Talvi tekee tuloaan, joten pimeän saapuessa jää aikaa omiin mietintöihin. Tällä kertaa kynään tartun minä – Kim Grönberg, suomenruotsalainen kainuulainen. Minulla on yrityspuolen taustaa ja olen tehnyt uraa pääsääntöisesti ravintola-alalla, mutta aloitin alkukesästä ensimmäistä kertaa työskentelyn hankemaailmassa. Työskentelen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+).
Jo näin lyhyessä ajassa olen oppinut paljon uusia asioita hankkeistamisesta ja yhteiskunnallisista yrityksistä. Olen tutustunut suomalaiseen ja ruotsalaiseen aiheeseen liittyvään materiaaliin todetakseni, että opittavaa on vielä paljon. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on jo itsessään kiinnostava aihe, jonka sisällöt strategioineen ja toimintamalleineen ovat varsin kiehtovia ja inspiroivia. Mennään siis suoraan asiaan!
Mikä on yhteiskunnallinen yritys?
Yhteiskunnalliset yritykset
- edistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä,
- monipuolistavat terveys- ja sosiaalipalveluita,
- työllistävät osatyökykyisiä,
- kehittävät sosiaalisia innovaatioita ja
- kehittävät maaseudun elinvoimaisuutta.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on liiketoiminnassaan ensisijaisesti yhteiskunnallinen päämäärä ja ne tavoittelevat yhteiskunnallista hyvää esimerkiksi yllä luetelluin tavoin. Yhteiskunnallinen yritys siis ratkaisee haasteita monipuolisesti. Se voi esimerkiksi edistää hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, työllistää täsmätyökykyisiä tai tuottaa laadukkaampia ja helpommin saavutettavia palveluja.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä halutaan tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia työhön heikossa työmarkkina-asemassa oleville sekä tuetaan turvallisia työympäristöjä, kannatetaan eettisiä ja vastuullisia tapoja tuottaa palveluita ja tuotteita ja edistetään kiertotaloutta. Näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan millä aloilla tahansa. Yleisimmät toimialat yhteiskunnallisille yrityksille ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kiertotalous, työllistämistoiminta, jätehuolto, energia ja vesi, koulutus sekä kulttuuri ja liikunta.
Yrityksen yhtiöjärjestykseen/osakassopimukseen kirjataan myös sopimus rajoitetusta voitonjaosta. Se ei tarkoita, että yritys olisi voittoa tavoittelematon, vaan suurin osa yrityksen voitoista käytetään yrityksen määrittelemän yhteiskunnallisen päämäärän tavoittelemiseen. Hallinnossaan yhteiskunnalliset yritykset ovat innovatiivisia ja pyrkivät osallisuuteen, avoimuuteen ja demokratiaan. Juridiselta muodoltaan yhteiskunnallinen yritys voi olla osakeyhtiön ja osuuskunnan lisäksi säätiö tai yhdistys.
Yhteiskunnallinen hankeiltapäivä Kajaanissa
Tutustuessani aihepiiriin olen huomannut, että yhteiskunnallinen yritys ei ole ihan tavanomainen kahvipöydän ääressä esille nouseva käsite ja se tunnetaan oikeastaan yllättävän heikosti. Tähän haluamme saada aikaan muutosta Yhteiskunnallisten Yritysten Osaamiskeskuksessa (YYO) ja sen strategiaa eteenpäin vievän koordinaatiohankkeen avulla. Lisätietoja saadaksesi kurkkaa linkkilista tekstin lopusta!
Teeman tiimoilta ensimmäinen Kainuun alueen tapahtuma järjestettiin syyskuussa Kajaanissa. Se keräsi runsaslukuisen määrän osallistujia kuulemaan lisää yhteiskunnallisista yrityksistä ja iltapäivän aikana kuultiin eri asiantuntijoiden puheenvuoroja. Kehittämispäällikkö Jarmo Hänninen Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervosta kertoi neuvonnasta ja ohjauksesta, rahoitusasiantuntija Verna Piirainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta korosti hankehakemuksen suunnittelun ja aikataulutuksen tärkeyttä, ja Päivi Koivula Oulujärvi Leaderiltä kertoi kattavasti hanketukien kriteereistä ja yritystukimuodoista. Tapahtumassa oli hieno yhteishenki, jonka perustaan on hyvä alkaa rakentaa yhteistyökuvioita tuleville vuosille.
Koordinaatiohankkeessa työskennellään vuosina 2023-2027. Hankekonsortioon kuuluu laajasti asiantuntijoita monelta eri tahoilta, yhteensä 11 eri organisaatiosta. Työtä on jaettu moneen eri työpakettiin, joiden vastuualueet on tarkasti suunniteltu ja jaoteltu asiantuntijuuden ja hyödyn maksimoimiseksi.
Voisiko Kainuusta siis tulla yhteiskunnallisten yritysten mallimaakunta?
Kainuussa on herännyt ilahduttavasti kiinnostusta hanketta kohtaan, ja olenkin päässyt rakentamaan verkostoa hyvin jo lyhyessä ajassa. Olen ollut yhteydessä yhdistyksiin, järjestöihin, yrityksiin, työllisyyspalveluihin, oppilaitoksiin ja moniin muihin toimijoihin. Keskusteluja syntyy sujuvasti ja luontevasti, ja huomaan, että yhteiskunnallista hyvää halutaan tuottaa monipuolisesti ja kaikille.
Monet yritykset, järjestöt ja yhdistykset toimivat yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, mutta eivät välttämättä ole täysin tietoisia siitä. Monia askarruttavia asioita on noussut esiin, kun olen jutustellut alueella olevien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen tai sen esiin tuominen toiminnassa selkeämmin ovat mietityttäneet toimijoita. Olemme sopineet neuvonnan järjestämisestä Kainuussa sellaisille toimijoille, jotka tarvitsevat ohjausta esimerkiksi yritysmuodon laatimisessa. Neuvontaa järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyden kautta, mutta liikun myös koko Kainuun alueella, joten tapaamiset onnistuvat myös kasvotusten.
Kainuussa on omat haasteensa esimerkiksi ikääntyvän väestön hoidon ja palveluiden takaamisen suhteen, ja siihen tarvitaan yhteiskunnallisia yrityksiä ja uusia sosiaalisia innovaatioita. Myös jo olemassa olevien, yhteiskunnallisesti toimivien yritysten panostusta tarvitaan. Työpajojen ja klinikoiden avulla voidaan kehittää ja tukea uusien palvelumuotoilujen syntymistä, ja kehittää jo olemassa olevia yrityksiä Kainuussa.
Toivon, että kiinnostus aihetta kohtaan muuttuu teoiksi ja löydämme yhdessä ratkaisuja näihin haasteisiin. Kainuussa yhteiskunnallisille yrityksille on tilaa, ja myös rahoitusta on saatavilla, sillä Kainuun alueen kolmas ESR+-hankehaku on avoinna 15.11.2023-31.1.2024. Erityistavoitteessa 4.1. Polkuja töihin haetaan muun muassa hankkeita, joilla edistetään yhteiskunnallisten yritysten kykyä toimia esimerkiksi täsmätyökykyisten ja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisväylänä.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen nettisivut (yyo.fi)
- Kajaanissa järjestetty hankeiltapäivä ja tuleva ESR+-haku (yyo.fi)
- Pohjois-Suomen ESR+ -haku Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa (eura2021.fi)
Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet.
ESR+ toimenpiteillä kehitetään ihmisten työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta. Kainuussa on ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä ESR-rahoitusta noin 35 miljoonaa euroa.
Julkisessa hanketietopalvelussa (eura2021.fi) esitetään monipuolista hankekohtaista tietoa kaikista hyväksytyistä ohjelmakauden 2021–2027 EAKR-, ESR+ ja JTF-rahastojen hankkeista.
Kirjoittaja Kim Grönberg työskentelee aluetyön koordinaattorina Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+).
kainuunely.com 