Osatyökykyisissä merkittävä työllisyyspotentiaali

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna ja vuonna 2018 heitä oli koko maassa runsaat 12 000 vähemmän kuin vuonna 2015.  

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne työttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia.

On huomioitava, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jotkut vammat tai sairaudet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai työn tekemistä vain tietyillä aloilla tai tietyissä työtehtävissä. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voidaan hakeutua alalle, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Graafinen kuva, jossa ryhmässä erilaisia ihmisiä, muun muassa pyörätuolissa olevia.
Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voi löytyä ala, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työttömien ja kaikkien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Syyskuussa 2019 Kainuussa oli 725 työtöntä, joille oli merkitty terveysrajoite. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 2 793 (lomautettuja ei laskettu mukaan), joten työttömistä peräti 26 prosentilla oli terveysrajoite.

Työttömistä naisista terveysrajoite oli 30 prosentilla ja miehistä 23 prosentilla. Terveysrajoitteista 32 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, 21 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, 10 prosenttia hengityselinten sairauksia, 8 prosenttia hermoston sairauksia ja loput syyt kattoivat 29 prosenttia. Kaikista työnhakijoista 1 769:llä eli 23 prosentilla oli terveydellinen rajoite. Tulee lisäksi huomioida, että todelliset luvut ovat näitäkin suurempia, sillä työttömillä on vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa.

Pitkäaikaistyöttömistä terveysrajoite oli 32 prosentilla, pitkäaikaistyöttömistä naisista 38 prosentilla ja miehistä 29 prosentilla. Diagnoosin saaneista työttömistä työnhakijoista puolestaan 29 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä, kun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 20 prosenttia. Terveysrajoite ei siis suurimmalla osalla ole johtanut pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka työttömistä melko suurella osalla on terveysrajoitteita, eivät ne suurimmalla osalla ole este työllistymiselle vaan he ovat valmiita työelämään.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 1. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuten kuviosta 1 voi todeta, terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä suurin osa on ikääntyneitä – yli 50-vuotiaita on 58 prosenttia eli 419. Todennäköisesti osatyökykyisiä on Kainuussa ikärakenteesta johtuen suhteessa useimpia muita alueita enemmän. Silti alle 35-vuotiaitakin diagnoosin saaneita on Kainuussa 16 prosenttia eli 111. Nuorten osatyökykyisten saaminen työelämään on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen on usein yhä vaikeampaa – varsinkin, jos työkokemusta ei ole paljoa.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 2. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuviosta 2 näkyy terveysrajoitteista kärsivien henkilöiden jakautuminen eri ammattiryhmiin. Terveysrajoitteisista työttömistä 22 prosenttia (161 henkilöä) kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, josta suurimmalla osalla ei ole ammattia. Seuraavaksi yleisimmät ammattiryhmät ovat palvelu- ja myyntityöntekijät 18 prosentin (130) osuudella, rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät 14 prosentilla (104) ja muut työntekijät, johon kuuluu esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät, 13 prosentin (92) osuudella. Diagnoosin saaneita johtajia on niin vähän, että tieto on salassapitosäännön alainen.

Kuvituskuva.
Kainuussa työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Osatyökykyisten työllistymisen esteinä ovat useimmiten ennakkoluulot, toimeentuloturvan loukut, työnantajan kokemat riskit sekä tietämättömyys mahdollisuudesta osatyökykyisten palkkatukeen tai työolosuhteiden järjestelytukeen. Vuonna 2017 suomalaisista työnantajista kuitenkin jo 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työnantajat pitivät tärkeimpinä rekrytointikriteereinä henkilön motivaatiota ja osaamista.

Kainuussa työllisten määrä oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 30 000, kun vuotta aikaisemmin työllisiä oli 27 000. Nousu on ollut huimaa ja Kainuussa, samoin kuin koko maassa, työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Tukea osatyökykyisen työllistämiseen

Osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi entisestään on paljon keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon estävät kannustinloukut tulee purkaa. Investoimalla kunnissa ja maakunnissa mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista saada säästöjä useilla sektoreilla sekä pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia. Julkisissa hankinnoissa voi suosia osatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Pienelläkin työn muokkaamisella ja räätälöinnillä voidaan mahdollistaa osatyökykyisen työllistyminen.

TE-toimisto voi myöntää työnantajille tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Osatyökykyisiä työllistettäessä tukea on mahdollista saada 50 prosenttia osatyökykyisen palkkauskustannuksista. TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

Kainuun työllisyysaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 70,5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut erinomaista, sillä esimerkiksi kaksi vuotta aikaisemmin työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Edelleen on silti matkaa tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tarkkoja lukuja Kainuun kolmannen vuosineljänneksen työllisistä ja työikäisistä ei ole vielä julkaistu, mutta esimerkiksi saamalla puolet Kainuun terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä työhön, työllisyysaste nousisi lähes prosenttiyksikön verran. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 2 701 Kainuussa vuonna 2018. Lisäksi heistä viidesosan työllistyessä työllisyysaste nousisi yhteensä jo noin kaksi prosenttiyksikköä.  

Tilastokeskuksen toteuttaman työnantajahaastattelun mukaan Kainuussa on ollut viimeisen vuoden aikana Suomen pahimmat rekrytointiongelmat – peräti 55 prosenttia kainuulaisista yrityksistä on kokenut ongelmia työvoiman saannissa, kun koko maan keskiarvo on 44 prosenttia. Osatyökykykyisistä löytyy yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kun heidän työskentelynsä yleistyy entisestään, olen varma, että he työllistyvät paremmin myös tulevaisuudessa, vaikka työvoimapula helpottaisikin. Osatyökykyisillä on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista – kannustankin työnantajia kokeilemaan osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamista!


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja, työvoima-asiantuntija Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksen yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.

Digihintalappuja ja tarkkaa sisätilapaikannusta – tähtäimessä kasvu kansainvälisille markkinoille

Ohjelmistoyhtiön Iiwarin tarina juontaa juurensa noin kymmenen vuoden taakse. Naapurukset Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen tekivät tuttavuutta Kämäräisen omakotitalon rakennustyömaalla.

Jukan tausta tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä erityisesti paikannusteknologiahankkeissa herätti Ville Kolehmaisen kiinnostuksen. Villen yrityksellä Spottiolla (Spottio Indoor Solution Oy) oli tarve ostoskärryjen paikantamiseen liittyvälle teknologialle.

Ajatus jäi hautumaan ja vuosien varrella sisätilapaikannuksen kehittämistä jatkettiin kunnes Spottio osti projektin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös yhteisestä yrityksestä. Iiwari Tracking Solutions Oy perustettiin 2018, jonka toimitusjohtajana aloitti Ville Kolehmainen ja yrityksen teknologiajohtajana Jukka Kämäräinen.

Jukka Kämäräinen ja Ville Kolehmainen kertovat yrityksensä tuotekehityksestä ja kansainvälistymissuunnitelmista.
Jukka Kämäräisellä (vas.) ja Ville Kolehmaisella on selkeät tavoitteet kohti kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen kehittämä sisätilapaikannusteknologia on herättänyt laajalti kiinnostusta eri toimialoilla.

Ensimmäisenä tuotteena Iiwari on kehittänyt erityiseen tarkkuuteen perustuvaa sisätilapaikannusteknologiaa. Kehitystyö on jatkunut paikannettavan digitaalisen hintalapun parissa. Kilpailijoitakin löytyy, mutta ei vastaavalla teknologialla kehitettyä järjestelmää, jollaista kainuulainen yritys tarjoaa.

Iiwari Tracking Solutions Oy:n kehittämien digihintalappujen erikoisuus on niiden tarkka paikannettavuus myymälätiloissa sekä kalusteissa kuten hyllyissä ja jopa ovellisissa kylmäkaapeissa ja pakastealtaissa. Sisätilapaikannusta on pilotoitu paikallisessa marketissa Vuokatissa sekä vähittäiskaupan ketjuun kuuluvassa liikkeessä Etelä-Suomessa kumppaniyrityksen kanssa.

Kauppiaalle digitaaliset hintalaput hyllynreunassa vapauttavat aikaa asiakastyöhön. Kassajärjestelmään päivitetty hinta siirtyy suoraan hyllyn reunassa olevaan elektroniseen hintalappuun jättäen välistä pois monta käsin tehtävää ja aikaa vievää työvaihetta.

Paikannusteknologiaa hyödyntämällä ostoskärryssä olevaan tablettinäyttöön voidaan tuottaa tietoa tuotteista, kuten tarjouksista, asiakkaan liikkuessa hyllyjen välissä eri tuoteryhmien kohdalla. Ostoksia tehdessä asiakas puolestaan voi hakutoiminnolla tarkistaa etsimänsä tuotteen sijainnin ja navigoida oikealle hyllylle paikannustietojen perusteella. Tuotteiden hintoja viivakoodista skannaamalla välittyy reaaliaikainen tieto ostosten kokonaissummasta kärryn näytölle.

Ostoskärryyn kiinnitetty elektroninen hintanäyttö näyttää tuotteen hinnan ja sijainnin.
Paikannustietojen perusteella ostoskärryn näytöllä voidaan näyttää tarjouksessa olevia tuotteita. Asiakas voi myös hakea etsimäänsä tuotetta, jolloin näyttö kertoo tuotteen tarkan sijainnin myymälässä.

Digitaalista hintalappua kehittäessään, Iiwarin sisäpaikannusteknologialle heräsi kiinnostusta ja kysyntää myös muilta toimialoilta. Paikantamisessa käytettävä tagi eli tunniste voidaan kiinnittää melkein mihin tahansa, kuten henkilön varusteisiin tai laitteisiin. Sijaintitietojen tarkkuus on erityisen tärkeää silloin kun sitä tarvitaan turvallisuuden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Pilottipyyntöjä on tullut muun muassa kaivosteollisuudesta, vartiointiliikkeistä, vanhusten hoidosta ja päiväkodeista.  

Rahoitusta tuotteen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen

Pienelle kainuulaiselle start-up yritykselle jalansijan saaminen kansainvälisillä markkinoilla voi olla vaikeaa. Jos kiikarissa on isommat markkinat kuten Iiwarilla, ulkomaisten kumppaneiden kanssa solmitut kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Kotimaan markkinat toimivat hyvänä ponnahduslautana sekä referenssinä sijoittajille kun lähdetään tavoittelemaan kasvua ulkomailta.

Videolla Iiwari Tracking Solution Oy:n Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen kertovat yrityksen synnystä sekä tuotekehityksen vaiheista rahoituksen hankkimiseen.

Jo yrityksen alkuvaiheissa Iiwari löysi merkittävän pääomasijoittajan Kaliforniasta USA:sta. Verkostoituminen kansainvälisten sijoittajien kanssa toi mukanaan kokeneita neuvonantajia ja mentoreita. Piilaakson alue Yhdysvalloissa on tunnettu lukuisista start-up yrityksistään, joukossa useita globaaleja teknologiajättejä. Alueella on paljon pääomaa, mutta kilpailu on kovaa. Menestyäkseen, tuotteen ja liikeidean on oltava kunnossa sekä yrityksen tavoitteet kristallinkirkkaat.

– Iiwarin tarina puhuttelee sijoittajia maailmanlaajuisesti ja siemenrahoituksen saaminen ulkomailta vauhditti merkittävästi liiketoiminnassa etenemistä, kertoo Ville Kolehmainen, joka on vastannut yrityksen rahoituksen hankinnasta.

Ensimmäisen siemenrahoituskierroksen jälkeen Iiwari Tracking Solutions Oy haki Business Finlandilta Tempo-rahoitusta, joka on tarkoitettu kansainväliseen kasvuun tähtääville suomalaisille start-up ja pk-yrityksille. ELY-keskus puolestaan on tukenut tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetulla yrityksen kehittämisavustuksella. Rahoitusinstrumenteista myös Finnveralta on mahdollista hakea käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Business Finlandin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana.

– Julkisen rahoituksen merkitys on ollut suuri, koska se on antanut mahdollisuuden jatkaa tuotteen kehittämistä nopeammin ja palkkaamaan lisäresursseja. Käyttämämme teknologia on tunnettu, josta johtuen uusia tuotteita on varmasti tulossa markkinoille. ELY-keskuksen rahoituksena Iiwarille myönnettiin 50 % tuotekehitystuki, joka meillä konkreettisesti tarkoittaa noin kolmea henkilötyövuotta, Kolehmainen jatkaa.

Tulevaisuus näyttää, miten digitaaliset hintalaput ja sisäpaikannusratkaisut lyövät läpi markkinoilla. Iiwarin kehitysvauhti on kuitenkin ollut huikaiseva ja kysyntää on ollut enemmän, mitä yrittäjät alussa osasivat ennakoida. Sisäpaikannusteknologian kautta avautuvat myös laajemmat markkinat ja yhteistyökuviot eri toimialoilla, myös ulkomailla.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu – joulukuu 2019


Kirjoittajan profiilikuva.
Anne Keronen on viestintäasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa. Kirjoittaja kannattaa notkeita digiloikkia.