Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.

Jatkuva kehittäminen on yrityksen elinehto

Yritysten liiketoimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti muutoksia. Maailmanlaajuinen koronakriisi on vienyt yrityksiltä ison osan tai lähes koko liikevaihdon ja tilanne on saattanut aika ajoin tuntua musertavalta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että yritykset eivät vaikeassakaan tilanteessa ole jääneet paikoilleen.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin myöntämien koronatukien avulla moni yritys on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja uudistamaan palveluitaan kriisinjälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tosiasia on, että yritys, joka on kriisin aikana ottanut oman liiketoimintansa luupin alle, analysoinut sitä kriittisesti, kehittänyt sitä ja kenties luonut entisen rinnalle uutta liiketoimintaa, on kriisin jälkeen entistä vahvempi. Toivottavaa on, että koronakriisin alulle panema kehittämisen kipinä saadaan jatkumaan myös kriisin jälkeen.

Yritysasiantuntijat neuvomassa asiakkaita tapahtumassa. Taustalla eri organisaatioiden roll-upeja.
Yritysten kehittämispalvelut ovat räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille.

Yrityksen kehittämisen tulisikin olla jatkuva prosessi. On ymmärrettävää, että kun yrityksen arki rullaa sujuvasti ja kassaan kilahtaa säännöllisesti rahaa, liiketoiminnan kehittäminen ei välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Maailma kuitenkin menee koko ajan eteenpäin, globaalit markkinat lisäävät kilpailua ja jos kehittymistä ja kehittämistä ei tapahdu, yritys huomaakin pian jäävänsä muista jälkeen. 

Usein yrityksen kehittämisestä puhuttaessa puhutaan kasvusta ja liiketoimintojen laajentamisesta, mutta kehittyminen ei missään nimessä tarkoita välttämättä kasvua. Yritys voi kehittyä usealla tapaa. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esim. yrityksen toiminnan tehostamiseen tai uusiin toimintatapoihin arjessa, tuottavuuden parantamiseen tai henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Kaikkeen ei kannata tarttua samanaikaisesti, vaan tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja palastella kehittäminen osiin. Ja eritoten tärkeää olisi löytää juuri se omalle yritykselle paras tapa kehittyä, sillä jokaisessa yrityksessä varmasti löytyy uudistamista.  

Lue viisi vinkkiämme yrityksen kehittämiseen:

  1. Tee kehittämisestä jatkuvaa! Yrityksen menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Tee suunnitelmia ja kokeile uusia toimintatapoja. Jalkauta hyvät käytännöt. Arvioi omaa tekemistä kriittisesti ja muista pitää myös työntekijöidesi osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla! 
  1. Ota kehittämiseen mukaan työntekijät ja asiakkaat! Kuuntele asiakaspalautteen lisäksi myös työntekijöittesi kehittämisideoita. Omasta henkilöstöstä saattaa löytyä paljon enemmän osaamista kuin ehkä arvaisikaan. Kehittämistyöhön mukaan ottaminen on myös hyvä tapa sitouttaa henkilöstö yritykseen!  
  1. Seuraa mitä ympärillä tapahtuu! Yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja vauhdilla. Seuraa muutoksia ja sopeudu niihin. Muista, että mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna!  
  1. Hallitse riskit! Ilman riskinottoa ei yritystoiminnassa pärjää, mutta tärkeintä onkin varautua riskeihin ja pitää ne hallinnassa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun yritys esimerkiksi tavoittelee kasvua. 
  1. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa! Omaan tekemiseensä sokeutuu ja kehittäminen voi jäädä arjen kiireiden alle. Ota rinnalle ulkopuolinen sparraaja, joka voi laittaa kehittämisprosessin käyntiin ja tukea sitä. Vaikka varsinainen asiantuntemus onkin yrityksessä, ulkopuolinen näkemys ei ole ikinä pahaksi. Tässä esimerkiksi ELYn Yritysten kehittämispalvelut ovat oiva apu.   

Nainen ja mies seisovat puoliksi sivuittain, selät hieman vastakkain ja hymyilevät kohti kameraa.

Kirjoittajat Mari Möttönen, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja Pasi Loukasmäki, yksikön päällikkö. Molemmat työskentelevät Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

#KehitäYritystäKainuussa