Kesä ilmastotyön parissa

Ilmastomuutos, ilmaston lämpeneminen, globaali ilmastokriisi. Nämä sanat ovat tulleet viime vuosina merkittäväksi osaksi yhteistä tietoisuuttamme. Törmäämme ilmastonmuutokseen jopa päivittäin. Se näkyy uutisissa, hallitusohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa. Joillekin tämä informaatiotulva saattaa aiheuttaa ahdistusta maailman tilasta ja joitakin asian saama huomio voi taas ärsyttää.

Ilmastonmuutos on kuitenkin tullut jäädäkseen ja meidän täytyy reagoida tähän tosiasiaan. Vain tekojen kautta voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin, varmistaaksemme laadukkaan elämän jälkipolvillemme. Näitä tekoja voidaan kutsua ilmastotyöksi ja tätä työtä viedään eteenpäin myös Kainuun ELY-keskuksessa.

Mitä kaikkea ilmastotyö voi siis tarkoittaa ELY-keskuksen kaltaisessa organisaatiossa? Lyhyt vastaus: hyvin monenlaista! Kainuun ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa järjestettiin tänä kesänä ilmastokysely ja pohjaankin seuraavat ehdotukset kyselystä esiin nousseisiin ideoihin. Vaikka ideat koskivat kyseisten virastojen työtä, voi niitä soveltaa myös muissa työyhteisöissä.

Sininen taivas, aurinko paistaa, kevyttä harsomaista pilvenhaituvaa.
Ilmastonmuutosta voi hillitä tekojen kautta.

Aloitetaan ilmastotyö!

Ensimmäiseksi on hyvä varmistaa, että kaikki työyhteisön jäsenet ovat samalla sivulla työn merkityksen suhteen sekä kiinnostuneita käärimään hihat ja toimimaan. Yhteistä tunnetta ilmastotyön tärkeydestä ja yhteisiä päätöksiä konkreettisista toimista voidaan luoda esimerkiksi tiedon jakamisen, yhdessä työstämisen sekä avoimen keskustelun avaamisen kautta. Keskustelujen tulee sallia myös asian kriittinen tarkastelu, jotta toimintaan sitouttaminen ei jäisi pinnalliselle tasolle, eikä patoumia pääsisi syntymään.

Kainuun ELY-keskuksella yhteistä ilmastotietoisuutta on herätelty tänä kesänä ilmastowebinaarin sekä -työpajojen kautta, joissa jaettiin ilmastotietoa sekä keskusteltiin siitä, miten ELY-tehtävät ja ilmastonmuutos kohtaavat.

Keskustelun jälkeen voidaan siirtyä toimintaan. Muun muassa työtapoja voidaan tarkastella ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Ovatko esimerkiksi kaikki työmatkat oikeasti tarpeellisia? Voisiko lähellä järjestettäviin kokouksiin huristella työpaikan virkapyörällä? Voitaisiinko työntekijöille antaa enemmän vapautta päättää omasta työskentelypaikastaan, jos se on työtehtävien kannalta mahdollista?

Entäpä hankinnat: tarvitsemmeko oikeasti kaiken mihin olemme tottuneet? Voisimmeko tarjota kokouspöydissä sesongissa olevaa lähiruokaa? Miten toimistomme sähkö tuotetaan ja voisiko sisälämpötiloja laskea, jos villasukat tulisivat osaksi työvaatetusta?

Mahdollisuudet vaikuttaa työtapoihin eroavat alasta riippuen ja oikeiden kysymysten löytämiseksi on olennaista tunnistaa mistä muutosvoimaa löytyisi juuri meidän organisaation kohdalla.

Piirroskuvassa kaksi ihmistä pitelee maapalloa.
Kainuun ELY-keskuksessa järjestettiin työpajoja, joissa ilmastotietoisuutta tarkasteltiin mm. oman toiminnan ja tehtävien kautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaamme

ELY-keskusten työ on laaja-alaista, kuten nimestäkin jo huomaa. Teemme työtä moninaisten sidosryhmien kanssa ja talostamme löytyy usean alan asiantuntijoita. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt toimintaympäristöömme: koulutustarpeet muuttuvat, yritykset tekevät uusia vähähiilisiä investointeja, maataloudessa ilmastonäkökohtia pohditaan yhä enemmän, muuttuvat sääolot vaikuttavat asiakkaidemme varautumistarpeisiin ja ympäristön hyvinvointi on uhattuna.

Kun ilmastonmuutos otetaan huomioon yhtenä ELY-työtä ohjaavana tekijänä, on sillä siis laaja-alainen vaikutus. Voimme ELY-keskuksella antaa neuvoja ilmastokestävistä vaihtoehdoista, tukea ja ohjata asiakkaitamme heidän ilmastotyössään sekä toimia omassa työssämme niin, että minimoimme ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. On myös tärkeää, että osallistumme muiden tahojen vetämään ilmastotyöhön niin maakunnissa kuin valtakunnan tasolla. Kainuussa onkin tällä hetkellä meneillään kiinnostavia ilmastohankkeita, joiden ohjaukseen ELY-keskus osallistuu.

Havumetsää, utuinen sää.
Ilmastotyön merkitys kasvaa entisestään.

Jokaisella organisaatiolla on omat erityisosaamisensa. Kun oman tekemisen tavoitteiden ilmastonäkökohdat otetaan huomioon, on siitä hyötyä niin organisaatiolle itselleen kuin myös ilmastolle. Ilmastotyöhön osallistumisesta on pikkuhiljaa tulossa normi ja tätä kautta myös imagoasia. Meidän on parempi pyrkiä kohti aallonharjaa, koska sieltä tulevaisuuden näkymät ovat selkeimmät.

Millaista ilmastotyötä ELY-keskukseltamme voidaan tulevaisuudessa odottaa? Sen pitäisi selvitä aivan lähitulevaisuudessa: uusi ilmastoasiantuntija on saapumassa taloon minä hetkenä hyvänsä. Pysykäähän siis kuulolla! Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että myös sinä voit toimia ilmastotyön edelläkävijänä omassa työyhteisössäsi, tai vaikkapa oman perheesi keskuudessa. Ota asia puheeksi, luokaa tilaa yhteiselle ideoimiselle ja kokeilkaa, tehkää sekä oppikaa yhdessä. Ilmastonmuutos on meidän kaikkien yhteinen asia ja vain yhdessä saamme aikaan oikeudenmukaisen ja vaikuttavan muutoksen!

Kuka olen?

Olen Nenna Ahonen ja olen työskennellyt tämän kesän Kainuun ELY-keskuksella ilmastotyön harjoittelijana. Kesäni on koostunut erityisesti kolmesta projektista: sisäisen ilmastokyselyn valmistelusta ja sen tuloksien raportoimisesta, ilmastowebinaarin järjestämisestä sekä ilmastotyöpajojen pitämisestä. Työ on ollut palkitsevaa, vaikka aherrus onkin tapahtunut oman ei-niin-ergonomisen keittiönpöydän ääressä. Kainuuseenkaan en ole päässyt tutustumaan: kyseinen keittiönpöytä kun sijaitsee Jyväskylässä.


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja, Nenna Ahonen, oli harjoittelijana Ympäristövastuu-yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa. Hän opiskelee Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.

Tehoa tuotantoon – uusi maalauslinjasto höylätyille puutuotteille

Kuhmon AA-Puu Oy on erikoistunut höylättyihin puutuotteisiin, joita käytetään sisä- ja ulkorakentamisessa. AA-Puu Oy:ssa on pitkäjänteisesti kehitetty yritystoimintaa, jossa puunjalostusta on viety eteenpäin asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Samalla tuotantoprosesseja on tehostettu ja otettu käyttöön uutta teknologiaa.

Puuntuotannolla on Suomessa pitkät perinteet. Puun jalostusarvoa kasvattamalla saadaan arvokas raaka-aine hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Kuhmon AA-Puussa on viimeisimpänä projektina rakennettu uusi halli höylätyn puutavaran maalauskäsittelylle. Uudenlaisen maalauslinjaston käyttöönotolla tuotantoprosessien läpimenoaikoja saadaan tehostettua sekä raaka-ainehävikkiä pienennettyä.

Uudessa maalaamohallissa tuotteiden manuaalinen siirtely vaiheesta toiseen on minimoitu. Linjaston läpi kulkevaa tuotetta ei tarvitse enää siirtää välivarastoihin odottamaan maalipinnan kuivumista ennen seuraavaa maalauskertaa. Tuote etenee kerralla koko maalausprosessin läpi ja välistä jää pois useita aikaa vieviä vaiheita. Ajan säästön lisäksi myös maalihävikki pienenee.

Toimitusjohtaja, ja yrityksen toinen omistajista, Hannu Gröhn kertoo investoinnin olevan yrityksen kilpailukyvyn kannalta merkittävä. Kysyntä valmiiksi maalattuihin tuotteisiin kasvaa ja tässä kasvussa yritys haluaa olla mukana jatkossakin.

– Kysyntä on lähtöisin asiakkaiden tarpeista. Esimerkiksi talon ulkoverhousta uusittaessa, valmista jälkeä halutaan saada nopeasti, Gröhn kuvailee rakentamiskulttuurin muutosta.

Kuvassa Hannu Gröhn pakatun höyläpuutavaran edessä.
Kysyntä valmiiksi maalatuille tuotteille on kasvanut voimakkaasti. Kuhmolaisen AA-Puun tuotteita menee kotimaisille jälleenmyyjille sekä talotehtaille.

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen monin tavoin. Siinä missä joillakin aloilla rajoitukset ja kysynnän lasku ovat aiheuttaneet mittavia taloudellisia vaikeuksia, rakennus- ja sisustuskaupan alalla on ollut toisin.

Koronarajoitusten astuttua voimaan, ihmisillä on jäänyt enemmän aikaa muun muassa kotien ja kesämökkien remontoimiseen. Ilmiö on näkynyt positiivisesti liikevaihdossa niin Kuhmon AA-Puussa kuin alan kotimaan markkinoilla yleisestikin.

– Kriisi- ja lama-ajat ovat parasta aikaa investoida, Gröhn sanoo pohtiessaan suhdanteiden vaikutuksia yrityksen toimintaan.

Gröhn katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Uusi maalaamohalli otetaan käyttöön vuoden vaihteen jälkeen talvella 2021. Vaikka koronakriisi todennäköisesti koettelee Suomea ja muuta maailmaa vielä pitkään, Kuhmon AA-Puulla on uusiakin hankkeita jo suunnitelmissa.

Huonoina aikoina on osattava tarkastella yrityksen tilannetta ja mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. Parhaiten selviävät ne, jotka kykenevät katsomaan vaikeiden aikojen yli ja ovat markkinoilla valmiina oikeilla tuotteilla ja palveluilla, kun kysyntä taas kasvaa.

Kuhmon AA-Puu Oy on saanut ELY-keskuksen myöntämää yrityksen kehittämisavustusta (EAKR) uuteen energiaystävälliseen maalauslinjastoon 779 470 euroa. Hankkeessa yritys investoi uuteen maalaamohalliin ja – laitteisiin, jolla nostetaan tuotannon jalostusarvoa ja vastataan markkinoiden kysyntään.


Työpaikkaohjaajakoulutuksella kaivattua ohjaamisosaamista työpaikoille

Kainuulaiset työllisyydenhoidon hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysten, työpajojen ja yhdistysten kanssa. Hanketoimijoille tuli samansuuntaisia viestejä, toiveita ja havaintoja työnantajilta ja hankkeiden asiakkailta. Haasteita ja tarvetta ohjausosaamisen kehittämiselle tuntui olevan. Kuinka ohjata palkkatuella työllistettyä? Miten suhtautua erilaisiin oppijoihin? Osaanko minä, enhän ole opettaja? Mitä hyötyä tästä on minulle tai työnantajalle?

Suomussalmen Talentti, Kuhmon ELSA, Tolokusti Sotkamossa ja Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeet yhdistivät osaamisensa. Toiveet ja havainnot koottiin yhteen ja mietittiin, kuinka koulutustarpeisiin voitaisiin yhdessä vastata. Hankkeiden yhteisellä kilpailutuksella kouluttajaksi valittiin Sirpa Keränen.

Kolmen iltapäivän koulutus sekä työpaikan tarpeisiin räätälöity yksilöohjaus antaa työkaluja erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen, kannustavaan ja motivoivaan kohtaamiseen sekä vahvuuksien ja kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen.

”Ehkä selvensi, mitä kaikkea ohjaajan oman motivaation löytyminen ja ylläpitäminen ohjaustyössä voisi olla. Tästä aiheesta voisi miettiä esim. miten me yhdessä työyhteisössä voimme vaikuttaa oman/toisen motivaation löytymiseen sekä ylläpitämiseen ohjaustyössä muutoksien keskellä.”

– osallistujan palaute –
Nauravat naiset katsahtavat toisiaan. Molemmilla kahvimukit kädessä ja he istuvat pöydän ääressä.
Työpaikkaohjaajan työn ei todellakaan tarvitse olla ryppyotsaista, toteavat työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat Pia Härkönen (vas.) ja Miia Klemetti Lomallo Oy:stä. (Kuva: Sirpa Keränen).

Minna Saastamoinen Suomussalmen Talentti-hankkeesta kiteyttää, että koulutus ei ole irrallinen, vaan tukee opinnollistamisen kokonaisuutta. Koulutukseen osallistuvien työpaikoille on jo tunnistettu oppimisympäristö Talentti-hankkeen kautta tai se on suunnitteilla. Tärkeää on, että koulutusryhmien sisältöjä voidaan räätälöidä kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaiseksi. Näin yhteistyössä toimien syntyy aidosti malli, joka hyödyttää koko Kainuun toimijakenttää ja asiakkaita. Suomusalmella koulutus on herättänyt kovasti kiinnostusta ja Talentti-hankkeella on suunnitelmissa järjestää jo kolmas koulutusryhmä syksyllä 2020.

Sirpa Keränen on kouluttanut kevään aikana työpaikkaohjaajia Suomussalmella ja Sotkamossa. Hän kertoo, että työpaikkaohjaajat toimivat oman työnsä ohella erilaisten oppijoiden ohjaajina. Oppijoiden kirjo on laaja, TET-jaksolla olevista tutkintoa suorittaviin sekä tuetussa työtoiminnassa olevista kausityöntekijöihin.

Koulutuksen keskeinen tavoite on tulla tietoiseksi omasta roolistaan oppimisen ohjaajana. Ohjaajana edelleen kehittyminen on jokaisella ohjaajalla oma prosessinsa. Työpaikkaohjaajilla on kuuluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, kertoo Sirpa Keränen.

”Osallistava koulutusote antaa paljon ja oman itsensä pohtiminen auttaa löytämään tarvittavia työkaluja omasta itsestään.”

– osallistujan palaute –
Kouluttaja Sirpa Keräsen omakuva, jossa hän katsoo kameraan. Taustalla tietokoneen ruutu.
Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen toimii myös työnohjaajana ja prosessikouluttajana.

Miltä tuntuisi toimia ohjaajana ja ottaa vastuu ohjattavien oppimisesta ja kehittymisestä tai arvioida heidän osaamistaan, mikäli itse ei olisi saanut siihen valmennusta? Ohjaajat haluavat kuitenkin tehdä parhaansa oman perustehtävänsä ohessa.

Koulutus etenee prosessina kokonaisuudesta yksityiskohtiin, sisällöllisesti noudattaen ajatusta sopimus ja suunnittelu – oppiminen ja ohjaus – palaute ja arviointi – kehittäminen. Menetelminä Sirpa suosii osallistamista ja toiminnallisuutta. Koulutukseen sisältynyt työpaikkakohtainen ohjaus on saanut erityisesti kiitosta.  

”Oli uutta, että kouluttaja kävi tutustumassa jokaisen työpisteeseen ja järjesti soittoaikoja ja sitä kautta sain hyviä työkaluja työhöni.”

– osallistujan palaute –

Puhdaspesun yrittäjä Anne Parviainen haki koulutuksesta työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Pesulalla on ollut monenlaisia työssä oppijoita oppisopimuskouluttautujista työkokeilijoihin. Koulutus antoi eväitä myös uusien vakituisten työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen.

– Olen oppinut paljon eri oppimistyyleistä, tätä voi jatkossa soveltaa hyvin omassa työssä. Oman käyttäytymisen merkitys on kirkastunut. Olen myös ymmärtänyt paremmin, kuinka tärkeää keskustelu ja kouluttautujaan tutustuminen ovat ohjauksen sujumisen kannalta, kertoo Anne Parviainen.

”Oli ihana saada tietoa oman ohjaamisen tueksi. Ja uusia ajatuksia. Koulutuksen jälkeen on helpompi hahmottaa ohjaamisen ”polku”, eikä vain närppiä sieltä täältä. Huomasi kuinka ohjaamisestakin kannattaa tehdä suunnitelma ja nyt se on helppo tehdä.”

– osallistujan palaute –

Mikä työpaikkaohjaaja?

Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja voi tarvita myös lisäosaamista työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun, opiskelijan ohjaukseen tai oppimisen arviointiin.

Työhön tulija voi olla esimerkiksi osatyökykyinen, työuraansa aloittava, opiskelija tai vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva tai pitkän poissaolon jälkeen työhönsä palaava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa työyhteisö saa lisäosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksesta.

Työpaikkaohjaaja on yleensä työhön tulijan kanssa lähes samoissa tehtävissä toimiva työntekijä.

Työpaikkaohjaaja tukee, perehdyttää ja ohjaa työhön tulijaa uudessa työtehtävässä sekä helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.

Lisätietoja:

ELSA-hanke, Kuhmo: Tietoa ELSA-hankkeesta (elsahanke.fi)

Talentti-hanke, Suomussalmi: Tietoa Talentti-hankkeesta (suomussalmi.fi)

Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke, Sotkamo: Tietoa Tolokusti-hankkeesta (sotkamo.fi)

Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen:
– Nettisivut: www.sirpakeranen.com
– Facebook: https://www.facebook.com/ohjaajasirker
– Sähköposti: ohjaaja@sirpakeranen.com


Kirjoittaja Anja Pääkkösen oma kuva.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa. Hän kannustaa työnantajia lähtemään rohkeasti mukaan kehittämään omaa osaamistaan työpaikkaohjaajakoulutuksella.