Lentokoneen ikkunasta sen huomaa, että Suomi on metsien ja vesistöjen värittämä maa. Etenkin metsien. Eipä sellaista kasvukeskusta, etteikö kivenheiton päässä siitä sijaitsisi komean kokoinen metsikkö. Suomen pinta-alasta onkin noin 80 % metsätalousmaata. Väkilukuun suhteutettuna jokaista suomalaista kohden 4 hehtaaria. Suomen metsiin on kuitenkin hiipimässä työvoimapula.
Metsäala on kautta aikain ollut perinteinen ja miehinen. Siinä missä maaseudun työkulttuuriin kuuluivat mittavat puusavotat, kaupungeissa elämä rytmittyi tehtaan piipun ympärille. Entisaikojen savotoista tähän päivään on kuljettu pitkä matka. Työvälineet ovat vaihtuneet nykyaikaisiksi, ja toisaalta monen entisen paperikonepaikkakunnan tehdasmiljöö saanut uudenlaista toimintaa ympärilleen.
Metsäala työllistäjänä ei ole kuitenkaan hiipumassa. Päinvastoin, metsäala on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa ja työpaikkojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Opit ja ammatit, jotka aikoinaan siirtyivät sukupolvien ketjuissa isiltä pojille, haetaan nykyisin oppilaitoksista ja erilaisista koulutuksista. Ala itsessäänkin on muuttunut – teknologian kehittyminen näkyy myös metsäalalla.
Metsätyöalan työvoimapulaan on havahduttu ja alan vetovoimaa halutaan voimakkaasti kasvattaa. Työntekijöiden tarve on suurempi kuin heitä tällä hetkellä on saatavilla. Metsäkeskuksen hallinnoima Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry -hanke on tarttunut metsätyöalaan kohdistuneeseen paineeseen. MetsäRekry -hanke on sekä työntekijöiden että työnantajien ja yritysten asialla. Hankkeen tavoitteena on tuoda metsäalan työpaikat näkyviksi ja selvittää Kainuun työtarjonta ja toisaalta löytää potentiaaliset työntekijät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.
”Teemme markkinointia ja mainetyötä myös yli maakuntarajojen uusien työntekijöiden löytämiseksi Kainuuseen. Lisäksi meillä on paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, etenkin TE-palveluiden sekä muiden työllistymistä edistävien hankkeiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Ylä-Outinen Metsäkeskuksesta. Metsätyöala tarjoaa monenlaisia tehtäviä kaikenikäisille ja –tasoisille työntekijöille. ”Tehtäviä on opiskelijoille, nuorille, alan vaihtajille kuin kokeneille työntekijöille sekä metsureina toimiville yrittäjille”, Ylä-Outinen jatkaa.
Hanke on käynnistynyt helmikuussa ja on jo nyt saanut hyvän vastaanoton. Useita yhteistyökumppaneita on lähtenyt mukaan edistämään hankkeen tavoitteita. Kainuun ammattiopistossa on muun muassa käynnistynyt metsäkoneenkuljettaja -koulutus, joka osaltaan vastaa metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen Kainuun alueella. Myös metsäyhtiöt ovat kiinnostuneita, koska metsistä saatavaa raaka-ainetta tarvitaan jatkojalostukseen.
Metsäala tarjoaa erinomaisia urapolkuja luonnossa viihtyvälle ihmiselle. Kiinnostusta etenkin nuorten parissa on herätelty esittelytilaisuuksissa, joissa on päässyt tutustumaan metsätalouden tarjoamiin tehtäviin. Teknologian kehitystä halutaan myös tuoda esille – kalusto on kehittynyt entisajoista ja sen myötä työolosuhteet. Metsäala voi tarjota töitä peliohjainvirtuooseillekin. Peliohjaimena toimii oikea metsäkone, joka pelihahmojen sijaan kaataa ja pinoaa puita. Autopelien sijaan ratissa ohjattavana ovat satatonniset rekat. Osaaville ja motivoituneille metsäkoneen, metsätraktorin, hakkuukoneen ja puutavara-auton kuljettajille on kysyntää.
Nuorten lisäksi metsään viedään tulevan syksyn aikana myös äitejä sekä koulujen opinto-ohjaajia. ”Metsätöihin liittyviä ennakkoasenteita halutaan hälventää ja on huomattu, että vanhemmat, etenkin äidit ovat tärkeässä roolissa nuoren ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä”. Toisaalta, metsä tarjoaa työmahdollisuuksia myös naisille. ”Ei ole lainkaan tavatonta, että metsäkoneen ohjaimissa tai metsänhoitotöitä tekemässä onkin nainen. Selkeästi nykyään naisiakin halutaan metsäalan töihin”, Ylä-Outinen jatkaa.
Tänä päivänä alalle hakeutujan kannattaa varmistaa laaja-alainen osaaminen, jotta ympärivuotinen työllistyminen ei jäisi kiinni kausityön vaihteluihin. Metsurin työt voivat sydäntalven aikaan olla vähäiset, jolloin esimerkiksi kuljetus- ja rakennusalalta tai luonto- ja retkikohteiden ylläpito- ja kunnostustöistä voi löytyä lisätienestiä. MetsäRekry -hankkeessa selvitetään myös näitä mahdollisuuksia ja viitoitetaan työllistymispolkuja.
MetsäRekry -hankkeen voisi mieltää nopeasti pelkästään työvoiman ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole vaan projektipäällikkö Ylä-Outisen mukaan hankkeessa pureudutaan kokonaisvaltaisesti alan haasteisiin. Työpaikkojen esille tuomisen lisäksi potentiaalisia työntekijöitä koulutetaan alalle työvoimakoulutuksella ja hankkeessa ollaan kainuulaisten metsäalan yrittäjien tukena. Alan yrittäjillä voi olla tarve vahvistaa osaamistaan esimerkiksi rekrytointiin liittyvissä käytänteissä sekä esimiestyössä ja liiketoimintaosaamisessa. Työn kulttuurin muutos ja digitalisoituminen näkyvät metsätyöalallakin, mutta myös sukupolvien kohtaaminen vahvasti perinteikkäällä alalla voi olla haastavaa.
Metsillä ja metsäteollisuuden kehityksellä on ollut keskeinen yhteiskunnallinen merkitys Suomessa kautta historian. Ala monipuolistuu koko ajan ja esimerkiksi biotalouden puolella jalostusta sekä palveluja ja tuotteita on jo kehitetty. Biotalous elää voimakasta kasvua ja Kainuun Biotalouden Osaamisen kehittämisen (KBO) -hankkeen mukaan pelkästään Kainuun metsätalouteen tarvitaan useita satoja uusia työntekijöitä. Toisaalta kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut tuovat varmasti uudenlaisia innovaatioita ja ideoita, joita tällä hetkellä ei täysin vielä tunnistetakaan. Metsäala tarvitsee kuitenkin jo nyt tulevaisuuden tekijöitä, jotka vastaavat metsäalan ja -teollisuuden uudistumisen haasteisiin.
ELY-keskus on myöntänyt 160 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa tukea työvoimakoulutusten toteuttamiseen osana Suomen metsäkeskuksen kehittämishanketta Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry. Kehittämishankkeen rahoitus (322 035 euroa) on myönnetty joulukuussa 2018. Hankkeen muita rahoittajia ovat muun muassa Kainuun kunnat, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Kainuun ammattiopisto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt.
Kirjoittajan, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Kerosen, mieli lepää ja kunto kohenee metsässä.
Lue myös muita rahoitukseen liittyviä blogikirjoituksia:
kainuunely.com 