Avainsana: Vihreä siirtymä

Suomi on sitoutunut puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sähkön- ja lämmöntuotanto on muuttunut ja on muuttumassa vähähiiliseksi. Turveala on kohdannut viime vuosina haasteita, kun turpeen kysyntä energiantuotannossa on vaihdellut voimakkaasti. Hiilineutraalisuustavoitteiden mukaan turpeen käyttö tulee vähenemään jatkossa edelleen. 

Muutoksen tueksi on kuitenkin saatavilla rahoitusta Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahaston eli JTF-rahaston kautta.  

Voit lukea turvetuotantoon liittyvästä muutoksesta lisää 2021 julkaistusta Kaikuja Kainuusta -blogikirjoituksesta: Turvetuotanto muutosvaiheessa (kainuunely.com)

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto – JTF

JTF (Just Transition Fund) on Euroopan unionin uusi rahoitusväline, jolla tuetaan turvetuotannon vähentämisestä aiheutuvia haittavaikutuksia. Rahaston tavoite on hallita ja helpottaa tilannetta siten, ettei mikään alue joudu kärsimään muutoksessa kohtuuttomasti. Haittavaikutukset voivat olla aluetaloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristöön kohdistuvia.  

JTF-rahoituksella tuetaan laajasti alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamista, työvoiman uudelleentyöllistymistä ja koulutusta sekä turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja käyttötarkoituksen muuttamista. Rahoituksesta ja hakemisesta on kerrottu tarkemmin blogin loppupuolella.

Kainuu kohti vihreää siirtymää

Kainuun liitto on johtanut JTF-siirtymäsuunnitelman valmisteluprosessia yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa. Yleisenä tavoitteena on toteuttaa Kainuussa vihreä siirtymä oikeudenmukaisesti, jolloin tuetaan haitankärsijöitä sekä luodaan uusia hiilineutraaleja työpaikkoja, liiketoimintaa ja yrityksiä siirtymässä menetettyjen tilalle. 

Alla olevaan kaavioon on listattu JTF:n kehitystarpeet ja -tavoitteet: 

Mitä nämä kolme kehityskohdetta tarkoittavat käytännössä Kainuussa?

Turve on energiantuotannossa paikallinen resurssi, ja sen energiakäyttö keskittyy samoihin maakuntiin kuin sen tuotanto. Siksi myös tuotannon loppumisesta aiheutuvat haittavaikutukset korostuvat nimenomaan kunta- ja seutukuntatasolla.  

Kehityskohde 1: Turvetuotannon loppuminen luo merkittäviä kehittämistarpeita yritystoimintaan ja työllisyyteen

Vuonna 2020 turpeen työllistävä vaikutus Kainuussa oli 34 henkilötyövuotta ja sen on arvioitu supistuvan 4 henkilötyövuoteen vuoteen 2030 mennessä. Toimialan työllistävyys sekä brutto- ja jalostusarvo laskevat vuoteen 2030 mennessä 95 % vuoden 2019 tasosta. Tämän takia Kainuuseen tarvitaan uutta yritystoimintaa, yritystoiminnan uudistamista sekä elinkeinorakenteen monipuolistamista. Tästä on hyvänä esimerkkinä bioenergian kehittäminen. Lisäksi työttömäksi jääneille tarvitaan uudelleenkoulutusta.  

Kehityskohde 2: Vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää tukeva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)

Turpeen energiakäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähentymään Kainuussa 90 % vuodesta 2019 (82 582 tCO2/a) vuoteen 2030 (8 256 tCO2/a). Pitkällä tähtäimellä turve tulee jäämään pois energiakäytöstä, joten se pitää korvata muilla keinoilla.

Siirtymä toteutetaan ensin lisäämällä paikallisen metsäenergian käyttöä, mutta myöhemmin tullaan siirtymään päästöttömiin polttoaineisiin ja polttoon perustamattomiin järjestelmiin, kuten aurinko- ja tuulienergiaan sekä vetyyn. Muutoksen myötä syntyy uusia työpaikkoja, joihin edellytetään uutta osaamista ja TKI-toimintaa eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.  

Kehityskohde 3: Turvetuotannosta poistuvien alueiden kunnostus ja käyttötarkoituksen muuttaminen

JTF:n kolmas tavoite on kunnostaa turvetuotannosta poistuneita alueita. Kainuussa ennallistamiseen ja jälkikäytön kehittämiseen on varattu rahaa noin 1,5 miljoonaa euroa, millä on tavoitteena ennallistaa entisiä turvetuotantoalueita 866 hehtaaria. 

Alueiden käyttötarkoituksen eli jälkikäyttömuodon muutoksen myötä luonnon monimuotoisuus vahvistuu ja alueen vesistöjen tila kohenee. Jälkikäytöllä tarkoitetaan turvetuotannon päättymisen jälkeistä uutta maankäyttöä, esimerkiksi ennallistamista, kosteikkoa, metsitystä tai viljelyä.  

Käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille pyritään löytämään käyttötarkoituksia, joiden vaikutukset ilmastoon ja luonnonmonimuotoisuuteen ovat positiivisia. Eli suoritetaan toimia, joilla alueet muuttuvat päästölähteistä lajistoltaan monimuotoisiksi hiilinieluiksi. 

Kosteikot ja suot luonnon monimuotoisuuden edistäjinä

Kosteikko on elinympäristö, jossa on vaihtelevasti avovettä ja maaperältään kosteaksi jäävää aluetta. Kosteikkojen perustamisella voi olla eri tavoitteita: luonnon monimuotoisuuden lisääminen, vesienkäsittelyn parantaminen sekä käyttö virkistykseen ja riistanhoitoon.  

Kosteikko tarjoaa elinympäristön vedestä riippuvaisille kasvi- ja eläinlajeille, kuten monille vesilinnuille ja kahlaajille. Näistä monet lajit ovat vähentyneet ajan saatossa.  

Kosteikko voi myös toimia hiilinieluna. Alueelle jäljelle jääneen turpeen hajoaminen ja hiilidioksidin vapautuminen maatuvasta turpeesta estyy, kun alue vesitetään. Alueelle levittäytyvä kasvillisuus sitoo hiiltä ilmakehästä.  

Kosteikoista entisillä turvetuotantoalueilla voit lukea lisää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogista: Entisillä turvetuotantoalueilla perustetut kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta 6.9.2022 (wordpress.com)

Suot voidaan palauttaa ennen turpeen nostoa vallinneeseen tilaan, muuntaa niitä karjankasvatuksen kuivikemateriaalien tuotanto- ja kosteikkoviljelyalueiksi tai muodostaa niille monimuotoisen luonnon kannalta tärkeitä kosteikkoja. Kosteikkoja ja ennallistettuja soita voidaan hyödyntää esimerkiksi luontomatkailussa tai valuma-alueen vesienhallinnassa. Entisille turvetuotantoalueille voidaan myös perustaa tuuli- tai aurinkoenergiapuistoja. 

Huomionarvoista on, että Kainuun JTF-suunnitelman toteutuksessa noudatetaan ’do no significant harm’ -periaatetta eli sen kautta ei voida rahoittaa ympäristöä vahingoittavia hankkeita tai investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteet ovat ympäristö- ja ilmastovastuullisia, kasvihuonepäästöjä hillitseviä ja ympäristöturvallisia.   

Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelma

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään jo aikaisemmin hyväksyttyyn Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaan, joka tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.  

Ohjelma sisältää JTF:n lisäksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Koko Suomen alueelle JTF-rahasto tuo kaiken kaikkiaan 466 miljoonaa euroa, ja rahoitusta voidaan hyödyntää 14 maakunnassa, joissa vähennetään turpeen energiankäyttöä ja edistetään vihreää siirtymää. Kainuuseen JTF-rahaa on tarjolla 14,8 miljoonaa euroa. 

Rahoitus ja hakeminen

Pohjois-Suomessa rahoitusta myöntää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) ja Kainuun liitto. Yritykset voivat hakea rahoitusta kasvua tukeviin investointi- ja kehittämishankkeisiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudellisen siirtymän rahastosta (JTF).  

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta voi hakea muun muassa työllisyyden ja osaamisen kehittämiseen. JTF-rahaston kautta voidaan tukea työvoiman uudelleen työllistymistä ja koulutusta. Lisäksi JTF-rahastosta voidaan tukea turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja käyttötarkoituksen muuttamista.  

JTF-rahaston eri tukimuotojen hakukuulutukset julkaistaan kevään 2023 aikana EURA2021-järjestelmässä. Kannustamme kaikkia yrityksiä ja hanketoimijoita panostamaan hankesuunnitelmiin ja käymään vuoropuhelua rahoittajien kanssa. Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatiot sparraavat ja auttavat hankesuunnitelmien valmistelussa mielellään. 

Lisätietoa JTF:sta voit katsoa oheisista linkeistä

• Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) (rakennerahastot.fi)
• Kainuun liiton rahoitusinfo-webinaarin 14.12.2021 materiaalit ja tallenne (kainuunliitto.fi)

---