Kainutlaatuinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN strategia 2017-2020

Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat ja kannustavat kansalaisia eri elämänvaiheissa:

1. tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa,
2. tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja
3. hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.

Kainuulaisten ohjaustoimijoiden yhteisellä Kainuun elinikäisen ohjauksen strategialla (ELO-strategia) halutaan edistää ja tiivistää alueella tehtävän ohjauksen verkostomaista toimintaa. Strategian perustana ovat alueen keskeisten ohjausta tekevien organisaatioiden strategiat sekä Kainuu-ohjelma.

ELO-strategian keskeisiksi teemoiksi on nostettu asiakaslähtöisyys, maakunnallisuus, motivointi ja kannustaminen. Yhteinen strategia ohjaa verkoston työtä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottajana.


Uskomme mahdollisuuksiin!

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn Tuula ja Jaana kertovat, mitä Kainutlaatuisen elinikäisen ohjauksen arvo ”uskomme mahdollisuuksiin” sisältää.

Mitä ohjaus on?

Mirja kertoo omia ajatuksiaan ohjauksesta. Hän toimii opinto-ohjaajana Kainuun ammattiopiston hyvinvointialla.

Ohjaus on osuvaa ja osaavaa

Videolla Suvi ja Pirjo Kainuun TE-toimistosta kertovat osuvasta ohjauksesta.

Strategian valmistelusta on vastannut kehittäjäryhmä, johon kuuluivat seuraavien organisaatioiden edustajat: Kajaanin kaupunki, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kaukametsän opisto, Kianta-Opisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Kainuun TE-toimisto ja Kainuun ELY-keskus.

Kainuun ELO- strategian toimeenpanosta vastaa Kainuun ELO-työryhmä, jonka työtä Kainuun ELY-keskus koordinoi.

Lue lisää Kainutlaatuisesta ELO-strategiasta: www.kainuunelo.fi

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


MessiLive.fi nykyaikaisten rekrytointien tukena

Piirretty kuva, joka esittää rekrytoijaa ja työmahdollisuuksien tarjoamista

Työnhaku on kahden kauppaa, jossa työnhakija ja työnantaja arvioivat toisen tarjoamia mahdollisuuksia paljolti toisesta syntyvien mielikuvien pohjalta. Yksi todella tärkeä seikka rekrytoijalle nykypäivän rekrytoinneissa onkin hyvä työnantajakuva.

Duunitorin vuonna 2016 tekemän työnantajatutkimuksen mukaan työnhakijan kuvaa työnantajasta muovaa suurelta osin rekrytointiprosessin sujuminen. Hakipa uutta työntekijää mistä kanavasta tahansa, on tärkeää suunnitella rekrytointi tarkasti ja viestiä sen etenemisestä työnhakijoille rehellisesti ja nopeasti. Sana sujuvasta rekrytoinnista kulkee eteenpäin ja luo positiivista työnantajakuvaa. Mahdolliset valitsematta jääneet potentiaaliset työnhakijat voivat myös hakea tuleviin työpaikkoihin, kun rekrytointiprosessista ja työnantajasta on jäänyt myönteinen mielikuva.

Työmarkkinat ovat jo pidempään vetäneet hyvin ja Kainuun alueella vielä työntekijöitä eläköityy huimaa tahtia. Moni työnantaja ja rekrytoija löytää siten itsensä tilanteesta, jossa sopivan uuden työntekijän löytäminen on vaikeampaa kuin aiemmin ja rekrytointiprosessi pitää laittaa uusiksi. Mikä siis neuvoksi? Rekrytointiin täytyy käyttää aikaa ja ottaa kaikki kanavat käyttöön. Yksi varteenotettava vaihtoehto on käyttää hyödykseen Pohjois-Savon TE-toimiston MessiLive.fi -palvelua.

MessiLive.fi -palvelun tavoitteena on päästä työnantajan ja työnhakijan väliseen vuoropuheluun tekemällä live-lähetyksiä, joissa työnantaja kertoo avoinna olevista työmahdollisuuksista. Rekrylähetykset järjestetään Kuopiossa tai Iisalmessa ja työnhakijat voivat seurata lähetystä paikan päällä tai verkon kautta mistä vain. Perinteisissä työhaastatteluissa työnantaja kysyy ja työnhakija vastaa, mutta MessiLive.fi:ssä työnhakijat pääsevät esittämään kysymyksiä potentiaalisille työnantajille. Pyrkimyksenä on tietenkin TE-toimistolle ominainen työnvälitys, siis se, että työ kohtaa tekijänsä.

MessiLive.fi -palvelun kautta on mahdollista löytää juuri omaan työporukkaan sopiva ja motivoitunut työntekijä sekä tietenkin tuoda samalla näkyvyyttä yritykselle ja luoda pidemmälläkin tähtäimellä olennaista hyvää työnantajakuvaa. MessiLive.fi ja paikallinen TE-toimisto auttavat tilaisuuden markkinoinnissa.

Kainuusta katsottuna Iisalmeen rekrylähetykseen menoonkaan ei kulu tuhottomasti aikaa. Työnhakijalle palvelu puolestaan tarjoaa vaivattoman keinon tutustua työnantajaan ja esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Ennen lähetystä rekrytoijan on hyvä käydä läpi ne asiat, joita työnhakijat voivat paikasta kysyä. Samoja seikkoja on hyvä pohtia jo työpaikkailmoitusta julkaistaessa, eli mikä on työnhakijalle relevanttia ja mikä houkuttelevaa tietää juuri kyseisestä työnantajasta.

Rekrytoinneissa on tietenkin hyvä muistaa myös muut TE-toimiston tarjoamat palvelut, muun muassa avoimen työpaikan ilmoittaminen, ehdokashaku työnhakijoista ja palkkatuki työttömän työnhakijan palkkaamiseen. TE-toimiston yrityspalvelut antavat neuvontaa ja apua rekrytointeihin. Vaikka yrittäjän aika on tiukilla, rekrytointiprosessiin kannattaa panostaa, sillä työntekijä on tärkeä investointi ja voimavara yrityksen tulevaisuudessa.

MessiLive.fi -palvelu on Pohjois-Savon TE-toimiston rekrytointipalvelu, jolla on toimipisteet Kuopiossa ja Iisalmessa. Rekrylähetyksiä voi seurata osoitteessa www.messilive.fi ja aiempiin lähetyksiin voi tutustua palvelun Youtube-kanavalta. Jos Pohjois-Savo on lukijan näkövinkkelistä kaukana, etelämpänä Turussa toimii saman tyyppisiä lähetyksiä ja rekrytointimahdollisuuksia tarjoava Varsinais-Suomen TE-toimiston StudioPore. Kainuun TE-toimiston yrityspalvelut tavoittaa alueen työnantajapuhelimesta numerosta 0295 039 001 tai sähköpostilla tyonantajapalvelut.kainuu@te-toimisto.fi. Yrityspalvelun asiantuntijan voi esimerkiksi kutsua käymään yrityksessä keskustelemassa siitä, miten TE-toimisto voi olla avuksi rekrytoinneissa.

Kirjoittaja Elisa Kemppainen työskentelee asiantuntijana Kainuun TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalveluissa.