Alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen ohjelmakausi 2014–2020 sulkeutui vuoden 2023 lopussa viimeisten hankkeiden päättymisen myötä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) hankkeita oli ohjelmakaudella Kainuussa yhteensä 144, ja niiden EU- ja valtion rahoituksen yhteenlaskettu tuki oli yli 32 miljoonaa euroa.
Vuosien saatossa maailma on muuttunut: on siirrytty korkean työttömyyden ajasta kohti työvoimapulaa, koettu koronaepidemia ja sen tuomat muutokset työtapoihin, otettu digiloikkia ja siirrytty maailmantilanteen myllerrysten tuomiin epävarmoihin aikoihin. Ohjelman toteutuksessa on pyritty vastaamaan mahdollisimman joustavasti ja oikea-aikaisesti toimintaympäristöstä nousseisiin kehittämistarpeisiin.
Euroopan sosiaalirahaston tukemana on kehitetty Kainuun alueen työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta monin tavoin. Rahoitettuja hankkeita on ohjelmakaudella ollut yhteensä 144, joista 33 hanketta on ollut ylimaakunnallisesti toteutettuja. EU:n ja valtion tuen määrä on ollut runsaat 32 miljoonaa euroa, jonka lisäksi hankkeisiin on suuntautunut huomattava määrä kuntarahoitusta, muuta julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta.
Osaamista työllisyyspalveluihin
Työllisyyden edistäminen on yksi ESR-rahoituksen keskeisiä periaatteita. Kainuun kunnat ja järjestöt ovat olleet aktiivisia kehittäjiä ja toimijoita työllisyyshankkeissa, ja osaamisen kehittäminen sekä erilaiset koulutukset osana työllisyyspolulla etenemistä ovat olleet vahvasti mukana kaikissa hankkeissa. Erityisesti ohjelmakauden alkupuolella kuntien työllisyyshankkeiden osana toteutettiin runsaasti työvoimapoliittisia koulutuksia, joiden kautta työttömät työnhakijat saivat tutustua uusiin aloihin, kehittää omia opiskeluvalmiuksiaan sekä parantaa työelämätaitojaan. Hankkeet ovat tarjonneet osallistujille monipuolisesti erilaisia lyhytkoulutuksia, korttikoulutuksia ja valmennuksia, jotka ovat edistäneet osallistujien etenemistä kohti työtä, yrittäjyyttä tai koulutusta.
Työllisyyspalveluissa mukana olevien toimijoiden omaa osaamista on vahvistettu erityisesti luontolähtöisissä green care -menetelmissä. Hankkeissa on voitu toteuttaa erilaisia kokeiluja ja työtapojen kehittämistä luonto- ja eläinavusteisiin menetelmiin liittyen. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödynnetään nyt huomattavan paljon aiempaa enemmän osana kuntoutus- ja työllisyyspalveluita.
Opinnollistamisen edelläkävijä
Opinnollistamisen kehittäminen osana työllisyyspalveluita on ollut merkittävässä roolissa useissa hankkeissa. Teema otettiin mukaan hankkeisiin ensimmäiseksi Kuhmossa, josta se levisi Sotkamoon ja Suomussalmelle, ja ohjelmakauden edetessä toiminta on laajentunut siinä määrin, että tällä hetkellä opinnollistaminen on osa kaikkien Kainuun kuntien työllisyydenhoitoa. Tällä hetkellä oppimisympäristöiksi tunnistettuja työpaikkoja niin kuntaorganisaatioissa, yrityksissä kuin yhdistyksissä on Kainuussa pitkälti toista sataa, ja osaamistodistuksia on saanut lähes pari sataa henkilöä. Kainuu onkin toiminut opinnollistamisen saralla jonkinlaisena edelläkävijämaakuntana ja hyviä käytäntöjä on haluttu kuulla laajasti ympäri Suomen.
Osaamista kärkialoille
Koulutuksen tarjonnan ja laadun kehittämisen osalta Kainuussa on satsattu erityisesti maakuntaohjelman mukaisiin kärkialoihin. ICT- ja pelialaan, matkailuun ja liikuntaan, sosiaali- ja terveysalaan sekä kaivannaisalaan liittyviä hankkeita on ollut useita niin toisella asteella kuin korkeakoulutasollakin. Hankkeiden avulla on vahvistettu koulutusalojen vetovoimaa, uudistettu niiden sisältöjä, edistetty osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysyhteistyötä sekä käynnistetty aivan uusia koulutuskokonaisuuksia, jotta voidaan vastata alueen osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Samanaikaisesti on parannettu oppilaitosten valmiuksia toimia korkeatasoisten koulutussisältöjen tarjoajina ja aluekehityksen keskeisinä moottoreina.
ESR-rahoituksen tuella on muun muassa otettu e-urheilu osaksi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian toimintaa, käynnistetty Kuhmon Taitotehdas, jossa ammatillinen koulutus on tuotu takaisin Kuhmoon, kehitetty Kajaanin ammattikorkeakoululle uusi Datasta tekoälyyn -koulutus sekä vahvistettu DIGIOS-hankkeessa sotealan julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä oppilaitosten digitaalista osaamista ja teknologiaosaamista.
Digiosaaminen ja vihreä siirtymä
Digitalisaation edistäminen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen on noussut merkittäväksi teemaksi ohjelmakauden edetessä. Osaltaan tähän vaikutti koronaepidemian mukanaan tuoma digisiirtymä, ja ohjelmakauden loppupuolella ohjelman toteutukseen saatiin lisäresurssia React-EU:n ESR-toimenpiteiden kautta. Digitaalisten taitojen parantamiseen on panostettu laajasti niin yrityksissä, oppilaitoksissa, kuntaorganisaatioissa kuin järjestösektorillakin. Palveluita on muutettu digitaaliseen muotoon, erilaisia digitaalisia alustoja ja työvälineitä otettu käyttöön ja viestinnän menetelmiä kehitetty.
Vanhan ohjelmakauden päättymisen rinnalla ohjelmakausi 2021–2027 ja uuden ohjelmakauden hankkeet ovat hiljalleen päässeet vauhtiin. Osaamisen kehittäminen ja osaamistason nostaminen niin henkilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla on edelleen ohjelman keskeistä sisältöä. Vihreä siirtymä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, digitalisaatio ja tekoäly sekä pula osaavasta työvoimasta ovat suuria, meitä kaikkia koskettavia muutosvoimia, jotka vaativat oman osaamisen ylläpitoa ja päivittämistä. Euroopan sosiaalirahasto plussa (ESR+) tarjoaa myös uudella ohjelmakaudella hyviä mahdollisuuksia jatkaa tuloksellista ja vaikuttavaa kehittämistoimintaa ja osaamisen kehittämistä.
ESR-rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014–2020 Kainuussa | Euro (€) |
Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen | 8,5 milj. |
Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen | 7,0 milj. |
Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen | 5,4 milj. |
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen | 4,8 milj. |
Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen | 4,0 milj. |
Digitaalisten taitojen parantaminen | 1,1 milj. |
Yritysten ja yrittäjien nopean muutoskyvykkyyden edistäminen | 0,8 milj. |
Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen | 0,5 milj. |
Yhteensä | 32,1 milj. € |
Kirjoitus on julkaistu osana Kainuun liiton ja Europe Direct Kainuun EU-teemajulkaisua Koulutus ja osaaminen Kainuussa. Julkaisussa käsitellään osaamisen merkitystä alueiden kehittämisen näkökulmasta ja esitellään osaamisen eri näkökulmia useiden kirjoittajien toimesta, eri oppilaitoksista ja aluekehityksen eri lähtökohdista. Kirjoitukset tuovat esiin Kainuun maakunnan koulutuksen kehittämistä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen osalta sekä avaavat jatkuvan oppimisen ja koulutuksen rakenteellista muutosta. Kehittämisrahoituksen lähteitä ja painopisteitä kuvataan EU:n osarahoitteisten ohjelmien kautta.
Lisätietoja julkaisusta sekä sen verkkoversiot löydät täältä (kainuunliitto.fi).
- Yleistä tietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmista 2021–2027 (rakennerahastot.fi)
- EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitus Pohjois-Suomessa (rakennerahastot.fi)
- Hanketietopalvelu rahoitetuista hankkeista (eura2021.fi)
Kirjoittaja Verna Piirainen työskentelee rahoitusasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja käsittelee muun muassa Kainuun alueen rahoituksia.