Starttirahalla suuri merkitys yrittäjyyden alussa

Starttirahalla on ollut iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella.

Yrityksen perustaminen on iso askel, jonka ottaminen vaatii usein pitkällistä pohdintaa. Hannu Lukkarinen viettää syyskuun alussa yrityksensä 1-vuotispäivää. Ennen yrittäjyyttä hän oli pitkään työssä mainostoimistossa ja työ itsessään oli jo yrittäjämäistä. Idea yrittäjyyteen ei hänelläkään tullut hetkessä, vaan oli ajatuksissa usean vuoden ajan ja lähti siis omasta työstä, kiinnostuksenkohteista kuten valokuvaamisesta – sekä myös kaverin kannustuksesta. Samainen yrittäjäkaveri neuvoi Lukkarista ottamaan yhteyttä myös TE-toimistoon ja hakemaan starttirahaa.

Alusta asti oli selvää, että yritysmuodoksi tulisi toiminimi, mutta muuten kaikki muu yrittäjyydessä oli uutta, kuten esimerkiksi se, miten tarkka liiketoimintasuunnitelman pitäisi olla starttirahan hakemista varten. Ehdoksi starttirahan hakemiselle tuli myös yrittäjyysvalmennuksen käyminen ja Lukkarinen kävikin TE-toimiston työvoimakoulutuksena järjestämän HIOMO – yrittäjyyden valmennusohjelman:

– Aluksi vähän epäilin, että tarvitsenko mitään yrittäjäkoulutusta, mutta on oikeastaan tosi hyvä, että menin, koska sieltä tarttui itselle verkostoja ja uusia tuttavuuksia ja totta kai tietoa yrittämisestä. Se oli oikeastaan, että enhän minä tiennyt yrittämisestä yhtään mitään ennen. Tiesin, miten tehdään duunia, mutta miten olla yrittäjä, niin se kurssi oli aika semmoinen silmiä avaava homma, Hannu Lukkarinen kuvailee ajatuksiaan yrittäjyysvalmennuksesta.

Starttirahan hakeminen ei käynyt ihan käden käänteessä, vaan vaati oman aikansa.

– Hetihän se ei mennyt läpi, Lukkarinen muistelee starttirahahakemustaan. Etenkin liiketoimintasuunnitelmaa piti hioa TE-toimiston kommenttien avulla:

– Se, kun hakemus tuli bumerangina takaisin kommentein, että tämä on vajaa tämä liiketoimintasuunnitelma, pitää olla täydempi. Aluksi mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä, kun tiedän mitä haluan tehdä, mutta sitten kun minä olin sen täyttänyt, niin katsoin, että tässähän on minulla paperilla se mitä minä haluan tehdä ja miten minä sen teen, niin se olikin ihan älyttömän hyvä ohjenuora.

Starttirahalla on ollut todella iso merkitys Hannu Lukkarisen yrityksen alkutaipaleella, koska asiakashankintaa on täytynyt tehdä aktiivisesti yrityksen perustamisen jälkeen:

– Ihan älyttömän iso merkitys, sillä mitä olen katsonut muiden yrittäjäksi alkavien vinkkejä tai pitkään yrittäjänä olleiden vinkkejä niille, jotka ajattelevat yrittäjäksi ryhtymistä; että kannattaa olla vakiintunut asiakaskunta ja niin edelleen – mutta meillä ei ollut. Jokainen uusi asiakas, joka tällä hetkellä on tullut, on lottovoitto.

Jatkossa starttirahakauden päättymisen jälkeen Lukkarinen jatkaa yritystoimintaansa edelleen valitsemallaan polulla, tarjoten muun muassa graafista suunnittelua, nettisivujen tekoa sekä valokuvauspalveluita.

TE-toimiston palveluita aloittaville yrittäjille Lukkarinen kiittelee:

– Se apu, mitä on saanut TE-toimistolta, on ollut konkreettista ja asiallista, helppoa tietoa. Ei ole tarvinnut miettiä, että mitähän sinä oikein tuolla tarkoitat, vaan on ohjattu suoraan, että jos sinä teet näin, niin se onnistuu näin. Apu on ollut minun mielestä hyvää ja suosittelisin palveluita.

 

Starttirahaa voit saada, jos  

  • olet työtön työnhakija
  • et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
  • olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi

TE-toimisto myöntää starttirahan vasta, kun on selvittänyt, että yrittäjyys on hakijalle sopiva vaihtoehto työllistyä. Kun harkitset yrityksen perustamista, ole hyvissä ajoin ennen yritystoiminnan käynnistämistä yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon, joka selvittää mahdollisuutesi starttirahan saamiseen.


 

Kirjoittaja Elisa Kemppainen työskentelee asiantuntijana Kainuun TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluissa

10 väitettä yrittäjyydestä ja muutoksesta

 

img_0211

1. Tekoäly, Airbnb, Uber, posti leikkaa nurmikoita, pankki perustaa sairaalan, autot ajavat itsekseen…maailma muuttuu vauhdilla.
– Uudistu – tulevaisuus on jo täällä

2. Entisaikoihin yrittäjyys oli nippu-uiton kaltaista staattista toimintaa. Tänä päivänä yrittäjyyttä kuvaa paremmin koskenlasku. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti.
– Petri Rajaniemi, Ponder Nobs Oy:n yrittäjä ja asiantuntijakollektiivi Future Works Oy:n perustajaosakas

3. Yrittäjyyttä voi verrata myös pianon virittämiseen: kalliskaan flyygeli ei ole minkään arvoinen, mikäli se seisoo huoneen tai konserttisalin nurkassa käyttämättömänä ja virittämättömänä. Liiketoiminta voi menettää arvonsa, jos sitä ei pidä vireessä.
– Pirjo Oikarinen, toiminnanjohtaja, Oulujärvi Leader

img_0267

4. Parempaa voi syntyä vasta, kun toiminta muuttuu. Toiminta muuttuu, vasta kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla entinen ajattelu.
– Petri Rajaniemi

5. Kasvun pysäyttää ajatus ”Ei tarvii lähtee repimään. Ihan hyvin pärjää näinkin.”
– Petri Rajaniemi

6. Se kultaviljaa niittää, ken leveämmät ojat kaivaa ja tulevaisuuteen uskoo.
– Saarijärven Paavo (J. L. Runeberg)

mypose2

7. Kaikkein tärkeimmäksi nousevat ne kyvyt, joita koneella ei ole.
Petri Rajaniemi

8. Kaikilla meillä on digitalisaation mahdollisuudet käytössä.
– Petri Rajaniemi

9. Kasvun ihme ei ole ylivertaisessa ideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. 
Petri Rajaniemi

kasvun-ihme-ei-ole-ylivertaisessa-ideassa-vaan-rohkeudessa-toteuttaa-se

10. Muutokseen ei tarvitse lähteä yksin, sillä yrittäjä saa tukea maaseuturahastosta.
– Pekka Knuutinen, yksikön päällikkö, Kainuun ELY-keskus

Allekirjoitatko yllä esitetyt väitteet? Osallistu keskusteluun Twitterissä @kainuunely.


Väitteet on kerätty 19.1. Kajaanin Kaukametsässä järjestetyssä Uudistu – tulevaisuus on jo täällä tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui kainuulaisia yrityksiä, yrittämisestä kiinnostuneita sekä yrittäjien kanssa työskenteleviä; muuttuneen ja alati muutuvan toimintaympäristön kanssa painivia toimijoita. Tilaisuuden pääjärjestäjät olivat Kainuun ELY-keskus, Elävä Kainuu Leader sekä Oulujärvi Leader ja sen päärahoittaja oli maaseuturahasto.

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.