Mitä kuuluu, ilmastotyö?

Viime vuosi oli ilmastotyön näkökulmasta vilkas:

  • monta ilmastotyön ydinryhmää sai alkunsa: muun muassa oma ilmastotiimimme, Kainuun jätealan yhteistyöryhmä sekä Kainuun liiton maakunnallinen ilmasto- ja ympäristöasian neuvottelukunta
  •  uusi ilmastolaki astui voimaan ja osallistuimme siihen liittyvien muutosten valmisteluun
  • osallistuimme kuntien kehittämiskeskusteluihin ilmastonäkökulmasta
  • ilmastovaikutusten arviointi on ollut merkittävässä osassa YVA-, SOVA- ja kaavakäsittelyissä
  • maailmantilanteesta johtuen tapetilla olivat myös omavaraisuus, huoltovarmuus ja energiatehokkuus, jotka ovat keskeisiä teemoja vihreän siirtymän energiamurroksessa

Koko ajan siis on tapahtunut paljon ja monella eri sektorilla. Ketään ei varmaan yllätä, että tuleva vuosi on edellistäkin vilkkaampi – katsotaan seuraavaksi, mitä on luvassa.

Viisi tuulivoimalaa vasten poutapilvistä taivasta. Voimalat kohoavat korkealle puiden latvojen yläpuolelle.
Ilmastovaikutusten arviointi on merkittävässä osassa muun muassa tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointia.

Jos viime vuonna työ- ja verkostoryhmiä perustettiin, nyt niiltä odotetaan toimenpiteitä. Toimenpiteiden odotetaan vastaavan tavoitteitamme, joita ovat muun muassa entisistä systemaattisempi ja seurattavampi viranomaistyö, energiaomavaraisuuden kasvattaminen, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen, kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, varautuva ja sopeutuva elinkeinosektori sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tavoitteet vaativat myös systemaattista ja tiivistä verkostokehittämistä, sillä näillä teemakentillä on monia vaikuttavia toimijoita.

Ilmastotyö vaatii yhteisiä ponnistuksia. Verkostotoiminnan lisäksi keskitymme keräämään tietoa esimerkiksi valvottavien kohteidemme keskeisistä tarpeista, jotta voimme tarjota tukea ja ohjausta uuden ilmastolain mukaisesti. Ilmastolaki velvoittaa kuntia valmistelemaan omat ilmastosuunnitelmansa päästötavoitteineen ja toimenpiteineen. Kainuussa kuntia yhdistävät samankaltaiset ilmastohaasteet ja -mahdollisuudet, joten on syytä keskustella siitä, kuinka voisimme yhdessä rakentaa maakunnallemme leveät hartiat ja ketterät jalat ilmastotoimien edistämiseksi.

Hiljainen kansa -taideteoksen heinäpäitä. Huomio kiinnittyy keskimmäiseen hahmoon, jolla on yllään t-paita, jossa lukee "kaikki päättyy hyvin".
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii yhtenä rintamana työskentelyä. Mallia voi ottaa vaikka Hiljainen kansa
-taideteokselta: kaikki katsovat samaan suuntaan.

Rahoitusinstrumenttimme kajauttavat ilmoille sulosointuja: ilmastotyöhön on jaossa melkoinen potti. Uusi rakennerahaston kausi on käynnistynyt, ja se on yksi suurimmista rahoitusinstrumenteistamme vihreän siirtymän edistämiseksi. EU:n maaseutupolitiikan uusi kausi CAP27 on käynnistymäisillään, ja se pureutuu muun muassa uudistetuilla tukiehdoillaan maataloussektorin hillinnän ja sopeutumisen toimiin. Myös EU:n uusin rahoitusmuoto JTF, eli oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jolla lievennetään turpeen poltosta luopumisen yhteiskunnallisia haitallisia vaikutuksia, saadaan vihdoinkin jakoon. Lisäksi jo perinteiset öljylämmityksestä luopumisen avustukset ja ympäristöavustukset, kuten erilaiset vesistökunnostus- ja ympäristökasvatusavustukset, jatkuvat. Tänä vuonna puhtaan kymmenistä miljoonista euroista, joiden pyrkimyksenä on edistää vihreää siirtymää ja turvata kestävää tulevaisuutta.

Uusia tuulia on luvassa myös valtakunnallisesti. Eduskuntavaalit ovat jo nurkan takana, joten meillä valmistaudutaan uuteen hallituskauteen ja sen myötä starttaavaan uuteen strategiakauteen tavoitteineen.  Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö on suunnannut mittavia resursseja uuden ilmastoyksikön perustamiseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen, minkä pyrkimyksenä on ottaa sopeutuminen ja maankäyttösektorin ilmastotoimen systemaattisesti haltuun koko ELY-sektorilla. Ja eikä tässä vielä kaikki: uusi jätealan yhteystyöryhmä ottaa haltuunsa kiertotalouden valtakunnallisten tavoitteiden edistämisen.

Entisen turvetuotantomaan palstoja osin peittyneenä veteen. Niiden takana metsää.
Rahoitusta ilmastotavoitteiden edistämiseksi on saatavilla runsaasti: esimerkiksi JTF-rahastolla pyritään lieventämään turvemaista luopumisen haittavaikutuksia. Kuvassa entinen turvetuotanto, joka on ennallistettu kosteikoksi. Kuva: Katja Vainionpää, Kainuun ELY-keskus.

Tärkeää on, että tekemämme ilmastotyö näkyy Kainuussa konkreettisesti. Meidän tulee sanoittaa toimiamme, jotka edesauttavat ja ovat jo edesauttaneet tavoitteidemme saavuttamista: energiatehokkuusratkaisujen lisääntymisessä, kiertotalouden uusien mahdollisuuksien syntymisessä, energiaomavaraisuuden kasvattamisessa, uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa sekä maatalouden monimuotoisuudessa, sopeutuvuudessa ja ravinnekiertojen kehittämisessä on kaikissa otettu jo askelia eteenpäin. Toimien tuloksia tulee myös arvioida, ja siksi seuraamme niitä: toimiiko aktivointi, vastaammeko alueen tarpeisiin ja edistyykö kokonaiskuva oikeaan suuntaan.

Tammikuussa Kainuun Sanomat uutisoi, että kainuulaiset ovat muuta maata tehokkaammin ryhtyneet energiatehokkuuden toimiin energiakriisin vauhdittamina. Se kertoo vahvasta kainuulaisesta sopeutuvuudesta, jonka yhdistäminen sen tuomiin mahdollisuuksiin avaa meille loputtomat ovet vihreän siirtymän suhteen. Nuukuus, omavaraisuus, paikallisuus ja naapuriapu ovat arkisimpia siirtymiä, jotka tulevat tämän nälkämaan kansan selkärangasta. Nyt on hyvä aika rummuttaa, kuinka me osaamme saada enemmän vähemmästä.

Ja hei – 20. maaliskuuta alkaa ELY-keskusten yhteinen ilmastoviestinnän viikko, jolloin kannattaa seurata sosiaalisen median kanaviamme!


Lue aiheesta lisää


Kirjoittaja Jenni Väisänen on ympäristöasiantuntija ja yksi ilmastotyömme kivijaloista Kainuun ELY-keskuksessa.