Koulutusta patoturvallisuuteen

Syksyllä 2019 starttaa Kainuun ELY-keskuksen ja Tampereen yliopiston järjestämä Patoturvallisuuskoulutus. Koulutus järjestetään yhden ja kahden päivän mittaisina erillisiä koulutuspäivinä noin kuukauden välein. Koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutuksen voi suorittaa kokonaisuutena tai valita paketista tiettyjä erillisiä päiviä. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Koulutuksen järjestelyistä Tampereen yliopistolla vastaa Minna Leppänen. Leppänen toimii Tampereen yliopistossa maa- ja pohjarakenteiden yksikössä päätyönään opettaminen, opinnäytetöiden ohjaus, opetusjärjestelyt ja opetuksen kehittäminen. Koulutuksen järjestelyistä saakin lisätietoa Minnalta osoitteesta: minna.leppanen(at)tuni.fi.

Patoturvallisuuskoulutuksen opintopolku.

Patoturvallisuuskoulutuksen valmisteluun perustettiin työryhmä. Työryhmässä toimii Kari Pehkonen ja Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta, Juha Laasonen Suurpadot ry:ltä (FINCOLD), Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Minna Leppänen ja Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta, Kari Janhunen ja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:ltä. Teknisistä järjestelyistä on vastannut Eija Isomäki Kainuun ELY-keskuksesta.

Koulutuksesta lisätietoa ja ilmoittautumislomake löytyvät verkosta: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Padot_ja_patoturvallisuus/Koulutus/Patoturvallisuuskoulutus(8302).

Edellisen kerran Suomessa patoturvallisuuskoulutusta (PATU) oli tarjolla vuosien 2004 – 2005 aikana, jolloin koulutuksen järjestivät Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhdessä. Koulutus oli erittäin suosittu ja kovasti kiitelty. Tämän jälkeen varsinaista patoturvallisuuskoulutusta ei ole ollut tarjolla. Viranomaisille on kuitenkin tullut useita pyyntöjä koulutuksen järjestämisestä ja nyt tähän toiveeseen on vastattu.

Patoturvallisuuskoulutuksen ohjelma.

”Koulutuksen toteuttamisessa mukana olevana, odotan innolla tulevaa koulutuspakettia kuten moni muukin kollegoistani ELY-keskuksella. Kymmenen työvuoden jälkeen on hienoa nähdä, mitä uutta voi oppia ja sitä tuleva koulutus aivan varmasti antaa.”

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Patoturvallisuuskoulutuksen työryhmän jäsen Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Lue lisää patoturvallisuuteen liittyviä kirjoituksia Kainuun ELYn blogista vuosien varrelta: kainuunely.com/patoturvallisuus

TE-toimiston aloittavan yrittäjän palvelut: 10+1 kysymystä ja vastausta

Kuvassa on laskin, kynä ja paperi, jossa lukee Business.

Oman yrityksen perustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Ohessa avuksesi yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

1) Mistä saan neuvontaa aloittavan yrittäjän palveluun?

Voit olla yhteydessä valtakunnalliseen Yritys-Suomi puhelinpalveluun arkisin klo 9.00 – 16.15 puh. 0295 020 500 (pmv/mpm), yhteydenottolomakkeella tai chatissa arkisin klo 9.00 – 16.00 verkko-osoitteessa www.suomi.fi.

Kainuun paikallisiin yritysneuvojiin saa yhteyttä joko puhelimella tai sähköpostilla: Jussi Riikonen, p. 0295 039 026, e-mail: jussi.riikonen(at)te-toimisto.fi tai Maija Granqvist, p. 0295 039 033, e-mail: maija.granqvist(at)te-toimisto.fi.

2) Mistä saan rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen?

TE-toimistosta on mahdollista hakea starttirahaa. Rahoitusta voi hakea lainana tai takauksena pankeilta ja Finnveralta. ELY-keskuksesta ja Leadereilta voi puolestaan hakea perustumistukea tai kokeilurahaa sekä avustusta investointeihin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi on olemassa business-sijoittajia ja joukkorahoitusmuotoja.

3) Miten voin saada starttirahaa?

Starttirahan hakua suunnitellessasi ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Liiketoimintasuunnitelman kautta tutkitaan edellytykset starttirahaan.

 Starttirahaa voit saada, jos  

  • olet työtön työnhakija
  • et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
  • olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi
  • rahoitus järjestyy ja yrittäjyys on ratkaisuna tilanteeseesi sopiva
  • sillä ei ole vaikutusta alan kilpailutilanteeseen

Muita tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa:

  • päätoiminen yrittäjyys
  • riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
  • mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan
  • tarpeellisuus toimeentulon kannalta
  • yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty.

4) Minkä suuruinen starttiraha on ja miten kauan sitä voi saada?

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahan ensimmäinen jakso on kuusi kuukautta, jonka jatkoksi on mahdollista hakea vielä toista kuuden kuukauden jaksoa. Jatko on haettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisen jakson päättymistä.

5) Mistä saan tietoa yrittäjyydestä?

TE-toimisto järjestää maksutonta koulutusta ja valmennusta yrittäjyyteen työvoimakoulutuksena. Yrittäjyyskoulutuksia on monen tyyppisiä sekä verkossa että paikan päällä järjestettäviä, ja yrittäjyyden eri puoliin keskittyviä. Kaikki haussa olevat koulutukset näkyvät TE-palveluiden sivuilla: Koulutukset/TE-palvelut.

6) Mistä saan apua liiketoimintasuunnitelman tekoon?

Vinkkejä saa www.suomi.fi –verkkopalvelusta, TE-toimiston yritysneuvojilta, kuntien ja kaupunkien yritysneuvojilta sekä erilaisista yrittäjyyshankkeista kuten Kainuussa ProYritysII -hankkeesta ja Kuntopolku yrittäjyyteen -hankkeesta. Apua saa myös Metsäkeskuksen yritysneuvonnasta, yrittäjäkoulutuksista ja TE-palvelujen hankkimasta ostopalvelusta sekä oppilaitosten yritysneuvonnasta.

7) Miten perustan yrityksen käytännössä?

Perustamisilmoituksen voi tehdä verkon kautta ja yrityksen perustamisen ohjeistus ja lomakkeet löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www.prh.fi –sivustolta yritysmuodoittain.

8) Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvajärjestelmässä sivutoimisena. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan voida katsoa sivutoimiseksi. Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa yritystoiminnan vaatima työmäärä.

Kun aloitat uuden yritystoiminnan työttömyyden aikana, TE-toimisto ei pääsääntöisesti arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Pää- ja sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

9) Mitä on ”kevytyrittäjyys”?

Laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli ns. kevytyrittäjyys on yksi itsensä työllistämisen muoto. Kevytyrittäjän käsite on syntynyt laskutuspalveluyritysten myötä ja on puhekielessä vakiintunut termi. Käsite ei kuitenkaan kuvaa henkilön virallista statusta ja kevytyrittäjät luokitellaan näkökulmasta riippuen palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Laskutuspalveluja käyttämällä itsensä työllistäjä voi laskuttaa työnsä ilman omaa yritystä, ns. kevytyrittäjänä. Laskutus- tai palkanmaksupalvelu hoitaa lupaamansa lakisääteiset velvollisuudet.

10) Olen toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminta on päättynyt. Miten todistan yritystoimintani päättyneen?

Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan sovelletaan toisenlaisia lopettamiskriteereitä verrattuna yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa. Lisäksi edellytetään, että mahdollisesta YEL-/MYEL-vakuutuksesta on luovuttu, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus. Käytännössä TE-toimisto lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

10+1) Olen kiinnostunut jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Mistä saan apua omistajanvaihdoksessa?

Jos harkitset yrityksen ostamista, voit saada apua ja neuvontaa esimerkiksi Kainuun TE-toimiston ostopalvelun kautta. ELY:n kehittämispalvelujen avulla yritystään myyvä voi puolestaan saada konsultointia yrityksen myynnin valmisteluun. Kainuun Yrittäjät ja kaupunkien sekä kuntien yritysneuvojat tietävät myynnissä olevia yrityksiä ja voivat tarjota apua varsinaiseen omistajanvaihdokseen. Myytävistä yrityksistä löytyy tietoa myös yrityspörssistä ja TE-palveluiden sivuilta.

Työtä metsässä

Lentokoneen ikkunasta sen huomaa, että Suomi on metsien ja vesistöjen värittämä maa. Etenkin metsien. Eipä sellaista kasvukeskusta, etteikö kivenheiton päässä siitä sijaitsisi komean kokoinen metsikkö. Suomen pinta-alasta onkin noin 80 % metsätalousmaata. Väkilukuun suhteutettuna jokaista suomalaista kohden 4 hehtaaria. Suomen metsiin on kuitenkin hiipimässä työvoimapula. 

Metsäala on kautta aikain ollut perinteinen ja miehinen. Siinä missä maaseudun työkulttuuriin kuuluivat mittavat puusavotat, kaupungeissa elämä rytmittyi tehtaan piipun ympärille. Entisaikojen savotoista tähän päivään on kuljettu pitkä matka. Työvälineet ovat vaihtuneet nykyaikaisiksi, ja toisaalta monen entisen paperikonepaikkakunnan tehdasmiljöö saanut uudenlaista toimintaa ympärilleen.

Metsäala työllistäjänä ei ole kuitenkaan hiipumassa. Päinvastoin, metsäala on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa ja työpaikkojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Opit ja ammatit, jotka aikoinaan siirtyivät sukupolvien ketjuissa isiltä pojille, haetaan nykyisin oppilaitoksista ja erilaisista koulutuksista. Ala itsessäänkin on muuttunut – teknologian kehittyminen näkyy myös metsäalalla.  

Metsätyöalan työvoimapulaan on havahduttu ja alan vetovoimaa halutaan voimakkaasti kasvattaa. Työntekijöiden tarve on suurempi kuin heitä tällä hetkellä on saatavilla. Metsäkeskuksen hallinnoima Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry -hanke on tarttunut metsätyöalaan kohdistuneeseen paineeseen. MetsäRekry -hanke on sekä työntekijöiden että työnantajien ja yritysten asialla. Hankkeen tavoitteena on tuoda metsäalan työpaikat näkyviksi ja selvittää Kainuun työtarjonta ja toisaalta löytää potentiaaliset työntekijät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.  

”Teemme markkinointia ja mainetyötä myös yli maakuntarajojen uusien työntekijöiden löytämiseksi Kainuuseen. Lisäksi meillä on paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, etenkin TE-palveluiden sekä muiden työllistymistä edistävien hankkeiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Ylä-Outinen Metsäkeskuksesta. Metsätyöala tarjoaa monenlaisia tehtäviä kaikenikäisille ja –tasoisille työntekijöille. ”Tehtäviä on opiskelijoille, nuorille, alan vaihtajille kuin kokeneille työntekijöille sekä metsureina toimiville yrittäjille”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Hanke on käynnistynyt helmikuussa ja on jo nyt saanut hyvän vastaanoton. Useita yhteistyökumppaneita on lähtenyt mukaan edistämään hankkeen tavoitteita. Kainuun ammattiopistossa on muun muassa käynnistynyt metsäkoneenkuljettaja -koulutus, joka osaltaan vastaa metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen Kainuun alueella. Myös metsäyhtiöt ovat kiinnostuneita, koska metsistä saatavaa raaka-ainetta tarvitaan jatkojalostukseen.  

Metsäala tarjoaa erinomaisia urapolkuja luonnossa viihtyvälle ihmiselle. Kiinnostusta etenkin nuorten parissa on herätelty esittelytilaisuuksissa, joissa on päässyt tutustumaan metsätalouden tarjoamiin tehtäviin. Teknologian kehitystä halutaan myös tuoda esille – kalusto on kehittynyt entisajoista ja sen myötä työolosuhteet. Metsäala voi tarjota töitä peliohjainvirtuooseillekin. Peliohjaimena toimii oikea metsäkone, joka pelihahmojen sijaan kaataa ja pinoaa puita. Autopelien sijaan ratissa ohjattavana ovat satatonniset rekat. Osaaville ja motivoituneille metsäkoneen, metsätraktorin, hakkuukoneen ja puutavara-auton kuljettajille on kysyntää.  

Kuvassa Jessica Kilponen metsäkoneen vierellä.
Metsäkonetta ei ajeta voimalla vaan taidolla. Luonnossa viihtyvän Jessica Kilposen veti metsäalalle työympäristön rauhallisuus ja itsenäisyys. Aiemmalta ammatiltaan hän on metsuri. Kuva: Timo Kyllönen, Kuhmolainen.

Nuorten lisäksi metsään viedään tulevan syksyn aikana myös äitejä sekä koulujen opinto-ohjaajia. ”Metsätöihin liittyviä ennakkoasenteita halutaan hälventää ja on huomattu, että vanhemmat, etenkin äidit ovat tärkeässä roolissa nuoren ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä”. Toisaalta, metsä tarjoaa työmahdollisuuksia myös naisille. ”Ei ole lainkaan tavatonta, että metsäkoneen ohjaimissa tai metsänhoitotöitä tekemässä onkin nainen. Selkeästi nykyään naisiakin halutaan metsäalan töihin”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Tänä päivänä alalle hakeutujan kannattaa varmistaa laaja-alainen osaaminen, jotta ympärivuotinen työllistyminen ei jäisi kiinni kausityön vaihteluihin. Metsurin työt voivat sydäntalven aikaan olla vähäiset, jolloin esimerkiksi kuljetus- ja rakennusalalta tai luonto- ja retkikohteiden ylläpito- ja kunnostustöistä voi löytyä lisätienestiä. MetsäRekry -hankkeessa selvitetään myös näitä mahdollisuuksia ja viitoitetaan työllistymispolkuja. 

MetsäRekry -hankkeen voisi mieltää nopeasti pelkästään työvoiman ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole vaan projektipäällikkö Ylä-Outisen mukaan hankkeessa pureudutaan kokonaisvaltaisesti alan haasteisiin. Työpaikkojen esille tuomisen lisäksi potentiaalisia työntekijöitä koulutetaan alalle työvoimakoulutuksella ja hankkeessa ollaan kainuulaisten metsäalan yrittäjien tukena. Alan yrittäjillä voi olla tarve vahvistaa osaamistaan esimerkiksi rekrytointiin liittyvissä käytänteissä sekä esimiestyössä ja liiketoimintaosaamisessa. Työn kulttuurin muutos ja digitalisoituminen näkyvät metsätyöalallakin, mutta myös sukupolvien kohtaaminen vahvasti perinteikkäällä alalla voi olla haastavaa.  

Metsillä ja metsäteollisuuden kehityksellä on ollut keskeinen yhteiskunnallinen merkitys Suomessa kautta historian. Ala monipuolistuu koko ajan ja esimerkiksi biotalouden puolella jalostusta sekä palveluja ja tuotteita on jo kehitetty. Biotalous elää voimakasta kasvua ja Kainuun Biotalouden Osaamisen kehittämisen (KBO) -hankkeen mukaan pelkästään Kainuun metsätalouteen tarvitaan useita satoja uusia työntekijöitä. Toisaalta kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut tuovat varmasti uudenlaisia innovaatioita ja ideoita, joita tällä hetkellä ei täysin vielä tunnistetakaan. Metsäala tarvitsee kuitenkin jo nyt tulevaisuuden tekijöitä, jotka vastaavat metsäalan ja -teollisuuden uudistumisen haasteisiin.

ELY-keskus on myöntänyt 160 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa tukea työvoimakoulutusten toteuttamiseen osana Suomen metsäkeskuksen kehittämishanketta Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry. Kehittämishankkeen rahoitus (322 035 euroa) on myönnetty joulukuussa 2018. Hankkeen muita rahoittajia ovat muun muassa Kainuun kunnat, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Kainuun ammattiopisto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt.

Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Kerosen mieli lepää ja kunto kohenee metsässä.

Lue myös muita rahoitukseen liittyviä blogikirjoituksia: