu perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja maanomistaja saa siitä korvauksen. Soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältyvistä kohteista Kainuussa 33 sijoittuu yksityismaille. 

Metsähallituksen Luontopalvelut aloittavat soiden ennallistamisen sellaisilta luonnonsuojelualueilta ja niiden reunamilta, joilla on ojitettuja soita. Metsäojitus on yksi merkittävimmistä suoluontotyyppien ja soiden lajiston uhanalaistumisen syistä. ELY-keskukset puolestaan käynnistävät vesien palautushankkeita yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa. Suojelualueiden ulkopuolella olevista ojitetuista soista selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet. Ennallistamismenetelmiä ovat mm. soita kuivattavien ojikoiden tukkiminen tai vesien palauttaminen ja ohjaaminen takaisin suoalueelle. 

Perinneympäristöt säilyvät vain hoitamalla 

Perinnebiotoopit eli perinteisen maankäytön, niiton ja laidunnuksen aikojen saatossa muovaamat luontotyypit ovat voimakkaimmin uhanalaistunutta luontoa. Perinnemaisemat ovat näistä muodostuvia kokonaisuuksia. Ilman hoitoa perinneympäristöt umpeutuvat ja katoavat. Perinneympäristöissä elää merkittävä määrä uhanalaisia lajeja, erityisesti kasveja ja hyönteisiä, ja nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille sekä osa kulttuuriperintöämme. 

Helmi-elinympäristöohjelman valtakunnallisena tavoitteena on päivittää tiedossa olevien perinneympäristöjen tiedot, sekä saada vuoden 2023 loppuun mennessä kunnostuksen ja hoidon piiriin 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja nykyisin hoidossa olevien noin 30 000 hehtaarin lisäksi.

Umpeenkasvanutta jokivartta.
Kesän 2020 aikana pyritään aloittamaan kunnostustoimia Helmi-kohteilla mm. Pirttijoen tulvaniityillä Puolangalla. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Kainuussa on hoidossa nyt noin 500 hehtaaria perinnebiotooppeja. Uudet kunnostettavat ja hoitokohteet valitaan kartoitusten perusteella, joita Kainuussa tehdään kesien 2020 ja 2021 aikana. Kartoituksissa tarkastellaan alueiden kasvillisuutta ja maisemaa, ja selvitetään kohteiden käyttöhistoriaa ja hoidon mahdollisuuksia. Ennen maastokäyntiä pyritään tavoittamaan alueiden maanomistajat. Kohteiden kunnostuksesta ja hoidosta, joita ovat esimerkiksi raivaus, niitto tai laidunnus, sovitaan maanomistajien kanssa. Kunnostuksiin käytetään urakoitsijoita ja hoito pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten yrittäjien, laiduneläinten omistajien ja yhdistysten kanssa.  

Kesän 2020 aikana keskitytään suojelualueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien kohteiden inventointeihin, hoidossa olevien kohteiden tietopäivityksiin ja kunnostuksen tarpeessa olevien kohteiden seulomiseen. Kunnostustoimet pyritään aloittamaan jo ainakin Puolangan Pirttijoen varren tulvaniityillä.   

Lehtojen lajisto hyötyy alikasvoskuusen poistosta 

Metsäisten elinympäristöjen HELMI-kohteilla luonnonarvot ovat vähentyneet mm. elinympäristön umpeutumisen tai ihmisen toiminnan takia. Tällaisia elinympäristöjä ovat Kainuussa esimerkiksi lehdot, paahdeympäristöt Sotkamon Räätäkankaalla ja joidenkin uhanalaisten lajien esiintymispaikat. 

Metsänemä on lehtivihreätön ja sen kukinto on hentoisen vaaleansininen.
Metsänemä on yksi rauhoitetuista lajeista ja sitä pidetään yleensä erikoisimpana kaikista Suomen kämmekkälajeista. Lajille uhkatekijöitä ovat mm. ojitukset ja hakkuut, jotka kuivattavat kasvupaikkaa. Kuva: Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus.

Alkuvaiheessa kartoitukset keskitetään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Inventointeja tehdään kesän 2020 aikana ainakin 45 yksityisellä suojelualueella. Inventoinneissa kartoitetaan alueen lajistoa ja luontotyyppejä sekä arvioidaan alueen hoitotarve ja suunnitellaan hoitotoimenpiteet. Kainuun ELY-keskus selvittää myös sellaisten yksityisten suojelualueiden kunnostustarpeita, joista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa.  

Metsäisten elinympäristöjen kunnostamismenetelmiä HELMI-kohteilla ovat esimerkiksi alikasvoskuusten poistaminen lehdoista sekä uhanalaisten lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla esimerkiksi kilpailevaa kasvillisuutta poistamalla tai maanpintaa rikkomalla. Paikoitellen toimenpiteenä on myös ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous saadaan palautettua luonnontilaiseksi. Tavoitteena on, että Helmi-ohjelman myötä hoidon tarpeessa olevat suojelualueet saataisiin palautettua luonnontilaan ja alueet voisivat jatkossa kehittyä luonnon mukaisesti ilman ihmistoiminnan vaikutusta. Käytännön hoitotoimiin päästään jo tänä kesänä ainakin muutamalla tikankontin esiintymällä. 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostuskohteita etsitään 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostus -teema keskittyy ensisijaisesti pienvesien (esim. purot, lammet, lähteet) ja rantaluonnon monimuotoisuuden parantamiseen kohteilla, joilla on merkittäviä luontoarvoja, mutta niiden luonnontila on heikentynyt. Kainuussa teeman kohteisiin on vasta tehdyn alustavan tarkastelun perusteella valikoitunut 11 kunnostettavaa puroa ja yksi rantaluonnonkunnostuskohde sekä jokihelmisimpukkapurojen kunnostuskohteita. 

Kesän 2020 aikana kohteiden listaa täydennetään mm. kunnostettavien lähteiden osalta. Kunnostuksesta on kokemusta, sillä Kainuun ELY-keskus ja Metsäkeskus ovat vuosien varrella kunnostaneet ja entisöineet mm. lähteitä ja virtakutuisten lohikalojen lisääntymispaikkoja eri puolilla Kainuuta.  

Valmiita kunnostussuunnitelmia on Kainuussa vasta jokihelmisimpukkakohteille, muut kohteet vaativat vielä lisäselvityksiä kunnostustarpeen arvioimiseksi ja suunnittelun tueksi. Kohteissa on yhtymäkohtia muihin HELMI-teeman osa-alueisiin ja kohteisiin, kuten perinnebiotooppeihin sekä soiden suojeluun. 

Rauhoitettu tikankontti, jolla on keltaiset kukinnot.
Helmi-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Pekka Halonen, Kainuun ELY-keskus.

HELMI-elinympäristöohjelma: 

Helmi-elinympäristöohjelman logo.

Henkilökuva kirjoittajasta.

Kirjoittaja Marja Hyvärinen on luonnonsuojeluasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa ja hän koordinoi HELMI-ohjelman töitä Kainuussa.

Kainuun ELY on erikoistunut kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen

Kainuun ELY-keskus on yksi niistä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, joilla on ympäristövastuualueella valtakunnallinen erikoistumistehtävä. Erikoistumistehtävän hoitaminen on käytännössä sitä, että kyseinen ELY-keskus suuntaa osan resursseistaan valtakunnallisesti yhteiseen käyttöön. Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivoksiin eli annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille kaivostoiminnan ympäristöturvallisuusasioissa. 

Kainuussa erikoistumistehtävää on tehty vuodesta 2010 alkaen ja siihen on käytetty vuosittain noin kaksi henkilötyövuotta. Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuustehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.  Kaivoksiin liittyviä erikoistumistehtäviä on lisäksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa. 

Sotkamo Silverin hopeakaivosalueella työkoneita.
Sotkamo Silverin hopeakaivoksen rikastushiekka-altaan rakennustyömaa. Kaivoksen avajaisia vietettiin keväällä 2019. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistuminen kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on parhaan ja uusimman tiedon vieminen käytäntöön viranomaisille sekä toiminnanharjoittajille:

  • annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille ja viranomaisille
  • järjestämme koulutuksia viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja konsulteille 
  • teemme erillisrahoituksella kehityshankkeita (OHKE-hankkeet).

Asiantuntija-apuna annamme lausuntoja ympäristölupa-asioissa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä, osallistumme valvontakäynneille ja tuemme toisen ELY-keskuksen valvojan työtä. Asioiden hoitamisessa, toimivalta on aina paikallisella ELY-keskuksen edustajalla.  

Kaivosten valvontatyö vaatii valvojalta hyvin laajaa osaamista, joten erikoistumistehtävän yhtenä lähtökohtana on vastuuvalvojan työn tukeminen. Erikoistumistehtävän hoidossa asiantuntijapalveluiden tarjoaminen on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2019 kaivoserikoistumisen puitteissa avustettiin 15 eri kaivoksen asioissa valvonta- ja lupaviranomaisia osallistumalla ennakkoneuvotteluihin, YVA-menettelyihin, valvontaan ja lupahakemuksien ja muiden suunnitelmien kommentointiin.  

Alue, josta on otettu kaoliinisavea.
Vanha kaoliinisaven ottoalue Pihlajavaarassa, Puolangalla. Kaoliinisavea käytetään muun muassa paperin valmistuksessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Kuva: Joni Kivipelto.

Kaivosten valvontatyö vaatii ELY-keskuksen valvojalta osaamista esim. valvontatyöstä, ympäristöluvista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä toimimisesta eri viranomaisverkostoissa. Olemme erikoistumistehtävän puitteissa järjestäneet kaikkiaan 26 koulutusta, joihin on osallistunut eri tahojen viranomaisia, toiminnanharjoittajia sekä konsultteja. Keskimäärin kuhunkin koulutukseen on osallistunut noin 90 – 150 henkilöä.  

Koulutuksilla pyritään lisäämään ELY-keskusten kaivosvalvojien ja muiden viranomaisten kuten Aluehallintoviraston (AVI), Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) osaamista. Koulutuksia on tarjottu myös konsulteille ja toiminnanharjoittajille. Koulutusten tarkoitus on kaivososaamisen parantaminen ja ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viranomaisyhteistyön edistäminen. Lisäksi koulutus- ja neuvottelupäiviä järjestetään yhteistyössä muiden ELY-keskusten ja ympäristöministeriön kanssa. 

Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Ei toiminnassa enää, rakennus osittain sortunut.
Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Pihlajavaara, Puolanka. Kuva: Joni Kivipelto.

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on myös toiminnan kehittäminen. Tähän kehittämistyöhön ympäristöministeriö on myöntänyt erillisrahoitusta. Kainuun ELY-keskus on toiminut vastuutahona muun muassa parhaillaan olevien Kaivosten ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu ja rakennus -oppaan sekä Kaivosten konkurssitilanteiden ja ympäristövahinkojen valvonnan -toimintaohjeen teossa.

Olemme myös laatineet yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa juuri julkaistun oppaan kaivannaisjätteiden ja -jätealueiden hallinnasta. Oppaassa kuvataan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja niiden soveltamista kaivannaisjätteiden, kaivannaisjätteiden jätealueiden sekä niiden hallinnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä vähentämiseksi.

Oppaan voi ladata luettavaksi ympäristöministeriön julkaisuista:

Vedellä täyttynyt vanha avolouhos. Louhoksen ympärillä puita talvisessa huurteessa.
Jormuan vedellä täyttynyt avolouhos Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla. Louhoksella oli aktiivista toimintaa 1955-1971. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistumisen merkitys

Kainuun ELY-keskus on saanut hyvää palautetta erikoistumistehtävänsä hoitamisesta.  Kun kyseessä on erikoisosaamista vaativa toimiala, asiantuntija-avun saaminen osaamisen ja toiminnan kehittämiseen on koettu hyödylliseksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia. Myös meidän omat asiantuntijamme ovat omassa työssään hyödyntäneet valtakunnallisia erikoistumistehtäviä, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen meluosaamista ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijuutta kemikaaliasioissa.  

Erikoistumistehtävät tarjoavat myös asiantuntijoille mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan sekä työskennellä valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Erikoistumistehtävien avulla resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja käytössä on aina paras osaaminen, kun erikoistumistehtävää hoitava henkilö voi kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan syvemmin.  

Erikoistumistehtävät tukevat hyvin myös Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteistä strategiaa sekä arvoja: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö. Erikoistumistehtävien jakaminen ELY-keskusten kesken on hyvä malli toimivasta viranomaisyhteistyöstä


Sari Myllyojan profiilikuva.
Kirjoittaja Sari Myllyoja toimii Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana Kainuun ELY-keskuksessa.