Ilmasto on kaikkien työtä

Ilmasto on strateginen läpileikkaava teema. Turhauttaako koko asian maininta? Ymmärrän.  

On kuitenkin vaikeaa ja jopa täysin mahdotonta listata kattavasti niitä konkreettisia tekoja, joilla ilmastotoimia viedään eteenpäin, koska nehän nyt vaan ovat osa kaikkea.  

Juuri valmistuneessa valtakunnallisessa ELY-keskusten ilmastotiekartassakin todetaan, että konkreettisia toimia on yli 200, ja jopa 80 prosenttia Suomen päästökokonaisuudesta kulkee ELY-keskusten kautta. 

Ja ei – se ei tarkoita sitä, että ELY hoitaa homman kotiin yksin, joten jatka vain lukemista. 

Kaksi polkupyöräilijää ajaa maalaismaisemassa kesällä.
Liikkuuko kumipyöräsi fossiilisella polttoaineella vai lihasvoimalla?

Ilmastotyön vaikuttavuuden mittarit

Ilmastotyön konkreettisin mittari on ilmakehän hiilidioksidipäästötOngelmana vain on, että päästömittari ei konkretisoidu meidän ihmisten mieliin kovinkaan hyvin.  

Jotta me voisimme sisäistää ilmastotoimien laajuus, meidän täytyisi arvioida ilmastotoimien taloudelliset, työllisyys-, osaamis- ja hyvinvointivaikutukset. Nähdä ilmastotoimet osana alueellista kehittämistä.  

Mutta jotta homma konkretisoituisi entisestään jokaiselle, tämä sama vaikuttavuuksien arvio tulisi tehdä myös toisin päin. Mitkä ovat juuri tämän maaseutukehittämispäätöksen ilmastovaikutukset muiden vaikutusten lisäksi?  

Hiilineutraalius yhtenä painopisteenä

Työtämme Kainuun ELY-keskuksessa ohjaa valtakunnallinen AVI-ELY strategia, jossa painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen, elinvoiman lisääminen ja hiilineutraaliuden tavoittelu. Olisiko hurjaa väittää, että tulevaisuudessa hiilineutraalius olisi hyvinvointiyhteyskunnan edellytys, jossa mittareina olisivat hyvinvointi ja elinvoima?  

Minä näen, että se on mahdollista. 

Mutta se vaati vielä jumppaa. 

Aurinkokennoja tuotantorakennuksen katolla.
Tukeeko rahoituspäätös ilmastotavoitteiden saavuttamista?

Ensin tulisi miettiä, kuinka pääsemme hiilineutraaleiksi. Vähähiilinen liikkuminen ja liikenteen päästöjen väheneminen olisi yksi hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden mittareista. Päästöjen ja neitseellisten luonnonvarojen määrien korrelointi talouden lukuihin kuvaisi ilmastoystävällisen elinvoiman lisääntymistä.  

Kuka puhuu?

Näiden ajatusten takana olen minä, Jenni, Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija. Minun työnkuvani pyörii näiden ”kaikkien” eli ilmastotoimien ympärillä. Tehtävänäni on muun muassa ilmastostrategian, Hiilineutraali Suomi 2035, toimeenpano ja edistäminen täällä Kainuun kamaralla.  

Yksin tätä työtä ei tehdä, vaikka 80 prosenttia päästökokonaisuudesta lipuukin ELY-keskusten läpi. Työtä tehdään yhteistyössä, tukemalla ja auttamalla kainuulaisia asiantuntijoita heidän työssään.  

Minä heittelen ideoita, kerron mitä missäkin tapahtuu ilmastotoimien saralla, hoksauttelen, kuuntelen ja opiskelen asiantuntijoiden näkemyksiä ilmastotyöstä. Ilmasto- ja ympäristövastuullinen Kainuu rakentuu samalla tavoin kuin hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu eli yhteisten näkemysten ja kokemusten jakamisen kautta.

Ollaan kuulolla! 

Nainen on sininen ulkoilutakki päällään punaisessa riippumatossa. Alla näkyy vihreää kasvullisuutta.

Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa 

Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.